Kuuden suurimman kaupungin alueilla asuu reilu kolmannes suomalaisista, joten kaupungeilla on iso rooli ja vastuu vaikuttaa toimillaan ekologiseen kestävyyden edistämiseen. Valittujen indikaattorien pitkäjänteinen seuranta auttaa tunnistamaan kehityksen suuntia ja mahdollistaa kaupunkien välisen vertailun.
Tyytyväisyys kaupungin tuottamiin palveluihin on kasvanut
Kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimuksella on selvitetty kuntalaisten tyytyväisyyttä asuinkaupunkinsa palveluihin. Vuoden 2020 tutkimuksen perusteella asukkaiden yleinen tyytyväisyys kaupunkien palveluihin on kasvanut verrattuna neljän vuoden takaiseen. Ekologisen kestävyyden osalta tyytyväisyys etenkin joukkoliikenteeseen on parantunut kaikissa kuudessa kaupungissa. Tyytyväisyys luonnonsuojeluun ja vesistöjen puhtauteen puolestaan on vähentynyt. Tyytyväisimpiä kaupungin ilmastotoimiin oltiin Oulussa, Helsingissä tyytymättömien osuus oli suurin.
Positiivista kehitystä useassa ympäristöindikaattorissa
Kaikissa kuudessa kaupungissa on tehty ilmastotoimia ja kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet, vaikka hiilineutraaliuteen onkin kaikilla vielä matkaa. Asukaslukuun suhteutettuna pienimmät päästöt olivat Turussa ja Tampereella. Myös energian kulutus on kaikissa kaupungeissa laskussa, mikä kertoo kaupunkitasoisen energiatehokkuuden parantumisesta. Suhteellinen energiankulutus on pienintä Helsingissä ja suurinta Oulussa ja Vantaalla. Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen kaukolämmön tuotannossa näkyy tilastoissa selvästi. Kivihiilen, maakaasun, öljyn ja turpeen osuudet ovat pienentyneet ja tilalle on tullut biomassaa, lämpöpumppuja ja hukkalämmön hyödyntämistä.
Autoistuminen on kaikissa kuudessa kaupungissa hidastunut, ja autokanta muuttuu nopeasti sähköisemmäksi. Nopeinta henkilöautoliikenteen sähköistyminen on ollut Espoossa. Helsingissä on väkilukuun suhteutettuna vähiten henkilöautoja, ja liikkumisessa painottuvat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne muita kaupunkeja selvemmin. Tampereella ja Oulussa on tilastojen mukaan paremmat olosuhteet pyöräilylle kuin muissa neljässä kaupungissa.
Kotitalouksien sekajätteen määrä on laskenut kaikissa kaupungeissa. Tampereella biojätteiden lajittelu on kuutoskaupungeista parhaalla tasolla, mutta myös pääkaupunkiseudulla erilliskerätyn biojätteen määrä kasvoi huomattavasti vuonna 2023. Vantaalla kerättiin 14 kilogrammaa enemmän biojätettä asukasta kohti kuin vuotta aikaisemmin.
Vedenkulutus on kaikissa kuudessa kaupungissa vähentynyt. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien vedenkulutus taittui vasta vuonna 2023, toisin kuin Oulussa, Tampereella ja Turussa, joissa vedenkulutus on pienentynyt jo pidempään. Helsingissä kotitaloudet kuluttavat asukasta kohti eniten vettä, kun taas Oulussa vedenkulutus on pienintä.
Vesien ja luonnon suojelussa vielä parannettavaa
Vesiensuojelussa kaupungeilla on vielä parannettavaa. Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineiston mukaan yhdenkään kaupungin merialueen ekologinen tila ei ole hyvä. Turun, Vantaan ja Helsingin alueella ei löydy yhtään hyvälaatuista sisävesistöä. Tampereella, Oulussa ja Espoossa kuitenkin löytyy myös hyvälaatuisia jokia ja järviä. Jätevesistä aiheutuva typpikuormitus on suurinta Tampereella ja Oulussa. Espoossa typpikuormitus on pienentynyt huomattavasti uuden Blominmäen jätevedenpuhdistamon ansiosta. Jätevesien fosforikuormitus on pienentynyt selvästi Espoossa ja Oulussa, kun taas Tampereella kuormitus on kasvanut.
Tiiviisti asuttujen alueiden määrä kasvaa kaikissa kuudessa kaupungissa, mikä kertoo kaupunkirakenteen tiivistymisestä. Luonnonsuojelualueiden osuus kaupungin pinta-alasta on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta nykyiset toimet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi eivät ole riittäviä.
