– Kaupunki tarvitsee ennaltaehkäisevässä työssä poliisin lisäksi nuorten parissa toimivien tahojen apua. Arvostamme tämän tiiviin yhteistyömme erittäin korkealle ja pyrimme myös tarjoamaan resursseja näille toimijoille. Tärkeänä näemme myös sen, että tunne yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä saadaan ehkäistyä tai katkaistua. Tällöin esimerkiksi jengien vaikutusvalta nuoriin ja nuoriin aikuisiin vähenee. Osallisuuden lisäämiseksi meidän on tärkeää tarjota entistä vahvempaa tukea huoltajille vanhemmuuteen ja kasvatukseen, pormestari Vartiainen summaa.
Tilaisuuden aikana käytiin eri toimijoiden näkökulmasta läpi tilannekuvaa nuorten pahoinvoinnin ja nuorisorikollisuuden ilmenemismuodoista sekä siitä, miten kaupunki ja eri toimijat voivat vaikuttavimmin toimia yhteistyössä ongelmien ennaltaehkäisyssä. Nuorten pahoinvoinnin ja nuorisorikollisuuden eri ilmenemismuotojen laajenemiseen voidaan yhä tehokkaasti puuttua Suomessa ja Helsingissä hyödyntäen moniammatillista yhteistyötä.
Eri tahojen tiiviin yhteistyön, varhaisen puuttumisen ja nuoren koko perheen auttamisen merkitys suuri
Tilaisuuteen osallistuneet tahot näkivät yhteistyön tiivistämisen erillisten toimenpiteiden ohella tärkeänä. Kaikkien tahojen mukaan yhtenä avaintekijänä ennaltaehkäisyssä on nuorten ja heidän perheidensä osallisuuden vahvistaminen sekä erityisessä riskissä olevien nuorten tunnistaminen ja auttaminen riittävän aikaisessa vaiheessa. Myös perheet halutaan saada vahvemmin mukaan jo aivan ensimmäisten lapsen elämään vaikuttavien ongelmien ilmetessä.
Kaupungilla on käytössään laaja valikoima palveluja ja keinoja, joiden avulla nuorten ongelmia ennaltaehkäistään, lisätään nuorten osallisuuden kokemusta, parannetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja tuetaan kotoutumista. Myös poliisin ja järjestöjen kanssa yhteistyötä tekevien kaupungin Toivo-tiimien määrää on lisätty.
Perinteisen huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi tarvitaan uusia tapoja tiiviimmän keskusteluyhteyden rakentamiseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kokemuksen mukaan huoltajat toivovat lisää vertaisryhmiin perustuvia työskentelymalleja, joita ammattilaiset ohjaavat. Näissä tapaamisissa voi pohtia yhdessä huolta herättäviä asioita nuoren elämään liittyen.
Kaupungin täytyy jatkossakin varmistaa turvallisia tiloja ja kiinnostavaa tekemistä nuorille myös koulupäivän jälkeen. Harrastamisen Suomen malli tarjoaa maksuttomia harrastuksia koulupäivän yhteydessä, mutta se ei yksin riitä. Myös tässä kohden yhteistyö järjestötoimijoiden kanssa on arvokasta.
Järjestöjen vahva viesti on, että lasten ja nuorten täytyy kokea kuuluvansa Helsinkiin ja omaan oppilaitokseensa. Kaverisuhteiden tukeminen, vertaisuus ja yksinäisyyden ehkäisy ovat avainasemassa.
Kesäkuussa järjestetty keskustelutilaisuus oli jatkoa pormestari Juhana Vartiaisen viime marraskuussa järjestämälle vastaavalle tilaisuudelle. Ryhmä on sitoutunut jatkuviin tilannekuva- ja yhteistyötapaamisiin myös jatkossa.
Keskusteluun osallistuivat edustajat Helsingin poliisista, Rikosseuraamuslaitokselta, Aseman Lapset ry:stä, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, Pelastakaa Lapset ry:stä, Diakonissalaitokselta, Suomen Icehearts ry:stä, Kide-säätiöstä, Helsingin evankelis-luterilaisesta hiippakunnasta, Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta, HelsinkiMissiosta ja Suomen Muslimifoorumi ry:stä. Mukana oli myös Helsingin kaupungin edustajia muun muassa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta.
Kaupunki painottaa kaikessa toiminnassaan nollatoleranssia rasismille, vihapuheelle ja väkivallalle.
