Liikenne- ja viestintäministeriön laatiman liikennejärjestelmäsuunnitelman lausuntokierros päättyi 5.3.2025. Kyseessä on valtion strateginen suunnitelma Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä.
Suunnitelmassa ehdotetut kehittämistoimenpiteet ovat vaikutuksiltaan vaatimattomat. Liikenteen kehittämiseen varatun rahoituksen osuus ei ole tälläkään hetkellä riittävä ja tulevaisuudessa osuus laskee entisestään. Tämä uhkaa kaupunkiseutujen ja siten koko Suomen taloudellisen kasvun potentiaalia. Valtion pitäisi myös vahvemmin valvoa maan etua Euroopan unionissa niin, että Suomi voisi saada paremmin myös EU-rahoitusta liikennejärjestelmän kehittämiseen.
Liikenteeseen liittyvät hankkeet ovat pitkäaikaisia kaupunkiympäristön ja maankäytön kehittämisprosesseja. Kaupunkien tulee voida luottaa pitkälle tulevaisuuteen suuntaavissa hankkeissaan sovittuihin kustannusjakoihin. Suunnitelmaluonnos pyrkii siirtämään liikennehankkeiden rahoitusvastuuta entistä enemmän kaupunkien harteille sekä valtion ja kaupunkien yhteisten hankkeiden että valtion omien väylähankkeiden osalta. Tämä ei ole hyväksyttävää eikä perusteltua. Valtion tulee kantaa vastuunsa oman liikenneverkkonsa rahoituksesta. Yhteisten hankkeiden kustannusjakoperiaatteista tulee sopia yhdessä valtion ja kaupunkien kesken, ja kaikkien osapuolten tulee sitoutua niihin pitkäjänteisesti.
Joukkoliikenne on keskeinen osa suomalaisten toimivaa arkea ja samalla koko Suomen kestävää kehitystä ja kasvua. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuki on ollut samalla tasolla vuosikausia, vaikka kaupunkiseutujen väkimäärä sekä kestävän liikkumisen tavoitteet, joukkoliikenteen mittakaava ja joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset ovat nousseet täysin eri tasoille. Liikennejärjestelmäsuunnitelman konkreettisissa toimenpiteissä tämä ei valitettavasti näy, vaikka suunnitelma toteaa, että päästövähennystavoitteisiin pääsemisen, liikennejärjestelmän sosiaalisen kestävyyden ja liikennejärjestelmän toimivuuden näkökulmista olisi tärkeää tunnistaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn merkittävä rooli kaupunkiseutujen liikennejärjestelmässä. Kustannushyötyanalyysit osoittavat vahvasti, että kaupunkiseutujen joukkoliikenneinvestoinnit ovat kannattavuudeltaan erinomaisia.
Kaupunginjohtajat katsovat, että lausuntokierroksen aikana annetut näkemykset tulee ottaa huomioon ja suunnitelmaa tulee korjata edellä esitettyjen kokonaisuuksien osalta.
C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.
Kaupungeissa asuu yhteensä yli kolme miljoonaa ihmistä eli 54 prosenttia Suomen väestöstä ja niissä sijaitsee jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta työpaikasta.
