Kirjastoille, museoille, nuorisopalveluille, liikuntapalveluille ja kulttuuripalveluille oli asetettu yhteensä 18,8 miljoonan käyntikertatavoite vuodelle 2022. Tavoitetta ei aivan saavutettu, sillä käyntikertoja kertyi noin 740 000 oletettua vähemmän.
Digikäyntikertoja - kuten e-aineiston lukukertoja, kulttuurikeskusten striimatun aineiston ja kaupunginmuseon valokuvien katselukertoja - saavutettiin reilu 4,3 miljoonaa, kun tavoite oli 4 miljoonaa.
“Vuonna 2022 tavoitteemme oli toimipiste- ja digikäynnit yhteenlaskettuina noin 23 miljoonaa käyntikertaa. Koronan vuoksi tammikuusta maaliskuun alkuun suurin osa kulttuurin ja vapaa-ajan tiloistamme oli suljettuina ja korona vaikutti yleisesti kaupunkilaisten palaamiseen kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden pariin. Sen seurauksena toimipisteiden kävijämäärät jäivät tavoiteltua alhaisemmiksi, mutta 4 miljoonan digikäyntikertatavoitteen ylitimme. Kuroimme alkuvuodesta isolta näyttänyttä vajetta hyvin kiinni loppukevään, kesän ja syksyn 2022 aikana. Olen iloinen, että kesästä alkaen kaupunkilaiset ovat kasvavassa määrin palanneet palveluidemme pariin”, sanoo vs. toimialajohtaja Laura Aalto.
Kaunis kesä houkutti ulkoliikuntapaikkoihin
Liikuntapalveluissa yllettiin hyvään tulokseen. Siihen siivittivät kesän suotuisat säät, jotka vetivät kesäkuusta elokuuhun ulkoliikuntapaikkoihin yhteensä 2,1 miljoonaa käyntikertaa. Myös kaupungin uimarannat houkuttelivat ja kesän aikana niillä kirjattiin huikeat 900 000 käyntikertaa. Liikuntapalveluissa oli vuonna 2022 tavoitteena 9 miljoonaa käyntikertaa ja vuoden tulos oli 600 000 käyntiä enemmän, eli 9,6 miljoonaa käyntiä.
Kaupunkilaiset palasivat kulttuuripalvelujen pariin
Kulttuuripalveluille asetettu fyysisten ja digikävijöiden käyntimäärätavoite oli 1,6 miljoonaa ja se ylitettiin 200 000 käynnillä. Koronapalautumisrahoilla tuotettu kulttuuriohjelma veti runsain määrin katsojia ja kuulijoita kesän aikana kulttuurikeskuksiin, Espan lavalle ja Elävät kadut -tapahtumaan.
Kulttuurikeskukset ylittivät vuodelle 2022 asetetut kävijätavoitteet, siitä huolimatta, että niiden esitystoiminta oli vielä tammi- ja helmikuussa tauolla koronarajoitusten takia. Annantalon, Caisan, Kanneltalon, Malmitalon, Maunula-talon, Stoan ja Vuotalon kävijätavoitteena oli yhteensä 306 000 kävijää ja vuoden tulos oli yhteensä 370 567 kävijää. Savoy-teatterin ja Espan lavan tapahtumissa vieraili yhteensä 171 783 kävijää.
Museoviraston tilaston mukaan Helsingin kaupunginmuseo oli vuonna 2022 jälleen Suomen suosituin museo. Helsingin kaupunginmuseossa, Hakasalmen huvilassa, Ratikkamuseossa, Työväenasuntomuseossa ja Ruiskumestarin talossa oli vuonna 2022 yhteensä 318 991 käyntikertaa. Suurimman käyntimäärän, 240 495, keräsi Senaatintorin kulmalla sijaitseva kaupunginmuseo. Museot onnistuivat saamaan myös runsaasti digikävijöitä, yhteensä 377 373 kävijää. Koronapalautumisrahoilla tuotettu kulttuuriohjelma veti runsain määrin katsojia ja kuulijoita kesän aikana kulttuurikeskuksiin, Espan lavan ääreen ja Elävät kadut -tapahtumaan. Kulttuuripalveluille asetettu fyysisten ja digikävijöiden käyntimäärätavoite oli yhteensä 1,6 miljoonaa ja vuoden tulos oli 200 000 käyntiä enemmän, eli yli 1,8 miljoonaa käyntiä.
Alkuvuoden koronasulut vaikuttivat kirjastojen ja nuorisotilojen käyntimääriin
Kirjastot ja nuorisopalvelut jäivät hieman käyntimäärätavoitteistaan, mutta niissäkin ne saavutettiin lähes 90 %:sti. Kirjastoille oli asetettu 7,5 miljoonan fyysisen käynnin tavoite ja toteuma oli 6,4 miljoonaa ja nuorisopalveluille tavoite oli 1,1 miljoonaa, josta jäätiin 182 000 käyntiä.
- Alkuvuoden koronarajoitukset hidastivat kirjastokäyntien palautumista. Vaikka loppuvuonna kirjastot vilkastuivat huomattavasti, koko vuoden tavoitteesta jäätiin, toteaa kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Kirjasto jäi hieman digikäyntitavoitteestaan, joka oli 3,2 miljoonaa käyntiä (toteutunut 3,1 miljoonaa), mutta nuorisopalvelujen digikäyntien tavoite 133 000 käyntiä ylitettiin (toteutunut 140 000).
- Korona-aikana moninkertaistuneen digitaalisen asioinnin kasvun odotettiin jatkuvan voimakkaana. Etätietopalvelun vastausmäärät ovatkin jatkaneet kasvuaan, mutta e-aineistojen käyttömäärien kasvu on hidastunut, koska emme ole pystyneet kasvattamaan esimerkiksi suosittujen e-äänikirjojen kirjastotarjontaa samaa tahtia maksullisen kuluttajatarjonnan kanssa, Vänttinen jatkaa.
- Koronarajoitukset vaikuttivat toiminnan osallistujamääriin alkuvuodesta. Nuorisotilojen asukaskäyttö vilkastui merkittävästi kesän ja syksyn aikana, mutta tämä ei riittänyt siihen, että hiljaisemman alkuvuoden jälkeen koko vuoden tavoitteet olisi saavutettu, perustelee tulosta nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka.