Leikkipuistoruokailu Helsingissä täyttää tänä kesänä 80 vuotta. Leikkipuistoissa ympäri kaupungin lauletaan sen kunniaksi onnittelulaulu, mutta päivään mahtuu älyttömän paljon myös muuta tekemistä.
Tämä kello totisesti kuuluu kauas! Kyseessä ei ole mikä tahansa kello, vaan leikkipuisto Linnunradan ruokakello, jota soitetaan ennen keskipäivän ruokailua.
Tänä kesänä soitossa voi kuulla historiallisen klangin, sillä kaupungin kesäiset leikkipuistoruokailut täyttävät 80 vuotta.
Leikkipuistojen ruokailut alkoivat 1942, keskellä sotaa, kun helsinkiläisillä oli pulaa elintarvikkeista, ja lapsille haluttiin edes yksi lämmin ateria päivässä.
Kun ruokailu tänä kesänä alkaa kesäkuun kuudentena, sitä juhlistetaan 80-vuotiaan puistoruokailun onnittelulaululla.
– Kaupunki on järjestänyt ruokailun tauotta sen alkamisen jälkeen joka kesä, kertoo kaupungin ruokapalveluasiantuntija Sirpa Jalovaara.
Taukoa ei pidetty edes koronakesinä, vaikka yhteisiä kokoontumisia hygieniasäännöksineen jouduttiin miettimään tavanomaista tarkemmin.
- Haluamme pitää kiinni siitä, että tarjoamme ilmaista kesäruokailua helsinkiläislapsille, sillä monet pienet ja isommatkin koululaiset ovat kesälomalla kotosalla, kun heidän vanhempansa vielä tekevät töitä, sanoo johtava leikkipuisto-ohjaaja Teemu Kariaho.
- Leikkipuistoruokailulla pyrimme omalta osaltaan edistämään helsinkiläisten perheiden yhdenvertaisuutta ja vähentämään eriarvoisuutta.
Ruokailu on yksi vetonauloista
Leikkipuistoissa tehdään kesäisin toki paljon muutakin kuin lounastetaan. Linnunradan leikkipuiston ohjaajakonkarit Tuula Lehtoranta ja Samuli Suominen esittelevät leikkipuiston albumia, jossa on kuvia ruokailujen lisäksi leikeistä ja peleistä sekä paikan historiasta.
Ruokailu on eittämättä yksi leikkipuistojen isoimmista vetonauloista, ja lapset oppivat siihen liittyvät rituaalit nopeasti. Esimerkiksi Linnunradan leikkipuistossa loruillaan tai lauletaan yhdessä aina ennen ruokailua.
Ruokakellon soittajan rooli on niin suosittu, että aamuisin käydään kisaa, kuka ehtii ilmoittautua soittajavuoroon ensimmäisenä.
Tärkeä on myös pyörijän tehtävä. Hän on piirin keskellä ja osoittaa pyörimisensä jälkeen kohdan, josta ruokailijoiden jono alkaa.
Jono on välillä pitkä, kuten myös monissa muissa kaupungin leikkipuistoissa. Puistoja on mukana kesäruokailussa vuosittain 40–50, ja ruokailijoita käy kesän aikana niissä yhteensä noin 200 000.
Päivittäin yksittäisissä leikkipuistoissa käy keskimäärin 30–200 ruokailijaa. Tosin esimerkiksi Linnunradan leikkipuistossa on aktiivisimpina kesäpäivinä ollut jopa 350 lounastajaa.
Ateriat valmistetaan Palvelukeskus Helsingin tuotantolaitoksessa Vantaalla, josta ne kuljetetaan lämpöastioissa leikkipuistoihin. Ruokailu alkaa puistoissa kello 12.
Kesän suosikkiruokia ovat kalakeitto, italianpata sekä erilaiset sosekeitot. Niitä on tarjolla myös tänä kesänä.
Samuli Suominen ja Tuula Lehtoranta sanovat, että parasta työssä ovat kesien iloiset leikkipuistossa kävijät.
Leikkipuistolle omia kanoja
Kesän lounastajia ovat todennäköisesti myös Ebba, pian 4 v, sekä Herkko, 1,3 v. He ovat tulleet äitinsä Tiina Staudingerin kanssa Linnunradan leikkipuistoon viettämään keväistä aamupäivää ja tutustumaan puiston sisätiloihin. Niitä voi iltaisin ja viikonloppuisin vuokrata, ja Ebba aikoo juhlia täällä vieraineen syntymäpäiväänsä.
Tiina Staudinger kertoo, että Ebba on ollut ruokailemassa leikkipuistossa aiemmin. Herkolle tämä on aivan uutta.
Linnunradan leikkipuistossa aika ei käy pitkäksi. Herkko innostuu erityisesti pienten keinusta, mutta Ebba ehtii kokeilla vaikka mitä. Kiipeilisikö, kävisikö leikkimökissä vai ottaisiko laukat radalla keppihepalla?
Kesäkuussa tulee lisää valinnanvaraa, kun kahluuallas täytetään vedellä.
Leikkipuiston paikalla on aikoinaan ollut Hannusgårdin tila 1920-luvulta. Vielä kaksi vuotta sitten maalaisidyllin kruunasi navetta, ja leikkipuiston omina eläiminä oli kesäisin kanoja, lampaita ja kani.
Navettapalo oli koko kaupunginosan suru, mutta Lehtorannalla ja Suomisella on lohdullista kerrottavaa: leikkipuistoon saadaan jatkossa ainakin kanoja.
Kesäkanalaa oli toivottu kaupunkilaisten osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-äänestyksessä, jossa se äänestettiin toteutettavaksi.
Lehtoranta muistaa aiemmilta kesiltä Oulusta asti tulleen perheen, joka oli jättänyt Korkeasaaren väliin ja tullut sen sijaan Linnunradan leikkipuistoon. Lampaat olivat tuolloin ulkoaitauksessa, ja ne nähtyään perheen pienin huusi äitiään katsomaan. Lapsi oli omasta mielestään bongannut juuri lehmiä.
Keppihevoset eli tuttavallisemmin kepparit ovat kesäisin ahkerassa käytössä.
Ainutlaatuista koko maailmassa
Osa kesän ruokailijoista käy leikkipuistoissa satunnaisesti, mutta monesta tulee vakituisia kävijöitä, jotka ohjaajat oppivat tuntemaan hyvin.
Lehtoranta ja Suominen ovat kumpikin olleet töissä Linnunradan leikkipuistossa 25 vuotta. Lehtoranta kertoo, kuinka jokin aika sitten kahden lapsensa kanssa puistoon tullut isä tuli moikkaamaan. Hän oli sanonut, että ”Moi, sähän olet Tuula”.
– Hän oli aikoinaan lapsena käynyt täällä ja kertoi tunnistaneensa minut ensin äänestä, Lehtoranta kertoo hymyssä suin.
Lehtoranta on itsekin pikkutyttönä ollut leikkipuistossa leikkimässä, pelaamassa ja syömässä. Samoin teki Suominen. Lehtorannan leikkipuisto oli Oulunkylässä, Suomisen Töölön Taivallahdessa.
Kumpikin on vienyt leikkipuistojen toimintaan mukaan myös omat lapsensa. Toiminta poikkeaa jonkin verran eri puistoissa. Linnunradan leikkipuistossa pelataan jalkapalloa, sählyä, pöytäfutista, minigolfia, koronaa tai vaikka opetellaan puujaloilla kävelyä.
Suominen on ilokseen huomannut, että kävijät kertovat päivän hyvistä hetkistä muillekin. Yksi heistä oli viestinyt Instagramissa kuvan kera, kuinka hienot sählyveskarin kamat puistossa on käytössä.
Pienten lasten vanhemmille puisto voi olla päivän rento hetki, kun lapset löytävät helposti seuraa ja touhuamista.
”Ihana nähdä talven jälkeen”
Leikkipuisto on monelle kesäperinne, joka alkaa päiväkoti-ikäisenä ja jatkuu yläkouluikään. Kesät ovatkin täynnä paljon iloisia jälleennäkemisiä, kun puistossa tapaa tuttuja edellisiltä kesiltä. Leikkipuisto onkin samalla hyvä paikka tutustua muihin alueen asukkaisiin.
Ohjaajien mielestä leikkipuiston tunnelma on iloinen ja palaute lähes poikkeuksetta hyvin positiivista.
– Saamme spontaaneja kiitoksia lasten lisäksi vanhemmilta. He kiittävät toisinaan, että onpa ihana nähdä talven jälkeen. No niin on minunkin mielestäni, Lehtoranta sanoo.
Kaupunkilaisten mielikuvissa leikkipuistot tuntuvat heräävän eloon kesäisin, mutta toiminta on toki aktiivista ympäri vuoden. Leikkipuistot kokoavat esimerkiksi aktiivisia vauvaperheryhmiä yhteisiin kerhoihin ja järjestävät kotouttamistoimintaa maahanmuuttajille. Useissa leikkipuistoissa myös tarjotaan koulujen syys- ja kevätlukukauden aikaan koululaisille välipalaa.
– Pakko on olla ylpeä stadilaisuudesta. Tällainen toiminta on ainutlaatuista koko maailmassa, Suominen summaa.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Laura Oja
Maksuton lämmin lounas tarjotaan tänä kesänä noin 40 leikkipuistossa ympäri Helsinkiä. Lounas on tarkoitettu alle 16-vuotiaille 6.6.–10.8.2022 arkipäivisin klo 12. Ruokailuun ei tarvitse ilmoittautua. Mukaan tarvitaan oma syvä lautanen, aterimet ja ruokajuoma. Lisätietoa: hel.fi/leikkipuistojen-kesa
Uutinen on julkaistu 1.6. ja sitä on päivitetty 6.6.