Kuinka EU-vaaliehdokkaat tukisivat pääkaupunkiseutua ja edistäisivät metropolipolitiikkaa? Tästä otettiin selvää Pasilan Triplassa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa kymmentä vaaliehdokasta olivat haastamassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen sekä Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen.
Kaupunkien edustajien kysymyksiin oli vastaamassa kaikkiaan kymmenen kandidaattia.
Sinnemäki esitti ehdokkaille huolensa Suomen väestönkehityksestä. Olemme maailman kolmanneksi ikääntynein kansa, ja väestömäärä kääntyy laskuun. 2050-luvulla meitä on vähemmän kuin nyt. 2000-luvulla työllisten lisäys on kokonaan maahanmuuttaneiden ja heidän jälkeläistensä varassa, kantasuomalaisista ei tule työvoiman kasvua.
– Eurooppa kilpailee innovaatioista ja kasvusta Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa, ja sama koskee työvoiman maahanmuuttoa. Euroopan unionilla ei kuitenkaan ole selkeää viestiä tai järjestelmää, jolla voisimme houkutella tulemaan tänne töihin. Pikemminkin politiikassa on keskitytty sääntelyyn tai muualta tulevien torjumiseen, Sinnemäki sanoi.
Hän kysyi ehdokkailta, miten he toimisivat EU-parlamentissa, jotta Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle saataisiin lisää työvoimaa.
Ehdokkailta tuli poliittisen maalailun lisäksi myös konkreettisia ehdotuksia. Maahanmuuttoa olisi mahdollista edistää esimerkiksi tarveharkinnan poistolla ja EU:n ulkopuolella suoritettujen tutkintojen tunnistamisella.
Myös rasistinen ilmapiiri huolettaa. Siitä olisi päästävä viimeistään nyt eroon ja saatava tulijat tuntemaan itsensä tervetulleiksi. Jotakin on vialla myös silloin, jos Suomessa korkeasti koulutettu maahanmuuttanut ei työllisty vaan joutuu lähtemään työn perässä muualle.
Olisi luotava laillisia väyliä, jotta ihmisten ei tarvitsisi pyrkiä EU:n alueelle laittomasti. Samaan aikaan tulisi edistää myös EU:n sisäistä liikkuvuutta.
Sinnemäki kiitti vastauksista, joita hänelle esittivät Aura Salla (kok.), Eva Biaudet (rkp), Mika Niikko (ps.) ja Maria Ohisalo (vihr.).
– Olemme tottuneet ajattelemaan, että kaikki haluavat tulla tänne. Tarvitsemme kuitenkin maahanmuuttoa varten aktiivista työtä. Vastauksissa näkyi, kuinka monitahoinen kysymys tämä on. Tutkintojen tunnistaminen on hyvä, ja yksi keskeinen asia olisi saada EU:ssa yhtenäinen linjaus kiintiöpakolaisista.
Missä on EU:n metropolipolitiikka?
Vantaan Timosen haastettavina olivat vaaliehdokkaat Eero Heinäluoma (sd.), Jussi Saramo (vas.) ja Henna Virkkunen (kok.).
Timonen huomautti, että vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia Euroopan asukkaista asuu kaupunkialueilla. Kaupungistumisen vauhti näkyy hyvin myös Vantaalla. Kun 50 vuotta sitten Vantaa muuttui kauppalasta kaupungiksi, asukkaita oli 100 000. Nyt on menossa 250 000 asukkaan rajapyykki rikki.
EU:ssa tehtävät päätökset pannaan toimeen kaupungeissa. Timosen mielestä EU:n komissiolla tulee olla väylä toimia suoraan kaupunkien kanssa, ohi jäsenvaltioiden.
Timonen kysyi ehdokkailta, miksi uskottavaa kaupunkipolitiikka on niin vaikea saada kansalliselle ja EU:n tehtävälistalle. Hän halusi kuulla myös, millaista kaupunkipolitiikkaa ehdokkaat ajaisivat parlamentissa.
Kysymyksen synnyttämässä keskustelussa huomautettiin, että EU:n budjettirakenteesta yli 60 prosenttia menee maatalous- ja aluepolitiikkaan eroja tasaamaan. Budjettirakennetta olisikin mahdollista uudistaa.
Myös EU:n rooli kaupunkipolitiikassa puhutti, sillä kaupunkikehitys kuuluu kansalliseen päätöksentekoon, eikä sitä voi ulkoistaa unionille. Sen sijaan kaupunkien vuorovaikutusta EU:n kanssa ja suoraan komission kanssa olisi mahdollista lisätä. Kaupungit ympäri Euroopan voisivat myös muodostaa kiinteämpiä verkostoja. Erityisesti metropolialueiden kannattaisi tiivistää kansainvälistä yhteistyötään.
EU voisi tukea kaupunkeja liikenne- ja energia-asioissa. Vihreän siirtymän nimissä julkiseen liikenteeseen tulisi ohjata rahoitusta paljon enemmän. Aluekomissaarin esikunnassa voisi olla kaupunkiasiamies, ja metropolialueiden asemaa tulisi kyetä tarkastelemaan erikseen omana asianaan.
Suomalaisten on oltava EU:ssa valppaina pilotointirahoitusta varten. Pahitteeksi ei olisi sekään, että Helsingin aluetta brändättäisiin nykyistä tehokkaammin.
Timonen kertoi olevansa iloinen siitä, että ehdokkaat olivat paneutuneet pääkaupunkiseudun tilanteeseen hyvin ja nostivat metropolialuetta asiantuntevasti esille.
Kokonaisturvallisuus ei saa unohtua
Espoon Kataisen haastamat ehdokkaat olivat Maria Guzenina (sd.), Mika Niikko (ps.) ja Peppi Seppälä (vihr.). Kataisen teema oli kokonaisturvallisuus, joka on paljon muutakin kuin puolustusta. Kokonaisturvallisuuteen kuuluu myös muun muassa kansainvälinen yhteistyö, huoltovarmuus, väestön toimintakyky ja henkinen resilienssi.
Kaupungeilla on kokonaisturvallisuudessa keskeinen rooli.
Katainen korosti hyvää liikenneinfrastruktuuria sekä strategista kilpailukykyä. Erityisesti metropolialueen infrastruktuuriin olisi voitava hyödyntää EU:n rahoitusta nykyistä paremmin. Strategisen kilpailukyvyn kasvattamiseksi pääkaupunkiseudulla on paljon vahvaa osaamista, jota tulee voida kehittää yhä tehokkaammin.
Katainen halusi kuulla ehdokkailta, kuinka nämä edistäisivät kokonaisturvallisuusajattelua parlamentissa sekä varmistaisivat, että Suomeen kanavoituu enemmän rahoitusta liikenneinfran ja kriittisen teknologian kehittämiseen.
Ehdokkaiden mielestä Suomi voi pitkän itärajansa takia saada lisää rahoitusta nimenomaan turvallisuuden nimissä. Liikenneyhteyksien parantaminen pohjoiseen tai toisaalta etelään Viroon voi hyvinkin kiinnostaa EU:ta ja näkyä rahoituksessa. Unionissa on kuitenkin saatava lisääntymään ymmärrys Suomen paikallisoloista, kuten siitä, että meriyhteys jäätyy talvisin.
EU voi myös vaikuttaa siihen, että erityisesti kriittistä tuotantoa tuodaan takaisin unionin alueelle. Unionin rahoitus voi myös olla alussa apuna siinä, että vihreän siirtymän huippuaihioihin saadaan lisää yksityistä rahaa. Esimerkiksi tekoälykilpailussa suomalaisilla on paljon annettavaa.
Katainen kiitti keskustelua hyvällä tavalla poukkoilevaksi. Hänen mielestään suomalaisten turvallisuuspolitiikan vahvuus tunnetaan hyvin. Hän oli erityisen ilahtunut siitä, ettei kukaan ehdokkaista sanonut EU-rahoituksen saamisen olevan vaikeaa.
– Kaikki näkivät siinä mahdollisuuksia, Katainen huomautti.
Hän muistutti tulevia parlamentaarikkoja, että lobbaamista on tehtävä jatkuvasti, myös väliaikoina silloin, kun omat ja tärkeät asiat eivät ole käsittelyssä. Hän toivoi, että suomalaisia saadaan parlamentin lisäksi virkakoneistoon.