Helsinki on saanut ensimmäisenä pohjoismaisena pääkaupunkina Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Kaupunki on toiminut Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin mukaisesti vuodesta 2021. Työnsä etenemisestä ja onnistumisista kaupunki raportoi UNICEFille, joka päätti tunnustuksen myöntämisestä.
Lapsiystävällinen kunta -mallissa tunnistetaan, missä lapsen oikeuksien osa-alueissa kaupungissa on kehitettävää sekä määritellään mitä kaupungin tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Työ perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edistämiseen.
Helsinki valitsi työtään varten omat tavoitteet, joita se on edistänyt järjestelmällisesti kahden vuoden ajan.
Onnistumiset näkyvät käytännössä. Kiusaamista on ehkäisty, yhteisöllisyyttä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja on parannettu. Kaupunki on kouluttanut lasten ja nuorten kanssa töitä tekeviä lapsen oikeuksista. Lisäksi kaupungissa saatiin valmiiksi lapsivaikutusten arvioinnin malli, ja kaupunki on vahvistanut lasten ja nuorten kokemaa turvallisuuden tunnetta piloteillaan.
Työnsä alussa kaupunki selvitti lasten ja nuorten toiveita. Keskusteluissa haettiin tietoa, millaisia huolia lapsilla ja nuorilla on ja miten he haluaisivat kaupungin puuttuvan niihin.
Kehittämisasiantuntija Pirjo Mattila Helsingin kaupungilta korostaa lasten ja nuorten osallisuutta yhtenä keskeisenä lapsen oikeutena.
Lasten osallistamisessa tehtiin yhteistyötä monien kumppaneiden kanssa. Lapsia ja nuoria on kuultu laajasti päiväkoti-ikäisistä ala- ja yläluokkalaisiin ja eri alueiden nuoriin. Näkökulmia on pyydetty myös järjestöiltä ja muilta toimijoilta, jotka tavoittavat haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria.
Toiveiden kartoittamisessa tietoa saatiin myös nuorten budjetin sekä kouluterveyskyselyn esiin nostamista teemoista. Myös nuorisoneuvosto oli tärkeä kumppani.
Matkan varrella on pidetty työpajoja, joissa kaupunki on päässyt kuulemaan lasten näkemyksiä lapsiystävällisestä kaupungista. Työpajoja pidetään jatkossakin.
Mattila kertoo, että lapset ja nuoret ovat hyvällä ja tarpeellisella tavalla haastaneet kaupunkiorganisaation näkökulmia muun muassa kysymällä, keiden välillä vuorovaikutusta pitäisi parantaa, jotta lasten ja nuorten kokema turvallisuus paranee.
Erityissuunnittelija Stina Högnabba Helsingin kaupungilta kertoo, ettei lapsiystävällinen työ ole irrallaan kaupungin muusta työstä. Jo kaupunkistrategia korostaa yhdenvertaisuutta ja kaikkien väestöryhmien oikeuksia.
Samasta asiasta muistuttaa kaupungin designjohtaja Hanna Harris. Hän mainitsee myös tutun ja niin toden lauseen, kuinka lapsiystävällinen ympäristö on kaikille hyvä.
Hän mielestään lapsiystävällisyys on tarjonnut kaupungille hienon mahdollisuuden kehittää sitä, kuinka hyvin kaupunki pystyy tukemaan asukkaidensa toiveita, tässä tapauksessa siis lasten ja nuorten toiveita.
Toiveiden toteuttamiseksi kaupungissa on tehty poikkihallinnollista työtä, jota varten kaupungin henkilöstö on saanut Harvardin yliopiston koulutusta.
Uudenlainen konkreettinen työ lasten ja nuorten kanssa onkin saatu alkuun. Lapset ja nuoret ovat esimerkiksi nostaneet esiin puutteita kotikulmillaan, ja heidän huomioihinsa on puututtu.
– Olemme tehneet lukuisia kokeiluja, joissa yhdessä lasten kanssa kehittäen on parannettu heille tärkeitä paikkoja. Olemme esimerkiksi uusineet valaistusta tai parantaneet viihtyisyyttä joillakin aukioilla lasten ja nuorten toiveiden mukaan. Ideana on ollut saada lapsia ja nuoria mukaan toimintaan matalalla kynnyksellä.
Harris kertoo, että tulokset ovat olleet hyviä. Viihtyisyyttä ja turvallisuutta on saatu lisättyä. Lasten ja nuorten sitoutuneisuus alueensa kehittämiseen on kasvanut.
Uudessa arkkitehtuuriohjelmassa linjataan lapsilähtöisen suunnittelun edistämisestä. Harrisin mielestä ohjelman linjaus tarjoaa kaupungille hienon mahdollisuuden uudenlaisiin kokeiluihin ja monipuolisiin toteutuksiin.
Kaupunkiuudistusalueilla – Malminkartanossa ja Kannelmäessä, Malmilla, Mellunkylässä sekä Meri-Rastilassa – on puolestaan etsitty ja etsitään edelleen yhdessä lasten ja nuorten kanssa keinoja lisätä turvallisuuden tunnetta.
Kaupungin lapsivaikutusten arviointimallin lisäksi valmiiksi on saatu uusi suunnittelua ja valmistelua helpottava malli, jonka avulla lisätään lasten ja nuorten osallisuutta. Palautejärjestelmää on kehitetty siten, että lasten ääni kuuluu aiempaa paremmin.
Koulut ehkäisevät kiusaamista muun muassa henkilöstöä kouluttamalla, tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettamalla sekä puuttumisen toimintamallilla.
Lapsiystävällinen kunta -työ istuu hyvin myös hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen.
Työn jatkolle on saatu hyviä eväitä ja viritetty verkkoja vesille myös rakenteellisia uudistuksia varten, jotta lapset ja nuoret saadaan aiempaa tiiviimmin kehittämiseen mukaan.
Työn on oltava jatkuvaa, sillä UNICEF seuraa uusien tavoitteiden toteutumista.
– UNICEF selvittää parin vuoden välein, miten Lapsiystävällinen kunta -työ etenee ja kuinka kaupunki onnistuu asettamissaan tavoitteissaan. Kaupungin johto on sitoutunut UNICEFin toimintamallin mukaiseen työhön ja osoittanut tätä varten myös resursseja, Högnabba kertoo.
Kaupunki päättää myöhemmin syksyllä, mitkä ovat sen seuraavat lapsiystävällisen työn tavoitteet.
UNICEFin malli korostaa, että Lapsiystävällinen kunta -työssä on kiinnitettävä erityistä huomiota heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. Muun muassa tässä kaupungilla on Högnabban mielestä tehtävää, ja paljon työtä on myös segregaation ehkäisemisessä, mikä vaikuttaa suoraan lasten elämään.
Kun aloitimme työskentelyn Unicefin kanssa, kartoitimme laajasti, miten lapsen oikeudet toteutuvat ja näkyvät kaupungin palveluissa sekä miten vastaamme tilanteeseen. Tästä on hyvä jatkaa.
Koulutukset lapsen oikeuksista jatkuvat. Erityisesti lasten kanssa työskentelevien kuuluu ymmärtää, mitä lapsen oikeudet käytännössä tarkoittavat.
Lapsen oikeuksissa on kaikkiaan 45 artiklaa. Niihin on kirjattu esimerkiksi, että lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa, ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
– Kun aloitimme työskentelyn Unicefin kanssa, kartoitimme laajasti, miten lapsen oikeudet toteutuvat ja näkyvät kaupungin palveluissa sekä miten vastaamme tilanteeseen. Tästä on hyvä jatkaa, Högnabba sanoo.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Jussi Hellsten
