Oma talo keskustan liepeille – ryhmärakennuttajat kehuvat Verkkosaaren sijaintia ja valmista infrastruktuuria

Kalasataman Verkkosaaren pohjoispuoli rakentuu nopeasti. Alueelle on tulossa useita kerrostaloja ryhmärakennuttamishankkeina. Ensimmäisen hankkeen rakentaminen on käynnistymässä.
Samuel Soronen kuvattuna tontillaan Kalasatamassa.
Samuel Soronen (etualalla) kuvattuna tontillaan Kalasatamassa muiden ryhmärakennuttajien kanssa. Kuva: Tero Pajukallio

Samuel Soronen näkee jo silmissään, kuinka hän aamulla herättyään kurkkaa parvekkeelta alas Verkkosaarenkanavalle. Millainen sää on tänään? Sen jälkeen hän laskeutuu alas talon kivijalkakahvilaan croissantille ja cappuccinolle – nauttimaan ne sään mukaan ulkona tai sisällä.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, haavekuva on totta kesällä 2024. Soronen on rakennuttamassa yhdessä 16 perhekunnan kanssa Verkkosaareen yhteistä omaa kiinteistöä, Venetsiaa. 

Rakennuttamishankkeissa ryhmän jäsenet toimivat asuntojen rakennuttajina ja asuntojensa omistajina. He vastaavat suunnittelun ja rakennusurakan sopimuksista sekä hankkivat rahoituksen.

Ryhmärakennuttamista on myös rakennuttajakonsulttivetoinen hanke, jolloin konsultti etsii sopivan tontin, kerää asukkaat ja laatii ryhmän lukuun tarvittavat suunnitelmat sekä urakka- ja muut sopimukset.

Sorosella oli monta syytä ryhtyä ryhmärakennuttamishankkeeseen Verkkosaaressa. 

– Paikka on upea meren lähellä mutta kuitenkin keskeisellä paikalla Helsinkiä. Kaikki palvelut ovat vieressä, ja kulkuyhteydet muualle ratikalla, metrolla tai bussilla ovat loistavat. Korkeasaareen on kävelymatka, ja Mustikkamaalle pääsee Isoisänsiltaa pitkin suunnistamaan. Vaikuttavaa on myös, miten hienosti kaupunki on hoitanut alueen infraa.

Soronen kuvailee Venetsian ryhmärakennuttamishankkeen osakkaita samanhenkisiksi. Kaikki ovat melko nuoria, keskimäärin noin 25–35-vuotiaita. Kaikilla on luonteessaan vähintään ripaus rohkeutta ja seikkailumieltä.

– Mukana on työkavereita, kavereita, kavereiden kavereita ja sukulaisia. Olemme kiinnostuneita näkemään, miten kaupunki kasvaa ja olemaan siinä itse mukana. Koemme, että tilaisuus on meille ainutlaatuinen.

Totta kai helpommalla pääsisi, jos ostaisi valmiin kerrostaloasunnon, mutta uuden tekeminen kiehtoo mukaan lähteneitä. 
Hän kertoo, että osakkaat ovat valinneet hankkeeseensa paitsi hyvän vetäjän, myös rautaisia lakipalveluiden, kirjanpidon ja työmaavalvonnan ammattilaisia.

Osallistujilla on itselläänkin jonkin verran rakentamisen taustaa ja tietoa siitä, mitä ollaan tekemässä.

Rakennuttajia kahvittelemassa työmaan reunalla.
Työmaan reunalla kahvittelemassa Jaakko Eskola, Tiina Soronen, Valtter Kivioja, Petri Sikala, Olli Tölli ja Ruut Tölli. Kuva: Tero Pajukallio

Omat ideat toteutukseen

Ryhmärakennuttajat perustelevat hankkeeseen mukaan lähtöä yleisesti sillä, että omassa talossa pääsee toteuttamaan omia ideoita.

Sorosen perheelle on tulossa 137 neliöön neljän makuuhuoneen asunto. Tilaa tarvitaan, sillä perheessä on kolme lasta. Kaikki Venetsian asukkaat eivät ole perheellisiä, ja osa on rakennuttamassa itselleen pientä kaksiota tai yksiötä.

– Kaikista asunnoista on tulossa hyvin toimivia.

Vaikka asukkaat ovat nuoria, kuusikerroksiseen taloon tulee iso hissi. Siihen on mahduttava paitsi lapsikatraat, myös polkupyörä. Jokaiseen kerroksen tulee oma pyörävarasto.

Alhaalla on lisäksi pyörähuoltotila ja sähköpyörien latauspisteet. Latauspiste tulee myös autotalliin jokaiselle paikalle.

Osakkaat omistavat alakertaan tulevan kahvilan tilat. Tai no, tilojen liiketoiminta on vielä suunnitteilla, mutta haaveena on saada niihin kahvilatoimija.

Rakennuttajat ovat halunneet kanavanrannan talostaan kauniin kokonaisuuden, ja vastuullisuus on heille itsestään selvää. Katolle saadaan aurinkopaneelit, ja kiinteistön energialuokka on paras mahdollinen.

Budjetti laskettava realistisesti

Taloyhtiön osakkaat ovat laskeneet hankkeensa eurot tarkasti. 

– Ryhmärakennuttaminen on haastava prosessi. Esimerkiksi kaikki sopimustekniset asiat on hoidettava todella tarkkaan. Huolellinen hankekehitys on varmistettava.

Hankekehityksessä selvitetään rakentamisen taustat, kannattavuus, kustannusarvio sekä rakentamisen edellytykset.

Soronen tietää hankkeita, jotka ovat jääneet toteutumatta epärealistisen suunnittelun takia. Budjetti pitää laskea realistisesti.

Hänen mielestään Venetsia-hanke on tähän mennessä sujunut hyvin, koska osallistujat ottivat mukaan potentiaalisen toteuttajan pian itse tehtyjen suunnitelmien ja piirrosten tekemisen jälkeen.

Soronen huomauttaa, että koska osakkaat ovat mukana rakennuttamisessa, heidän on saatava siitä palkka. Toisin sanoen neliöhintaan pitää tulla säästöä mutta samaan aikaan hinta-laatusuhteeltaan kodeista on tultava parhaat mahdolliset.

Taloyhtiölle on valittu hallitus, joka valvoo prosessin etenemistä ja budjetissa pysymistä.

Rakentamiskustannukset ovat nousseet koko maassa nopeasti, samoin lainojen korot. Venetsian osakkaat olisivat voineet perääntyä hankkeesta, mutta kukaan ei ole livistänyt. Kaikki uskovat, että hanke kannattaa.

Sorosella on vinkit valmiina ryhmärakennuttamista suunnitteleville. Hänen mielestään tärkeintä on, että hanke lähtee heti alusta liikkeelle realistisesti.

Jokaisen mukaan lähtijän on tiedettävä, minkä verran sietää riskiä ja paljonko on mahdollista ottaa ja saada lainaa. Keskeistä on myös varata aikaa ja rahaa hankekehitykseen sekä ottaa rakennuttaja mukaan ajoissa. 
 

Samuel Soronen ja työnvalvoja Marko Hytönen.
Kuvassa Samuel Soronen ja työnvalvoja Marko Hytönen. Kuva: Tero Pajukallio

Tonttivahti kertoo haettavaksi tulevat tontit

Kaupunki haluaa monipuolistaa tonttitarjontaansa ja tehdä erityyppiset hankkeet mahdollisiksi. Helsinkiin halutaan niin omistus-, vuokra- kuin vaikkapa asumisoikeusasumista mutta yhtä lailla tarjota tontteja ryhmärakennuttajille.

Asiantuntija Juha Heikkilä kaupungilta kertoo, että ryhmärakennuttamisen tontteja tarjotaan, kun sopivia tontteja löytyy. 

– Nyt ei ole tiedossa, koska seuraava haku alkaa. Kiinnostuneet voivat seurata tilannetta esimerkiksi sähköisestä tonttivahtipalvelusta, Heikkilä kertoo.
Kalasataman voisi nimetä Helsingin ryhmärakennuttamisen keitaaksi, sillä alueella on tavanomaista tiheämmässä asukkaiden itsensä rakennuttamia kiinteistöjä.

Valmistuneita ryhmärakennuttamishankkeita Kalasatamassa on 20, joista kaupunkipientaloja 11. 

Määrä kasvaa nopeasti. Pelkästään Kalasatamaan kuuluvassa Verkkosaaren pohjoisosassa on kaikkiaan 14 ryhmärakennuttamistonttia.

Projektinjohtaja Hannu Asikainen kertoo, että ryhmärakennuttamiseen tarkoitettuja tontteja on 13 ja niistä järjestetty erillinen haku. Niiden lisäksi yksi tontti on jo aikaisemmin varattu Aktiiviset seniorit ry:lle ryhmärakennuttamiseen

Tontit ovat olleet haluttuja, sijaitsevathan ne Verkkosaarenkanavan ja Verkkosaarenrannan tuntumassa. 

– Tonttien hakijoita oli niin paljon, että toteuttamiskelpoiset hankkeet jouduttiin valitsemaan lopulta arpomalla.

Kaikilta hakijoilta edellytettiin alustavaa projekti- ja rahoitussuunnitelmaa. Niistä oli käytävä ilmi hankkeen perustietojen lisäksi muun muassa, millaista hanketta suunnitellaan sekä miten suunnittelu, rakentaminen ja rahoitus aiotaan järjestää. Lisäksi oli kerrottava, milloin hanke on tarkoitus saattaa loppuun.

Kaupunki priorisoi tonttien arvontajärjestyksessä Verkkosaaren sekä vuonna 2015 ryhmärakennuttamishaussa konsulttihakijoiden edelle ryhmä- ja yhteisöhakijat. 

Ryhmärakennuttaminen on nyt nosteessa. Toteutuneissa hankkeissa on huomattu, että kun niin sanottu grynderikate jää kustannuksista pois, asunnon saa halvemmalla tai laadukkaampana. Parhaassa tapauksessa kumpikin toteutuu.

Moni arvostaa myös sitä, että omassa hankkeessa omia asumistoiveita voi toteuttaa tavanomaista vapaammin.

Verkkosaaren pohjoisosassa viiden ryhmärakennuttamishankkeen on tarkoitus alkaa tänä vuonna ja viimeistenkin parin vuoden aikana. Tosin vielä ei ole tiedossa, viivyttävätkö kohonneet rakentamiskustannukset ja korkojen nousu osaa hankkeista.

Samuel Soronen ja arkkitehti Sanna Vesen
Kuvassa Samuel Soronen ja arkkitehti Sanna Vesen. Kuva: Tero Pajukallio

Päiväkoti valmiina

Verkkosaari rakentuu kokonaisuudessaan nopeasti, mikä on alueen asukkaille iso etu, sillä heidän ei tarvitse asua vuosikausia rakennustyömaiden keskellä. Koko alueen esirakentaminen katuverkkoineen on tehty.

Raitiolinja 13:n on tarkoitus aloittaa liikennöinti syksyllä 2024. Sen reitti kulkee aivan alueen vierestä Hermannin rantatietä pitkin. Reitin alku on Kalasataman eteläkärjessä Nihdissä, josta se jatkaa matkaa pohjoiseen Pasilaan asti. 

Merellisyys on tärkeä osa Verkkosaarta. Projekti-insinööri Anni Bäckman kertoo, että Verkkosaaren rantaan tulee kelluvien asuntojen lisäksi pienvenesatama ja pohjoispuolelle rantapuisto.

– Verkkosaarenkanavan yli tulee kävelyä ja pyöräilyä varten silta, joka valmistuu jo tänä vuonna, Bäckman kertoo. 

Monelle perheelle on tärkeää, että alueella on päiväkoti valmiina. Se aloitti upouusissa tiloissa helmikuussa. Verkkosaaren pohjoispuolelle tulee lisäksi peruskoulu, nuorisotilat sekä toinen päiväkoti.

Iso parveke ylellisyyttä keskustan lähellä

Hyvä sijainti Verkkosaaressa innosti myös Verkkosaaren Unelma -hankkeen ryhmärakennuttajat. Heidän kuusikerroksinen kerrostalonsa rakentuu lähes Venetsian naapuriin, välin jää Huippukoti-niminen ryhmärakennuttamishanke.

Olli Höytö kertoo, että taloon on tulossa 20–25 asuntoa. Määrä ei ole vielä varmistunut muuntojoustavuuden takia: osaan tulevista asunnoista on mahdollista liittää viereinen yksiö. Osakkaita hankkeessa on kaikkiaan 18.

Myös Verkkosaaren Unelmaa toteuttaa kaveriporukka. Kaikki eivät tunteneet toisiaan entuudestaan, mukana on siis myös kavereiden kavereita.

Höytö on ollut mukana ryhmärakennuttamisessa aiemminkin, ja jotkut osakkaista ovat osallistuneet ryhmärakennuttamiseen myös kaupungin luovuttamilla tonteilla.

Hän kertoo hymyssä suin, että ryhmärakennuttamiseen lähtevällä on oltava lehmänhermot. Paljon helpommalla pääsee tavanomaisissa asuntokaupoissa.

– Mutta kun itse rakentaa, saa sellaista mitä haluaa. Meidän perheessä on kolme lasta, ja halusimme kodin keskustan liepeiltä. Kolmen makuuhuoneen asuntoa on vaikea löytää.

Höytö kertoo, että kaikki mukana olevat osakkaat tykkäävät suunnitella itse. Jokaisella perhekunnalla on mahdollisuus vaikuttaa jo asunnon pohjaan, ja huoneisiin saa mieleisensä materiaalit.

– Meille oli tärkeää, että saamme kotiin avaruutta sekä mahdollisimman avoimen keittiön ja olohuoneen, jotta näemme ruokaa laittaessakin, mitä lapset puuhaavat.

Lisäksi perhe halusi asuntoonsa ison parvekkeen. Sellaista ylellisyyttä ei juuri kantakaupungin asunnoissa ole. Uuden kodin parvekkeelta avautuu kanavanäkymä.

Höytö tuumaa, että rakentamisen epävarma tilanne saattaa hyödyttää Verkkosaaren Unelman rakentamista, sillä urakoitsija voi löytyä työmaalle muutamaa edeltävää vuotta helpommin.

Teksti: Kirsi Riipinen

Kuvat: Tero Pajukallio