Opetussuunnitelma kertoo, mitä lukiossa opiskellaan, mutta erityistehtävän saaneissa lukioissa tuntijaosta on mahdollista poiketa.
Helsingin kaupungilla on kahdeksan erityistehtävän saanutta lukiota. Erityistehtävä tarkoittaa käytännössä normaalia isompaa tiettyjen lukio-opintojen painotusta. Opiskelijat voivat tietyin edellytyksin poiketa lukion tuntijaosta, toisin sanoen korvata osan lukion pakollisista opinnoista suorittamalla erityistehtävän mukaisia opintoja.
Opetus voi tähdätä myös siihen, että opiskelija suorittaa kansainvälisen tutkinnon ylioppilastutkinnon sijaan.
Erityistehtävät ovat hyvin erilaisia. Brändö gymnasiumin erityistehtävä on urheilu, kun taas Helsingin kuvataidelukio painottaa nimensä mukaisesti kuvataiteita ja Helsingin luonnontiedelukio luonnontieteitä. Kallion lukiossa keskitytään tavanomaista enemmän ilmaisutaitoon, ja Mäkelänrinteen lukiossa urheiluun.
Ressun lukiossa puolestaan voidaan tähdätä kansainväliseen, ylioppilastutkintoa vastaavaan tutkintoon.
Erityistehtävälukioista Sibelius-lukio painottaa musiikkia, ja Tölö gymnasium musiikkia, kuvataiteita sekä ihmisekologiaa (humanekologi).
Pedagoginen asiantuntija Elli-Noora Lassy kertoo, että erityistehtävälukion opiskelijat voivat tietyin edellytyksin korvata osan lukion pakollisista opinnoista suorittamalla erityistehtävän mukaisia opintoja vähintään 24 opintopistettä.
Pakollisten opintojen poisjättämiselle on kuitenkin rajoituksia. Jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista opinnoista pitää joka tapauksessa suorittaa vähintään puolet. Jos pakollisia opintoja kuuluu lukion oppimäärään vain kahden opintopisteen verran, opinnot pitää suorittaa tämän laajuisina.
Erityistehtävälukiot ovat suosittuja, ja niihin hakevat muutkin kuin helsinkiläiset.
– Erityistehtävän saaneiden lukioiden valintaperusteet voivat vaihdella vuosittain. Niillä voi olla pääsykokeita, tai lukiot voivat ottaa huomioon hakijan harrastuneisuuden tai muut lisänäytöt, Lassy kertoo.
Lukioilla omat painotuksensa
Lukioissa voi olla erityisen koulutustehtävän sijaan myös painotus. Tämä ei ole sama asia kuin erityistehtävä, vaan tässä tapauksessa jotakin oppiainetta tai opintokokonaisuutta painottaessaan lukiot seuraavat valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja lukion tuntijakoa.
– Kaupungin ajatuksena on, että lukioverkkomme huomioi monipuolisesti opiskelijoiden erilaisia lahjakkuuksia ja kiinnostuksia. Lisäksi painotuksilla tuetaan lukion ja sen alueen vetovoimaisuutta, Lassy kertoo.
Esimerkiksi Alppilan lukion painotus on globaalikansalainen, Vuosaaren lukiossa on puolestaan teknologia- ja musiikkilinjat. Etu-Töölön lukio painottaa yrittäjyyttä, ja Tapanilassa toimii Helsingin medialukio.
Helsingin kielilukiossa voi painottaa kielten ja kansainvälisyyden opintoja. Lisäksi lukiossa on kaksikielinen englannin- ja suomenkielinen linja.
Käytännön tekemistä
Erityistehtävälukioista Helsingin luonnontiedelukion rehtori Kaisa Tikka kertoo olevan yleistä, että luonnontieteisiin keskittyvä opiskelija jättää joitakin muita opintoja pois.
– Toisaalta moni opiskelija on niin motivoitunut, että suorittaa luonnontiedeopintoja muiden päälle.
Luonnontiedeopintojen valinnaisissa opintojaksoissa on paljon käytännön tekemistä, minkä moni kokee motivoivana ja hyvinvointia lisäävänä. Haettaessa luonnontiedelinjalle perusopetuksen päättötodistuksesta painotetaan fysiikan, kemian, maantiedon, biologian ja matematiikan arvosanoja.
Poikkeavia pääsykokeita
Erityistehtävälukion Tölö gymnasiumin rehtori Marina Sjöholm kertoo, että lukiossa toimii erityistehtävän eli ihmisekologian, kuvataiteen ja musiikin painotuksen lisäksi yleislinja sekä aikuislukio – kaikki samassa talossa.
– Tämä on mahdollista, sillä meidän ruotsinkieliset linjamme ovat aika pieniä.
Myös Sjöholm on huomannut, että vaikka opiskelijoilla olisi mahdollisuus jättää osa pakollisista opinnoista pois, moni suorittaa nekin.
– Myös yleislinjalla opiskelevat voivat sisällyttää opintoihinsa erityistehtävän mukaisia opintojaksoja.
Ihmisekologiaa, kuvataidetta ja musiikkia painottaville linjoille on omat pääsykokeensa, joihin kuuluu muun muassa etukäteen tehtäviä töitä, haastattelu sekä musiikkilinjalla laulu- ja soittokoe.
Suomen laajin kieliohjelma
Helsingin kielilukio ei ole erityistehtävän lukio, mutta nimensä mukaisesti lukiossa painotetaan kieliä.
Apulaisrehtori Päivi Siltala-Keinänen kertoo, että kaikki linjat johtavat suomenkieliseen ylioppilastutkintoon, mutta ylimääräiset painotetut opinnot suorittanut saa ylioppilastodistuksen lisäksi erillisen todistuksen lisäopinnoistaan.
Kaksikielisellä englannin ja suomenkielisellä linjalla vähintään puolet opinnoista opiskellaan englanniksi. Koulussa on tarjolla kaikkiaan 13 eri kieltä, joukossa yleisimpien opiskeltavien kielten lisäksi muun muassa japani, kiina, arabia ja korea.
– Kielipainotuksen lisäksi opiskelija voi suorittaa halutessaan samaan aikaan myös pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian opinnot, Siltala-Keinänen kertoo.
Teksti: Kirsi Riipinen
