Tällöin päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla henkilökunnasta tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja näistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.
- Tilanne on jo nyt pätevän henkilöstön saatavuuden osalta kriittinen ja tulee vain vaikeutumaan. Olemme arvioineet, että pelkästään kuudessa suurimmassa kaupungissa tarvitsemme yli 9 000 uutta varhaiskasvatuksen korkeakoulutettua ammattilaista vuoteen 2030 mennessä, jotta pystymme tarjoamaan varhaiskasvatusta kaikille asukkaillemme ja täyttämään varhaiskasvatuslain velvoitteet, toteaa Vantaan varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä.
Varhaiskasvatusjohtajat löytävät henkilöstöpulaan selkeät syyt. Ensinnäkin lasten määrä ja osallistumisaste varhaiskasvatukseen on kaupungeissa noussut merkittävästi 1990-luvulta lähtien. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät ovat puolittuneet. Niitä on lähdetty nostamaan vasta viime vuosina.
- Lapsilla ei ole aikaa odottaa. Myös henkilökunnan jaksaminen on venytetty äärimmilleen. On selvää, että ilman mittavia toimenpiteitä henkilöstöpulan ratkaisemiseksi kaupungit eivät pysty tarjoamaan varhaiskasvatusta kaikille ja laatutaso kärsii. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia niin lapsiin, perheisiin kuin työmarkkinoiden toimivuuteenkin, painottaa Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi.
Kelpoisuusehdot muuttuvat vuonna 2030 myös päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan osalta. Johtajalta vaaditaan jatkossa kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään, riittävää johtamistaitoa sekä vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto. Tämä tarkoittaa, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei enää riittäisi ja näin ollen esimerkiksi sosionomien urapolku katkeaisi johtajan tehtävän osalta.
- Hyvällä johtamisella on erittäin tärkeä merkitys henkilökunnan jaksamisen kannalta ja tämän tunnistaminen on varmasti ollut ajatuksena kelpoisuusehdon muutoksen taustalla. Tällä hetkellä kuitenkin kuutoskaupungeissa kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskentelevistä johtajista vain alle 10 prosentilla on maisterintutkinto. Päiväkodinjohtajia ei tulla saamaan tarpeeksi, jos ainoa väylä johtajaksi on maisterintutkinto, toteaa Tampereen varhaiskasvatusjohtaja Elli Rasimus.
Varhaiskasvatusjohtajat toivovat, että uusi hallitus arvioisi yhteistyössä kuntien kanssa varhaiskasvatuslain toteuttamisen taloudelliset ja aikataululliset edellytykset. Johtajien mielestä uuden hallituksen tulee pidentää henkilöstörakenteen toteuttamisen siirtymäaikaa siten, että koulutusmäärät vastaavat realistisesti korkeakoulutetun henkilöstön kasvavaa tarvetta. Lisäksi päiväkodinjohtajan kelpoisuusehtoja pitää muuttaa siten, että myös soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa kelpoisuuden tehtävään. Tilanne on erityisen synkkä ruotsinkielisen kelpoisen henkilöstön osalta, minkä takia ruotsinkielisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen vaatii räätälöitäviä toimenpiteitä.
- Kasvavat kaupungit ovat tiukilla, sillä niiden taloudellista asemaa on kuluneella hallituskaudella heikennetty. Kaupunkien niukkenevilla resursseilla on tehty ja tehdään kaikki mahdollinen tilanteen parantamiseksi. Kelpoista henkilökuntaa ei yksinkertaisesti vain ole saatavilla. Tarvitsemme uudelta hallitukselta selkeän suunnitelman henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Sen täytyy pitää sisällään etenkin ratkaisut koulutusmäärien kasvattamiseen ja rahoittamiseen, toteaa Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila.
Kaupungit painottavat, että heti lain hyväksymisen jälkeen olisi tarvittu kunnianhimoinen nosto varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmääriin. Työn ohessa suoritettavia monimuoto- ja muuntokoulutuksia tulee kuutoskaupunkien mukaan myös kehittää yhä vahvemmin yhdessä kuntien kanssa ja vakiinnuttaa niiden rahoitus pysyväksi.
- On erittäin tärkeää, että sitoutuneet varhaiskasvatuksen työntekijät pysyvät alalla. Opintojen suorittamisesta töiden ohella täytyykin tehdä mahdollisimman helppoa. Kyse on kuitenkin niin varhaiskasvatuksen opettajan kuin varhaiskasvatuksen sosionomin koulutusten osalta keskimäärin kolmevuotisesta alemmasta korkeakoulututkinnosta, joka vaatii opiskelijalta huomattavaa panostusta opiskeluun, muistuttaa Turun varhaiskasvatusjohtaja Vesa Kulmala.
Varhaiskasvatusjohtajat muistuttavat, että kyse on myös rahasta. Pelkästään kuuden suurimman kaupungin tarvitsemien korkeakoulutettujen työntekijöiden kouluttaminen maksaa arvioiden mukaan yli 160 miljoonaa euroa. Kun tarkastelee koko Suomen tarvetta, joka on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien arvion mukaan 20 000 uutta korkeakoulutettua vuoteen 2030 mennessä, nousevat kustannukset yli 360 miljoonan euroon.
- Valtion vuoden 2023 talousarviossa varhaiskasvatuksen aloituspaikkojen lisäämiseen osoitettiin kertaluonteisesti 6,3 miljoonaa euroa. On selvää, että tämä on kuin pisara meressä suhteessa kokonaistarpeeseen. Seuraavan hallituksen on tunnistettava, kuinka mittavaa resursointia varhaiskasvatus vaatii, toteaa Oulun vs. varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Ranki.
Taustatietoa:
Kymmenessä vuodessa (2011–2021) kuudessa suurimmassa kaupungissa
- varhaiskasvatusikäinen väestö (0–6-vuotiaat) on kasvanut yhteensä 2 787 lapsella ja
- kunnalliseen varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määrä on kasvanut 9 723 lapsella.
Lasten määrä varhaiskasvatuksessa kaksinkertaistui Suomessa vuosien 1992–2018 aikana. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät puolittuivat.
