Kerrankin suunnittelu lähti liikkeelle siitä, millainen on hyvä potilaan hoitopolku! Siis siitä, mitä potilaat tarvitsevat saadakseen parasta mahdollista hoitoa. Ja siitä, millaisen ympäristön hoitohenkilökunta tarvitsee voidakseen tehdä töitä hyvin ja viihtyä.
Näin kommentoi tulevan Laakson yhteissairaalan suunnittelua psykiatrian dosentti, projektipäällikkö Kirsi Suominen Helsingin kaupungilta.
Kaupunki ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala suunnittelevat Laakson yhteissairaalaa yhdessä. Siitä on tulossa nykyaikainen tutkimus- ja opetussairaala, jonne on tulossa yli 900 sairaansijaa.
Hanke on tärkeä, koska monet sairaalan korvaamista nykyisistä tiloista ovat huonossa kunnossa eivätkä sovellu nykyaikaiseen potilashoitoon.
Nykyajan ja tulevaisuuden hoitotilojen on oltava esteettömiä, turvallisia, monikäyttöisiä ja muunneltavissa. Lisäksi niiden on vastattava potilaiden yksityisyyden tarpeisiin.
Kaupungilla ja HUSilla oli toisin sanoen ilmeinen tarve lähteä suunnittelemaan toimivia uusia tiloja.
Yhteissairaalan suunnitelmat ja päätökset ovat edenneet aikataulun mukaan, ja rakentamaan päästäneen loppuvuodesta tai ensi vuonna. Kokonaan sairaala-alue on valmis noin 2030-luvun alkuvuosina.
Yhteissairaalaan keskitetään vaativa psykiatrinen sairaalahoito Uudellamaalla, HUSin vaativa neurologinen kuntoutus ja neurologian poliklinikan toimintaa, mukaan lukien aivovammapoliklinikka.
Lisäksi sairaalaan tulee helsinkiläisten somaattista sairaalahoitoa ja kuntoutusta, palliatiivista ja saattohoitoa sekä polikliinistä toimintaa kuten esimerkiksi geriatrian ja sisätautien poliklinikat.
Omat potilashuoneet
Koskaan aiemmin Suomisen uralla potilaita ja henkilökuntaa ei ole otettu näin huolellisesti huomioon kuin tässä hankkeessa. Kampuksesta tulee toki myös arkkitehtonisesti miellyttävä.
Arkkitehtien ja toisaalta henkilökunnan ja potilasjärjestöjen näkökulmat ovat tähänastisen suunnittelun aikana olleet varsin samansuuntaisia. Silloin, kun eri tavoitteiden kesken on jouduttu tekemään kompromisseja, on pyritty tekemään potilaiden hoidon näkökulmasta parempi ratkaisu.
Ylilääkäri, projektipäällikkö Kari Raaska HUSin psykiatriasta on Suomisen tavoin innoissaan Laakson hankkeesta. Hän on erityisen hyvillään siitä, että potilaat saavat uusissa tiloissa omat huoneet. Se on sekä hoidon että yksityisyyden kannalta merkityksellistä.
– Toipumisen kannalta on tärkeää, että hoidettava saa nukkua yönsä rauhassa eikä unta häiritse esimerkiksi naapuri univaikeuksineen.
Toipumista edistävät myös viihtyisät avoimet tilat, jotka houkuttelevat ulos omasta huoneesta. Ison päiväsalin sijaan uudessa sairaalassa on useita pienempiä avoimia tiloja. Tämä tarjoaa potilaalle toiminnallisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin vaihtoehtoja.
Uuteen sairaalaan tulee myös isompia, muun muassa omaisten yöpymiseen sopivia potilashuoneita sekä tiloja, joihin omaiset pääsevät ulkoa ja potilaat omista tiloistaan. Omaiset voivat toisin sanoen tavata läheisensä myös osastolle menemättä.
Potilastyötä yhdessä
Susanna Melkas, HUSin ylilääkäri ja projektipäällikkö sekä neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, vakuuttaa, että vaikka uudesta yhteissairaalasta tulee iso, sinne tulevien ei tarvitse pelätä eksyvänsä. Alueen selkeyteen kiinnitetään runsaasti huomiota.
Melkas on Suomisen ja Raaskan tavoin ollut vaikuttunut siitä, kuinka tiiviisti henkilökunta ja potilaiden edustajat on otettu suunnitteluun mukaan.
– Sairaalan tiloista on tulossa viihtyisiä ja kodikkaita, ja esimerkiksi valon määrä on mietitty tarkkaan. Käytävämäisyyttä vältetään, ympäristöt ovat pikemminkin torimaisia.
Neurologisen kuntoutusyksikön potilailla voi olla pitkiä, jopa kuukausien hoitojaksoja, jolloin toimivuuden rinnalla viihtyisyyden rooli korostuu entisestään.
Laaksossa on paljon synergiaetuja, kun psykiatria ja somaattiset sairaudet saadaan samalle kampukselle. Psykiatriset sairaudet voivat esiintyä yhdessä fyysisten sairauksien kanssa, ja fyysiset sairaudet puolestaan aiheuttavat toisinaan myös psykiatrisia oireita.
Laaksoon onkin tulossa hybridiosastoja, joissa voidaan hoitaa sekä psykiatrista että somaattista sairautta. Monen eri alan osaajat pystyvät hyödyntämään toistensa ammattitaitoa, kuten esimerkiksi neuropsykiatriaa ja ikääntyneiden psykogeriatriaa.
– Potilaat hyötyvät, kun heitä ei tarvitse lähteä siirtämään toiseen sairaalaan psykiatrisen tai somaattisen hoidon takia, Melkas sanoo.
Eri alojen osaamisen keskittämisestä hyötyvät myös koulutus ja tutkimus.
Oma suojaisa piha
Hyvin suunniteltujen sisätilojen lisäksi kampuksen tuleva henkilöstö kiittää pihoja ja ulkotiloja.
– Ympäristöstä tulee viehättävä, ja vanhat kauniit rakennukset säilytetään. Niihin tulee muun muassa poliklinikkatiloja, Melkas kertoo.
Psykiatrian akuuteimmilta osastoilta on suora pääsy niiden yhteydessä oleville turvallisille piha-alueille. Ulkoilmaa pääsee haukkaamaan myös terasseilla ja parvekkeilla.
Sairaala-alue on kaupungissa keskeisellä paikalla, mutta alueelle on suunniteltu suojassa ulkopuolisten katseilta olevia piha-alueita. Ulos pyritään kehittämään myös erilaista tekemistä, jotta siellä ei tarvitse vain seisoskella.
Raaska huomauttaa, että vaikka kyseessä on savuton sairaala, on eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton mukaisesti mahdollistettava tahdostaan riippumatta psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden tupakointi.
– Sitä varten psykiatristen osastojen parvekkeille tulee tupakointikopit, joista savu ohjataan pois. Tupakansavu ei siis häiritse muita parvekkeella oleskelevia.
Kuva: Laakson sairalaan säilytettäviä rakennuksia ja niiden vehreää ympäristöä.
Uutta teknologiaa
Myös uusi teknologia on otettu huomioon. Esimerkiksi logistiikkaan on tulossa robotiikkaa, jolloin hoitajien työaikaa jää enemmän hoitotyöhän. Robotit alkavat kulkea omilla reiteillään potilailta ja näiden omaisilta näkymättömissä.
Johtava ylihoitaja, projektipäällikkö Tiina Pakasto kertoo, että tulevat uudet tilat ovat antaneet hyvän mahdollisuuden miettiä tulevaisuuden hoitotyötä.
– Sitä on pakko miettiä ja ratkaista, kuinka saamme henkilökunnan riittämään väestön ikääntyessä.
Robotti voi tehdä osan avustavista tehtävistä, mutta varsinaisesta hoitotyöstä vastaavat tulevaisuudessakin aina koulutetut ammattilaiset. Hoitoprosesseja pohditaan nyt yhdessä ja samalla ravistellaan vanhoja tapoja: Ovatko ne kaikki edelleen toimivia? Mistä saadaan lisää aikaa hoitotyöhön?
– Uusien tilojen lisäksi kova juttu onkin juuri toiminnan kehittäminen. Toivon, että saamme yhdessä uusia oivalluksia, joiden ansiosta potilaan hoito paranee entisestään ja henkilökunta tulee mielellään töihin, Pakasto sanoo.
Hän tuntee työnsä puolesta erityisesti iäkkäiden helsinkiläisten hoidon sekä heidän kuntoutuksensa tarpeet. Potilaiden toimintakykyä on kyettävä sairaala-aikana parantamaan, ja vielä melko nopeasti.
Pakasto onkin iloinen siitä, että Laaksoon saadaan kuntoutumista ja toimintakykyä tukevat tilat ja sen päälle vielä avuksi eri alojen kollegojen konsultointi ja ammattitaito.
Meilahteen tunnelia pitkin
Kaupungin ja HUSin yhteishanke on osa pääkaupunkiseudun sairaala-alueen visiota, jonka mukaan pääkaupunkiseudulle tulee neljä sairaala-aluetta. Helsingin sairaala-alueet ovat Malmi ja Meilahti, joka käsittää myös Laakson alueen. Espoossa sairaala-alue on Jorvi ja Vantaalla Peijas. Suunnitelmissa on, että Meilahti ja Laakso yhdistyisivät maanalaisella tunnelilla.
Mikäli suunnitelmat etenevät odotetusti, ensimmäisiä huonokuntoisia tiloja ryhdytään purkamaan vuoden 2022 alkupuolella. Osa toiminnoista, esimerkiksi terveysasema, siirtyy väistötiloihin kuluvan vuoden aikana ja HUS vaativa neurologinen kuntoutus siirtyi Synapsiataloon helmikuun puolivälissä.
Rakentamaan on tarkoitus päästä ensi vuoden aikana. Alueen ensimmäinen osa on tarkoitus saada käyttöön noin 2026, jolloin valmistuvat psykiatrian sairaalaosastot Päärakennuksessa ja Itäisessä uudisrakennuksessa. Samalla otetaan käyttöön mm. maanalaisten tilojen pysäköinti ja huolto.
|
|
|
Somaattinen sairaalatoiminta
|
Taulukko: Laakson sairaala tulee tarjoamaan monipuolista hoitoa.
Kuva: Tältä näyttäisi, jos sairaala-alueen asemakaavan muutosehdotuksen (11/2020) mukainen rakennusoikeus otettaisiin kokonaan käyttöön. Uuden päärakennuksen suunnittelu ja asemakaavan tarkentaminen jatkuvat.
Arkkitehtiryhmä LATU.
Teksti: Kirsi Riipinen
Uutista päivitetty 5.3.2021. Poistettu ylimääräinen kysymysmerkki.
