Siiri ja Terja ovat tutustuneet toisiinsa Helsingin tukihenkilötoiminnan kautta. Vaikka virallinen tukisuhde jossain vaiheessa päättyy, Siirin ja Terjan ystävyys säilyy.
Kuusi vuotta sitten Siiriä mietitytti: mitä jos hänellä ja Helsingin tukihenkilötoiminnan hänelle osoittamalla tukihenkilöllä ei klikkaisi. Jännitys osoittautui turhaksi. Terja paljastui aikuiseksi, jonka kanssa Siiri jakaa samoja mielenkiinnonkohteita ja jolle on helppo puhua aiheesta kuin aiheesta.
Vuosien aikana Siiri ja Terja ovat tavanneet toisiaan keskimäärin kerran kuukaudessa mukavan yhteisen tekemisen merkeissä. Kun tukipari on halunnut tehdä yhdessä jotain erityistä, he ovat suunnanneet esimerkiksi museoon, leffaan, messuille tai päiväristeilylle.
Terjasta on tullut mun arkeen sellainen ihminen, jolle pystyn kertomaan avoimesti kaikesta.
Useimmat tapaamiset noudattavat kuitenkin samaa kaavaa: Siiri ja Terja käyvät yhdessä syömässä ja juttelevat arjesta ja elämästä. Molempien mielestä tapaamisissa on tärkeintä yhdessä olo ja kohtaaminen.
– Terjasta on tullut mun arkeen sellainen ihminen, jolle pystyn kertomaan avoimesti kaikesta. Terja on hyvä kuuntelija ja osaa olla läsnä, kertoo Siiri.
Terjan ja Siirin mielestä tukisuhde rakentuu juuri sen näköiseksi kuin tukisuhteessa oleva aikuinen ja lapsi tai nuori ovat. Yhteistä tekemistä voidaan suunnitella tukiparin yhteisten kiinnostuksenkohteiden pohjalta.
– Nämähän ovat sellaisia hyvänmielentapaamisia, sanoo Terja.
Terja kuuli alun perin tukihenkilötoiminnasta työnsä kautta ja pohti pitkään tukihenkilöksi lähtemistä. Kun elämässä tuli sopiva vaihe, hän päätti lähteä mukaan toimintaan.
– Tiesin, miten iso vaikutus tukisuhteella voi olla lapsen tai nuoren elämään. Koin myös, että mulla voisi olla annettavaa tukilapselle tai -nuorelle.
Nämähän ovat sellaisia hyvänmielentapaamisia.
Terjasta on ollut palkitsevaa seurata Siirin kasvua aikuiseksi. Hän kokee, että on voinut tukea Siiriä niin ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä kuin opiskeluun ja työelämään liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Luottamus kaksikon välille on rakentunut hiljalleen.
– Tämä on vastavuoroinen ihmissuhde, jossa täytyy uskaltaa antaa myös itsestään, jotta voi jotain saada, sanoo Terja.
Helsingin tukihenkilötoimintaan haetaan tukihenkilöiksi erilaisia aikuisia, ja jokaiselle lapselle pyritään löytämään juuri hänelle sopiva tukihenkilö. Tärkeintä on, että vapaaehtoinen tukihenkilö on aidosti kiinnostunut lapsesta tai nuoresta, haluaa antaa aikaansa ja pystyy sitoutumaan tuettavaan useammaksi vuodeksi.
– Haemme toimintaan mukaan luotettavia ja turvallisia aikuisia, joilla on oma elämä tasapainossa ja jotka ovat aidosti kiinnostuneita lapsen tai nuoren kokemusmaailmasta ja haluavat olla lasta varten, kertoo tukihenkilötoiminnan sosiaaliohjaaja Mari Mehtonen.
Jokaiselle lapselle pyritään löytämään juuri hänelle sopiva tukihenkilö.
Tukihenkilöt kulkevat lapsen rinnalla usein vuosia ja näkevät lapsen kasvun ja kehityksen nuoresta aikuiseksi. Tuettava taas saa elämäänsä perheen ulkopuolisen aikuisen, jonka kanssa jakaa elämää.
Tukihenkilösuhde kestää niin kauan kuin lapsi tai nuori sitä toivoo. Mehtonen on todistanut, kuinka tukisuhteista muodostuu usein läpi elämän kestävä ystävyys.
– Monille tukisuhde muodostuu hyvin merkitykselliseksi ihmissuhteeksi ja moni tukipari pitää yhteyttä toisiinsa myös virallisen tukisuhteen päättymisen jälkeen.
Tukihenkilöksi haetaan haastattelun kautta. Haastattelussa saa lisätietoa toiminnasta, eikä haastatteluun osallistuminen sido vielä mihinkään. Haastattelu voidaan järjestää joko läsnä toimistolla Hakaniemessä tai etänä.
– Haastatteluun kannattaa tulla rohkein mielin, koska päätös tukihenkilöksi ryhtymisestä tehdään vasta haastattelun jälkeen. Riittää, että laittaa meille sähköpostia ja kertoo, että on kiinnostunut toiminnasta ja haluaa haastatteluajan, sanoo Mari Mehtonen.
Haemme toimintaan mukaan luotettavia ja turvallisia aikuisia, jotka haluavat olla lasta tai nuorta varten.
Tukihenkilöiksi valitut ohjataan tukihenkilökurssille, jossa saa kattavan perehdytyksen toimintaan. Ryhmämuotoinen kurssi toteutetaan hybridimallilla, ja siihen kuuluu sekä etä- että livetapaamisia. Kurssi järjestetään 3–4 kertaa vuodessa.
– Tarjoamme tukihenkilöille vahvaa ammatillista tukea koko tukisuhteen ajan, eikä mahdollisten kysymysten kanssa tarvitse jäädä yksin, sanoo Mehtonen.
Tukihenkilötoiminnassa puhutaan tukiparien mätsäyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijat pyrkivät löytämään toisilleen mahdollisimman sopivan tukiparin.
– Täytyy sanoa, että meidän kohdallamme on tehty erittäin hyvää työtä, sanoo Terja.
Siiri on todella iloinen, että uskalsi alun epäilyksistä huolimatta lähteä mukaan tukihenkilötoimintaan. Hän haluaa rohkaista niitä lapsia ja nuoria, joilla on mahdollisuus tukisuhteeseen, tarttumaan tilaisuuteen.
– Tässä ei voi menettää mitään. Parhaimmillaan tukisuhteesta voi kehittyä hieno ja antoisa ihmissuhde, sanoo Siiri.
Terja uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä. Koen, että se on tehnyt mustakin itsevarmemman.
Jokainen tukisuhde tulee jossain vaiheessa päätökseen. Näin tulee tapahtumaan myös Terjan ja Siirin tapauksessa, kun virallinen tukisuhde on aika purkaa.
– Se ei onneksi vaikuta mitenkään meidän tapaamisiimme, sanoo Terja.
– Meidän tapaamistamme ei mikään estä, jatkaa Siiri.
Haluaisitko ryhtyä tukihenkilöksi? Ota yhteys tukihenkilotoiminta(a)hel.fi ja varaa itsellesi haastatteluaika.
Teksti: Jenna Honkanen
