Laajennetun oppivelvollisuuden myötä kaikilla alle 18-vuotiailla peruskoulun päättävillä nuorilla on velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutukseen tai nivelvaiheen koulutukseen. Lähes kaikki 16–17-vuotiaat helsinkiläiset suorittavat oppivelvollisuuttaan – helsinkiläisistä 16-vuotiaista 98 prosenttia ja 17-vuotiaista 96 prosenttia oli jossakin oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaavassa koulutuksessa syksyllä 2022, valtaosa tutkintoon johtavassa toisen asteen koulutuksessa. Jokaisen nuoren, joka ei suorita oppivelvollisuuttaan, tilanne selvitetään.
Aiempaa useampi nuori haluaa ensisijaisesti lukioon
Helsingissä lukiokoulutuksen suosio ensisijaisena hakukohteena on ollut kasvussa. Kevään 2022 yhteishaussa perusasteen jälkeisiin koulutuksiin haki noin 5 900 alle 18-vuotiasta helsinkiläistä, joista 70 prosenttia haki ensimmäisenä hakukohteenaan lukiokoulutukseen ja 26 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Ensisijaisesti lukioon hakeneita nuoria oli vuonna 2022 reilu viidennes enemmän kuin vuonna 2014.
Ammatillisessa koulutuksessa kilpailu kohdistuu tiettyihin tutkintoihin. Tällaisia olivat vuonna 2022 ICT-alan, kaupan- ja hallinnonalan sekä humanistisen ja taidealan koulutukset. Samaan aikaan moneen koulutusohjelmaan ensisijaisia hakijoita on selvästi vähemmän, kuin paikkoja olisi tarjolla. Tällaisia aloja olivat muun muassa tekniikan ala ja palveluala.
Koulutuspoluissa väestöryhmittäisiä eroja
Nuorten koulutuspoluissa on väestöryhmittäisiä eroja sukupuolten ja äidinkieliryhmien välillä. Helsinkiläispojat suorittavat tyttöjä useammin peruskoulua vielä 16-vuotiaana. Tytöt jatkavat poikia useammin lukioon ja pojat taas tyttöjä useammin ammatilliseen koulutukseen. Oppivelvollisuuden laiminlyömisessä sukupuolten välillä ei ole 16-vuotiaiden ikäluokassa eroa.
Vieraskieliset nuoret suorittavat perusopetusta keskimäärin kotimaankielisiä nuoria kauemmin. Lähes joka kolmas 16-vuotias vieraskielinen helsinkiläispoika suoritti syksyllä edelleen peruskoulun oppimäärää, tytöistä vajaa neljännes. Ulkomaalaistaustaisten nuorten toisen asteen koulutuksen osallistuvuus on alhaista etenkin niillä nuorilla, jotka ovat itse muuttaneet maahan. Sen sijaan Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten osalta tilanne on jo huomattavasti parempi, vaikka jääkin alle koko ikäluokan keskiarvon.
Nuorten koulutukseen osallistuminen vaihtelee Helsingissä alueittain
Helsingin alueet poikkeavat toisistaan siinä, miten suuri osa nuorista on tutkintoon johtavassa toisen asteen koulutuksessa ja jatkavatko nuoret lukioon vai ammatilliseen koulutukseen. Esimerkiksi Kulosaaressa yhdeksän kymmenestä 16–18-vuotiaasta opiskeli lukiossa, kun Jakomäessä vastaava osuus oli vain reilu kolmannes. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten osuus taas on Jakomäessä nelinkertainen Kulosaareen nähden. Usein on myös niin, että mitä korkeampi ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien osuus alueella on, sitä matalammaksi jää myös alueen nuorten koko toisen asteen osallistumisaste. Erot alueiden välillä ovat olleet suhteellisen pysyviä ja ne heijastavat laajemmin alueiden väestön sosioekonomista profiilia, kuten aikuisväestön koulutustasoa.
