Meri-Rastila on yksi kaupunkiuudistuksen kohteista. Alueella työskentelevien Minna Suoknuutin ja Henry Bollströmin mielestä kaupungilla on iso urakka viestiä suunnitteilla olevista asioista, sillä tiedon tarve on kova.
Luonnonläheinen, monipuolinen, moni-ilmeinen, melko rauhallinen. Näin kuvailee Meri-Rastilaa yhdyskuntatyöntekijä Minna Suoknuuti. Sosiaaliohjaaja Henry Bollström nyökyttää vieressä päätään, kyllä, pitää paikkansa.
Bollströmiä voi tituleerata alueen erityisasiantuntijaksi, sillä hän paitsi tekee töitä alueella, on myös asunut alueella vuodesta 1994 saakka.
Tapaamme keskellä Meri-Rastilaa Kulttuuritila Merirastissa, jonka vastapäinen koulu on tuttu Bollströmin perheen lasten kouluajoilta. Tytär on työskennellyt naapurissa nuorisotilassa.
Suoknuuti ja Bollström listaavat lisää alueelle tyypillisiä piirteitä: monikulttuurisuus, kylämäisyys, aktiivisuus. Asukkaiden aktiivisuus on näkynyt hyvin etenkin viime aikoina, kun kaupunki on kertonut suunnitelmista uudistaa Meri-Rastilaa yhtenä kaupunkiuudistusalueena.
Kaupunkiuudistus tarkoittaa, että vanhoja asuinalueita kunnostetaan ja niille rakennetaan uusia asuntoja ja palveluja. Kun aluetta kehitetään, ehkäistään samalla segregaatiota.
Merirastilalaisia kehittäminen kiinnostaa kovasti. Pro Meri-Rastila ja Vuosaari-seura kutsuivat keväällä kaupungin edustajat paikan päälle Merirastiin kertomaan alueen suunnitelmista sekä vastaamaan asukkaiden kysymyksiin.
– Tilaisuuden kävijämäärä yllätti niin, että tuolit loppuivat kesken, Bollström kertoo.
Tilaisuuden kävijämäärä yllätti niin, että tuolit loppuivat kesken.
Kaksikko kuvailee tilaisuutta aktiiviseksi ja rakentavaksi. Kysymyksistä kuuli, että osallistujat olivat valmistautuneet tilaisuuteen hyvin. Vaikka kaikki suunnitelmat eivät ole kaikkien mieleen, keskustelu oli asiallista ja tilaisuuden henki positiivinen.
Meri-Rastilassa näkyy sama trendi kuin muuallakin Helsingissä: osa asukkaista on hyvin aktiivisia, kun taas osaa on hankala tavoittaa ja saada mukaan kertomaan mielipiteitään. Erityisesti muualta muuttaneita kaivataan osallistumaan.
Meri-Rastilan yhdeksi ominaisuudeksi voi nimetä myös yhteisöllisyyden. Meri-Rastilan verkosto alkoi toimia heti alueen valmistumisen jälkeen 1990-luvulla. Alkuaikoina verkostotapaamisissa keskusteltiin lähinnä viranomaislähtöisesti alueen kehittämisestä. Sittemmin verkosto on laajentunut, kun asukkaiden lisäksi mukana on muun muassa järjestöjen, seurakunnan ja yritysten edustajia.
Nykyään keskusteluissa nousevat esille lukuisat asiat monipuolisesti, eri näkökulmista. Kokouksissa sovitaan, kuka vie mitäkin asiaa eteenpäin. Kaupungin työntekijät vastaavat terveisten kertomisesta omissa organisaatioissaan.
Kaupunkiuudistusta tehdään Meri-Rastilassa kahden ison kaavan avulla, sillä omansa on sekä Meri-Rastilan länsi- että itäosalle. Samassa yhteydessä uudistetaan palveluja. Uudistusten toteuttamiseen menee kaiken kaikkiaan yli vuosikymmenen.
Uusia asuntoja on tulossa erityisesti metroaseman läheisyyteen, myös viheralueiden reunoille. Uusia koteja on tarkoitus saada yli 4 000 asukkaalle.
Kun joitakin vanhoja rakennuksia puretaan uusien tieltä, parannetaan samassa yhteydessä myös puistoja, aukioita, liikenneyhteyksiä sekä julkisia ja kaupallisia palveluita.
Kaupungin palveluja kootaan uuteen monitoimitaloon, johon tulevat peruskoulu, päiväkoti, nuorisotalo, kotihoito, leikkipuisto ja asukastilat.
Suoknuutin ja Bollströmin mielestä kaupungilla on iso urakka viestiä asioista tarpeeksi ja ajantasaisesti, sillä tiedon tarve on kova. Moni asia on kuitenkin edelleen auki, eivätkä yksityiskohdat ole selvillä. Kaksikko joutuukin toteamaan asiakkailleen tai satunnaisesti tapaamilleen asukkaille, etteivät hekään osaa kertoa sen enempää valmistelussa olevista asioista.
Keskusteluissa asukkaiden kanssa nousee esille muun muassa huoli, milloin ostoskeskus ja asuntoja puretaan. Myös uusi monitoimitalo herättää kysymyksiä. Onko siellä tilaa asukkaiden spontaaneille kohtaamisille ja pienten tilaisuuksien järjestämiselle?
Nuorisotilat säilyvät jatkossakin keskeisellä paikalla uudessa monitoimitalossa. Se on tärkeää, sillä alueella asuu paljon lapsia ja nuoria.
Meri-Rastilan täydennysrakentamisen on tarkoitus alkaa 2025–2026 länsiosasta, liikekeskuksen alueen ympäristöstä ja Haruspuiston puistotonteilta.
Toteuttaminen kestänee 2030-luvulle. Työmaiden käynnistymiseen vaikuttaa muun muassa hankkeeseen ryhtyvien sekä tontinhaltijoiden aikataulut.
Suoknuuti ja Bollström kertovat, että kaupunkiuudistus näkyy pienemmässä kehittämisessä jo nyt. Hyvä esimerkki tästä on Kulttuuritila Merirasti, jota kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala pyörittää kaupunkiuudistuksen lisärahoituksen avulla.
Merirastissa järjestetään monipuolista toimintaa ja erilaisia tapahtumia. Tilassa toimii Teatteritalo Universumin Story Sharing Universum -projekti, jonka tarkoituksena on tarinoita jakamalla vähentää ennakkoluuloja ja rasismia sekä edistää tasa-arvoa.
Suoknuutin ja Bollströmin mielestä Meri-Rastila on hyvä alue tehdä töitä. He uskovat, että kaupunkiuudistus tukee sen kehittymistä yhä paremmaksi. Puitteet ovat hienot, sillä merenranta ja lähiluonto ovat upeat. Ne ovat asukkaille rakkaita, kuten myös aktiivisessa käytössä olevat puistot.
Viereinen Rastilan leirintäalue tekee alueesta kuin kaupungin käyntikortin muualta tuleville, sillä moni vierailijoista tulee ruokaostoksille Meri-Rastilaan. Kaksikko huomauttaa, että jo tästä syystä kaupungin kannattaa kehittää alueesta entistäkin edustavampi.
Kaupunkiuudistus jatkuu vuoteen 2035 asti Malminkartanossa ja Kannelmäessä, Malmilla, Mellunkylässä sekä Meri-Rastilassa. Näillä alueilla rakennettu ympäristö on tullut osin elinkaaressaan vaiheeseen, jossa korjaaminen on ajankohtaista. Kaikki kaupunkiuudistusalueet sijaitsevat hyvien raideyhteyksien varrella.
Kaupunkiuudistus on yksi Kasvun paikka -strategian toimenpiteistä sekä yksi tapa ehkäistä segregaatiota. Helsingin kaupunki kehittää kaupunkiuudistusalueilla erityisesti koulu- ja vapaa-ajanpalveluja. Yksi tärkeistä tehtävistä on kuunnella alueiden asukkaita ja toimijoita sekä viedä viestiä eteenpäin. Kaupunkiuudistuksessa yhteistyöllä on keskeinen rooli.
Kaupunkiuudistuksen tarkoitus on kohentaa asuinalueiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä tehdä laadukas täydennysrakentaminen mahdolliseksi.
Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää myönteisesti omaleimaisissa kaupunginosissa.
Teksti: Kirsi Riipinen
