Ehdotus kaupunkiallianssista sisältyy Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun tänään 31.1.2023 julkaistuihin kaupunkien yhteisiin hallitusohjelmatavoitteisiin.
– Suomi kohtaa monia visaisia pulmia aina julkisen talouden kestävyysvajeesta osaajapulaan ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Niitä ei ratkota vanhoilla toimintamalleilla. Esitämme uudenlaista yhteistyön mallia, jotta suurten kaupunkien rooli Suomen talouskasvun ja hyvinvoinnin moottorina voidaan valjastaa koko maan hyödyksi, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.
– Allianssimallin etuna on, että siinä asetetaan yhteinen maali, jonka saavuttamiseksi myös työskennellään yhdessä tasavertaisina kumppaneina. Keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi yhteiset investoinnit, valtion ja kaupunkien tiivis yhteistyö ideoiden eteenpäin viemiseksi sekä kaupunkien toimintavapauksien lisääminen, jatkaa Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.
Allianssimalli on tuttu muun muassa suurista julkisen ja yksityisen sektorin infrahankkeista, ja sitä on hyödynnetty onnistuneesti esimerkiksi Tampereen ratikan rakentamisessa.
Osaajapula hidastaa kasvua – nopeisiin ja notkeisiin tekoihin kannattaa sijoittaa
Seuraavan hallituksen on tehtävä ripeitä päätöksiä kasvun vahvistamiseksi ja esimerkiksi osaajapulan ratkaisemiksi. Kuutoskaupunkien mielestä ongelman ratkaisu vaatii nykyistä paljon vahvempaa yhteistyötä.
– Suomi tarvitsee osaavia tekijöitä – pian ja paljon. Tämä koskee sekä yritysmaailmaa että julkista puolta, esimerkiksi kouluja ja varhaiskasvatusta. Tuoreen selvityksen mukaan etenkin hoiva- ja opetuspuolella on tulevina vuosina edessä laajoja eläköitymisiä. Nyt on konkreettisten tekojen aika. Hallituksen kannattaa hyödyntää kaupunkien tuntemus omasta alueestaan ja miettiä yhdessä keinoja vahvistaa osaamista tehokkaasti, muistuttaa Turun pormestari Minna Arve.
Kuutoskaupungit lisäisivät korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja pysyvästi kasvukeskuksissa etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa. Ammatillisen koulutuksen järjestämistä puolestaan on kehitettävä joustavammaksi, jotta osaajapulaan voidaan vastata notkeasti ja nopeasti. Myös kansainvälisten osaajien houkuttelua pitää lisätä ja helpottaa heidän asettumistaan Suomeen.
– Osaajista ei kilpailla vain maan sisällä, vaan kansainvälisesti. Ikääntyvänä kansakuntana Suomen ainoa mahdollisuus on menestyä tässä kilpailussa. Suomeen kotoutumisen täytyy olla sujuvaa aina lupaprosesseista lasten varhaiskasvatuspaikkojen järjestämiseen ja englanninkieliseen ylioppilastutkintoon asti. Suurten kaupunkien kansainvälisten osaajien asettautumista tukevat palvelut on vakinaistettava, jotta osaajien houkuttelun kokonaisuus toimii, Oulun vs. kaupunginjohtaja Ari Alatossava sanoo.
Valtionosuusjärjestelmän on kiritettävä eikä hidastettava
Hyvinvointialueiden aloitus korostaa kaupunkien roolia sivistyksen ja osaamisen sekä etenkin elinvoiman rakentajina.
– On selvää, että kuntien rahoitusjärjestelmää tulee muokata tukemaan kasvua ja elinvoiman edistämistä. Valtionosuusjärjestelmässä pitää huomioida nykyistä paremmin esimerkiksi vieraskielisten asukkaiden määrä, investointitarpeet ja elinvoiman edistäminen, painottaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
– Suomen kohtalonkysymys on, säilyykö kaupunkien kriittisen tärkeä kyky investoida kasvuun. Tulevan hallituksen on toimillaan varmistettava, että kaupungeilla säilyvät sekä kyky että kannusteet kehittää niin asukkaille kuin yrityksillekin vetovoimaista toimintaympäristöä ja houkutella kansainvälisiä kasvuinvestointeja Suomeen. Valtion, kaupunkien, yritysten ja yliopistojen yhteistyö on Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeää, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä tiivistää.
Kuusi kaupunkia, kuusi ratkaisua: Kuutoskaupunkien hallitusohjelmatavoitteet
- Muodostetaan kuuden suurimman kaupungin ja valtion välinen strateginen allianssi ja pysyvä yhteistyöelin. Allianssin kautta luodaan kasvua ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta, digitalisaatiota, TKI-toimintaa ja vientiä sekä houkutellaan investointeja ja lisätään kaupunkien toimintavapautta.
- Osaajapulan ratkaisemiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi nostetaan pysyvästi korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrää kasvukeskuksissa. Koulutusjärjestelmää ja tutkintorakenteita kehitetään vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita.
- Nopeutetaan kansainvälisten työntekijöiden oleskelulupa- ja rekisteröintiprosesseja. TE-palvelujen rahoitus turvataan, jotta kunnilla on mahdollisuudet onnistua kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa.
- Kaupunkien kasvua tuetaan ja investointikykyä vahvistetaan selkeyttämällä valtionosuusjärjestelmää ja parantamalla kuntien veropohjaa.
- Parannetaan saavutettavuutta sekä kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä.
- Kestävää kasvua sekä vihreää ja digitaalista siirtymää nopeutetaan nostamalla tieteen rahoituksen tasoa ja vähentämällä korkeakoulukentän pirstaleisuutta. Suurimpien kaupunkien alueellisten kiertotalousekosysteemien toimintaa vauhditetaan ja resursseja kohdennetaan kaupunkien työhön, joka tähtää valtakunnallisten hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen sekä digivihreää kaksoissiirtymää tukeviin innovaatioihin.
Kuusi suurinta kaupunkia ovat koti yli 1,8 miljoonalle suomalaiselle
- Suomen kuusi suurinta kaupunkia eli niin sanotut kuutoskaupungit ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu.
- Niissä asuu yhteensä rutkasti yli 1,8 miljoonaa asukasta; 37 prosenttia Suomen alle 30-vuotiaista ja 67 prosenttia Suomen vieraskielisistä.
- Kuutoskaupunkien osuus koko maan työpaikoista on 40 prosenttia ja työttömistä on 38 prosenttia.
- Korkeakoulututkinnoista 47 prosenttia suoritetaan kuudessa suurimmassa kaupungissa.
- Kuutoskaupungeissa syntyy noin 55 prosenttia Suomen bruttokansantuotetta.
- Tulevaisuudessa Suomen väestö kasvaa vain kaupungeissa – kuuden suurimman kaupungin asukasluvun ennustetaan kasvavan lähes 2,2 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä.
