Vantaan raitiotie on toteutumassa, sillä valtio osallistuu vuosien 2024-2035 MAL-sopimuksen mukaan rakentamiseen 144,1 miljoonalla eurolla. Valtio asettui näin samalle linjalle kuin Helsingin seudun kunnat, jotka hyväksyessään viime syksynä MAL 2023-suunnitelman nostivat Vantaan raitiotien Helsingin seudun kestävän liikennejärjestelmän kehittämisen kärkihankkeeksi.
Raitiotien kokonaiskustannusarvio on 594 miljoonaa euroa. Hanke mahdollistaa sen, että raitioien vaikutusalueen asukasmäärä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä.
– Olen erittäin tyytyväinen, että raitiotien rakentaminen saadaan nyt pikaisesti käyntiin ja Vantaa saa valtiolta maata asuntorakentamiseen raitiotien vaikutusalueelta, kun Santarata ja Hakkilan kuormauspaikat siirretään Koivukylään Hosantielle, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila sanoo.
Valtio rahoittaa Helsingin seudun kestävän liikennejärjestelmän investointeja
Valtio osallistuu Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen MAL-sopimuksen mukaan kaiken kaikkiaan 308,5 miljoonalla eurolla. Julkisen henkilöliikenteen palveluihin osoitetaan 18,8 miljoonaa euroa vuosina 2024-2027. Tämä on liikennerahoituksen osalta lähes puolet vähemmän kuin edellisellä MAL-sopimuskierroksella.
– Seudun kasvun mahdollistamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi olisi tärkeää, että valtio sitoutuisi pitkäjänteisesti kehittämään seudun kestävää liikennejärjestelmää, johtaja Johanna Wallin HSL:stä toteaa. Vertailu Helsingin seudun verrokkiseutuihin osoittaa, että muissa Pohjoismaissa valtio osallistuu huomattavasti suuremmin panoksin seutujen liikenneinvestointien rahoitukseen.
Liikennejärjestelmää kehitetään monipuolisesti
Lahdenväylälle Helsingin alueelle rakennetaan Ilmasillan eritasoliittymä ja parannetaan tieverkkoa Kehä I–Kehä III välillä. Valtio rahoittaa toimenpiteitä 64 miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 138,1 miljoonaa euroa.
– Hanke mahdollistaa lähitulevaisuudessa Viikki-Malmin raitiotien rakentamisen ja on osa itäisen Helsingin merkittävää kaupunkikehittämistä, korostaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski.
Pieniä kustannustehokkaita väyläverkon parantamishankkeita valtio rahoittaa KUUMA-seudun 10 kunnan alueella 17,8 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2028. ”On tärkeää, että tämän rahoituksen turvin pystymään parantamaan liikennejärjestelmää monipuolisesti usean kunnan alueella”, Mäntsälän kunnanjohtaja Hannu Laurila toteaa.
Laurila nostaa esiin myös liikennejärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen, joka mahdollistuu valtion varautuessa rahoittamaan tulevien MAL-sopimuskausien hankkeiden suunnittelua KUUMA-seudulla 2 miljoonalla eurolla.
Helsingin kaupungin alueella olevia metro- ja juna-asemia peruskorjataan ja parannetaan. Myös päärautatieaseman vaihtoyhteyksien ja jalankulkuolosuhteiden parantamista ryhdytään suunnittelemaan. Valtio osallistuu yhteensä 30 miljoonalla eurolla asemien kehittämiseen.
Edellisessä MAL-sopimuksessa valtion rahoitusta saanut Espoon kaupunkiratahanke etenee suunnitellusti. Ratahankkeeseen liittyy kiinteästi seudullisen pyöräilyn pääverkon Rantaradan baana, jonka Kauniaisten alueella olevaa osuutta valtio rahoittaa 2,6 miljoonalla eurolla.
Espoon kaupunkiradan jatkeen puuttuva valtion rahoitus on sidottu Rantaradan lähijunaliikenteen varikkoratkaisuun.
– Espoon kaupunki ja Kirkkonummen kunta ratkaisevat varikon sijaintipaikan ja edistävät varikon suunnittelua vuosien 2024-2027 aikana, Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo ja Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas vakuuttavat.
Uuden MAL-sopimuksen mukaan Helsingin seudun maankäytön kehittymiselle luodaan edellytyksiä ja parannetaan liikenteen sujuvuutta toteuttamalla keskeiset tieverkon liittymähankkeet. Valtion rahoitusosus Kehä I:n Maarinsolmun eritasoliittymästä on 33,7 miljoonaa euroa. Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymälle valtio kohdentaa 14,3 miljoonaa euroa.
Asuntotuotantoa vauhditetaan vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta
Helsingin seudun väestömäärän ennustetaan jatkavan voimakasta kasvua, joten asuntotuotannon vauhdittaminen on yksi keskeisiä sopimuksen tavoitteita.
Haastavassa asuntorakentamisen suhdannetilanteessa Helsingin seutu luo edellytyksiä myös tulevalle asuntorakentamiselle kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin. Tavoitteena on suunnata asuntotuotantoa siten, että se tukee kestävää liikkumista ja yhdyskuntarakennetta. Valtiolta ei kuitenkaan aiempien MAL-sopimusten tapaan tule lainkaan tukea seudun asuntopolitiikan toteuttamiseen tai asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseen.
Sopimusten mukaan valtion maaomaisuuden luovuttamista selvitetään yhteistyössä kuntien kanssa. Luovuttamisilla luotaisiin mahdollisuuksia kaupunkikehittämiselle. Selvitettäviä alueita on tunnistettu Helsingissä Ilmalassa sekä Espoossa ja Kirkkonummella. Lisäksi on sovittu ehdollisista maanluovutuksista valtion ja Vantaan kaupungin välillä, mikä mahdollistaa rakentamista Vantaan ratikan läheisyydessä.
Sopimusehdotus lähtee kuntien hyväksyttäväksi
MAL-sopimuksella luodaan edellytyksiä Helsingin seudun kasvulle ja saavutettavuudelle. Sopimuksella valtio ja kaupunkiseudun kunnat edistävät tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa, kestävää ja vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä niihin liittyviä infrastruktuuri-investointeja.
MAL-sopimus vahvistaa Helsingin seudun kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä yhteistyötä. Sopimuksia on tehty vuodesta 2012 ja niistä on kehittynyt tehokas väline kehittää Helsingin seutua yhdessä pitkäjänteisesti ja kestävästi.
Nyt neuvotellussa sopimuksessa sovitaan Helsingin seudun kuntien ja valtion välillä konkreettisista toimenpiteistä vuosille 2024–2027.
MAL-sopimusehdotusta on työstänyt valmisteluryhmä, jonka ehdotus siirtyy seuraavaksi kuntiin hyväksyttäväksi. Hallituksen talouspoliittinen ministeriövaliokunta puolsi MAL-sopimuksen linjauksia maanantaina 23.9.
Valtio hyväksyy sopimuksen valtioneuvoston periaatepäätöksellä loppuvuodesta 2024. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa 2024. Sopimuksen toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain.
