On todennäköistä, että ilmaston lämmetessä matkailijoiden mielenkiinto siirtyy Etelä-Euroopasta pohjoisemmas.
– Meidän on pakko miettiä, miten edistämme matkailuamme kestävästi, miltä haluamme näyttää ja mitä tarjota, sanoo projektipäällikkö Jonna Pitkänen Helsingin kaupungilta.
Kenenkään etu ei olisi, jos esimerkiksi matkailijoiden suosimat kaupunkimme olisivat helisemässä massiivisen turismin takia. Pitkäsen mielestä epätoivottu kehitys voidaan estää suunnittelemalla toimintaamme ja tarjontaamme etukäteen.
Pitkänen kertoo, että vielä kolmisen vuotta sitten pääkaupunkiseudun yritykset kertoivat, että kestävyys on kiinnostava teema mutta resurssit sen toteuttamiseen puuttuvat.
Hankkeen loppumetreillä syksyllä 2023 tilanne oli toinen: projektipäälliköt saivat lukuisia yhteydenottoja ja kyselyjä, vieläkö hankkeen toimenpiteisiin pääsisi mukaan.
Hankkeen aikana joukko eurooppalaisia matkanjärjestäjiä kävi tutustumassa Suomeen ja suomalaisiin matkailutuotteisiin. Vastuullisuus kiinnosti kansainvälisiä matkanjärjestäjiä selvästi. Mielenkiinto Etelä-Eurooppaa viileämpää Pohjolaa kohtaan kasvaa hyvinkin nopeasti.
Yrityskohtainen sparraus merkityksellinen pienille toimijoille
Hankkeella oli kunnianhimoiset tavoitteet, ja myös aikaansaannoksista syntyi komea lista. Kaiken lisäksi tulokset ovat konkreettisia ja niitä on mahdollista hyödyntää hankkeen jälkeenkin.
Yksi konkreettinen esimerkki on matkailuyritysten rahallinen tuki, jota on käytetty kestäviin ratkaisuihin: osallistujat ovat muun muassa kehittäneet uusia kestäviä matkailutuotteita ja hankkineet vastuullisuudesta kertovia sertifikaatteja.
Kestävän matkailun ja tiedolla johtamisen kehittämistä varten tarjottiin yrityskohtaista sparrausta, joka oli merkityksellistä etenkin pienille matkailuyrityksille.
Pitkäsen mielestä hankkeen yksi parhaista puolista oli sen laajuus. Yhteistyötä tehtiin myös kansallisesti muiden hankkeiden kanssa ja samalla synnytettiin ohjelma, joka tarjosi osallistujilleen oppia kompensaatiosta, kiertotaloudesta ja hiilineutraaliudesta.
Tekoäly ja pilvipalvelu kestävyyttä tukemaan
Laadukkaan tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen oli keskeinen osa hanketta. Forum Virium Helsinki (FVH) järjesti avoimia tilaisuuksia datan mahdollisuuksista ja koordinoi tiedolla johtamisen pilotteja. Se kokosi myös datan hyödyntämisen oppaan matkailuyrityksille.
– Datan hyödyntämisestä tarvitaan tietoa. Matkailuyritykset haluavat ymmärtää, mitä kaikkea datalla voi tehdä, kertoo projektipäällikkö Tiina Inki FVH:sta.
Osallistujat pääsivät tutustumaan datan käyttöönoton ja hyödyntämisen työkaluihin. Hankkeen kokeiluhaussa haettiin matkailuyritysten tiedolla johtamista tukevia teknisiä ratkaisuja.
– Oli tärkeää, että matkailuyritykset pääsivät testaamaan palveluja omassa toiminnassaan. Piloteissa selvisi, että esimerkiksi tekoälyn hyödyntämistä tapahtumissa kannattaa jatkaa.
Älykästä pilvipalvelua hyödynnettiin kokeilussa, jossa selvitettiin kävijöiden mielipiteitä käyntikohteistaan. Mukana oli muun muassa Suomenlinna. Moni osallistujista kertoo hyödyntävänsä jatkossakin palvelua, joka kerää ja analysoi palautetta eri verkkoalustoilta.
JVG:n keikalta oppia ensi kesän Coldplayn ja PMMP:n konsertteihin
Tiedolla johtamisen tapahtumadata-pilotissa selvitettiin, miten laajoja vaikutuksia tapahtumilla voi kaiken kaikkiaan olla.
Muun muassa hiilijalanjälkeä tutkittiin jättitapahtumassa, helsinkiläisen rap-duon JVG:n keikalla Olympiastadionilla.
– Tapahtuman hiilijalanjälki oli pieni, ja konsertti jätti vaikutusalueelleen kaikkiaan neljä miljoonaa euroa, Pitkänen kertoo.
Keikasta tehdyn pilotin ansiosta järjestäjät saivat tietoa ja ideoita erilaisista yhteistyön malleista. Tuloksia on mahdollista hyödyntää eri toimijoiden yhteistyössä jo ensi kesänä muun muassa Metallican, Coldplayn ja PMMP:n konserttien aikaan.
– Toimiva yhteistyö matkailuyritysten ja tapahtumatoimijoiden välillä voisi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi, että konsertteihin tulevat ihmiset viipyisivät pääkaupungissa pidempään. On kestävämpää, jos yksittäisessä kohteessa viivytään pidempään sen sijaan että tehdään monia lyhyitä visiittejä.
Ohjelmistokehittäjä Tridea Oy oli hankkeessa mukana datan keruussa. Palautetta kerättiin Espoossa pidetyissä U23-kisoissa eli alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa. Tekoäly luokitteli palautteet positiiviseen, neutraaliin tai negatiiviseen. Eri kategorioita oli kymmeniä ja omansa esimerkiksi ruokailulle ja lipunmyynnille.
Tridean Marko Filenius kertoo, että palaute oli pääosin myönteistä, erityisen paljon pidettiin tapahtumasta kokemuksena.
JVG:n keikalta kerätyssä palautteessa nousi esiin toive siitä, että ohjelman päättyessä olisi hienoa, jos heti Olympiastadionin ulkopuolella olisi ruokatarjontaa.
– Tapahtumasta kerättyä tietoa kannattaa hyödyntää tulevissa tapahtumissa. Jos yritykset järjestäisivät ruokailumahdollisuuksia tapahtuman yhteyteen, osa yleisöstä jäisi syömään. Silloin esimerkiksi ratikoiden ruuhkat helpottuisivat, Filenius kertoo.
Esteetön matkailu tarvitsee omat palvelunsa
Espoon osahankkeen teema Matkailu kuuluu kaikille keskittyi muun muassa esteettömien palvelujen kehittämiseen ja niistä viestimiseen.
– On tärkeää, että kuluttajat saavat lisää ja tarkempaa tietoa tuotteista. Ainakin toistaiseksi esteettömistä tuotteista voi saada kilpailuetua, sillä tällaisia tuotteita ei vielä ole kovin paljon tarjolla, kertoo Enter Espoon projektipäällikkö Karoliina Korpela.
Yksi hankkeeseen osallistuneista yrityksistä oli Hawkhill, joka tarjoaa huvila- ja mökkimajoitusta Nuuksion kansallispuistossa sekä järjestää ohjelmapalveluina muun muassa patikointia ja melontaa.
Yrityksen toimitusjohtaja Annu Huotari kertoo, että esteettömyyden kehittämiseen tuli uusia ajatuksia.
– Oivalsin hankkeen asiantuntijoita kuunnellessani, että esteettömyyden ei tarvitse olla yrityksen jokaisessa osassa täydellistä. Sen sijaan sitä voidaan kehittää sinne, missä esteettömyys on mahdollista toteuttaa sekä viestiä siitä selkeästi kuvien avulla.
Hawkhill on nyt investoinut muun muassa uusiin ramppeihin ja apuvälineisiin, ja ohjelmatarjonta on monipuolistunut. Yritys on lisännyt verkkosivuilleen tietoa esteettömästä matkailusta ja omista palveluistaan.
– Tiesimme, mitä tehdä, koska asiantuntijat olivat apunamme.
Tuotteet helposti ostettavaksi verkosta
Hanke herätti alan yrityksiä ymmärtämään, että vaikka matkailutuotteet ja -palvelut olisivat kuinka ainutlaatuisia ja vastuullisia, ne jäävät löytämättä ja ostamatta, jos niitä ei löydy verkosta eikä niitä pysty sieltä myöskään ostamaan.
Kartoituksessa selvisi, että koko hankkeen toiminta-alueelta puuttuivat suureksi osaksi verkosta ostettavat matkailutuotteet joko kokonaan, tai sitten ostopolku syystä tai toisesta katkesi.
– Lopputulema oli, että matkailutuotteiden näkyvyys digikanavissa kasvoi merkittävästi, kertoo projektipäällikkö Laura Louko Turku Science Parkista.
Sertifikaatti kertoo kestävästä toiminnasta
Hankkeeseen osallistuneilta yrityksiltä tullut palaute on ollut kiittävää, oli kyse sitten tiedolla johtamisen tehostamisesta tai vaikkapa turvallisuusasioiden ohjeistuksista.
Syyt osallistua hankkeeseen vaihtelivat. Esimerkiksi Helsinki Cruising Chartersilla oli selkeä tavoite: se halusi vastuulliselle toiminnalleen sertifikaatin. Yhtiö on vastikään uusinut kalustonsa vähemmän polttoainetta kuluttavaksi.
– Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät kiinnittävät huomiota ympäristökysymyksiin ja kestävään kehitykseen, kertoo Daniel Franck Helsinki Cruising Chartersilta.
Yhtiö kertoo nyt verkkosivuillaan, kuinka se on mukana Business Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmassa. Se mainitsee myös saaneensa elokuussa 2023 Good Travel Seal -sertifikaatin kestävän matkailun kehittämisestä.
Hankkeen aikana
- 88 yritystä sai julkista tukea.
- osallistuttiin tapahtumiin 1 300 kertaa.
- oli 58 tapahtumaa tai koulutusta.
- 39 yritystä sai ympäristösertifikaatin.
- 20 yritystä sai Sustainable Travel Finland -merkin.
- uusia matkailutuotteita syntyi 71 kappaletta.
Kestävää nostetta matkailuyrityksiin: Etelä-Suomi -hanke sai rahoituksensa Uudenmaan liiton ja Varsinais-Suomen liiton kautta Euroopan aluekehitysrahastosta osana Euroopan unionin koronapandemian johdosta toteuttamia toimia vuosina 2021–2023. Hankkeen toteuttivat yhdessä Helsingin kaupunki (koordinoija), Enter Espoo Oy, Forum Virium Helsinki ja Turku Science Park Oy.
