Pysäköintikenttä muuttuu kaupunkimaiseksi asuinalueeksi
Erinomaisten liikenneyhteyksien ja palveluiden varrella oleva alue on nykyisellään pääasiassa parkkikenttää. Sinne suunnitellaan asuntojen lisäksi tilaa kaupoille ja hotellille. Asukkaat suhtautuivat alueen kehittämiseen pääasiassa positiivisesti.
Rakentamisen vastapainoksi alueelle toivottiin vehreyttä, ja siinä on myös onnistuttu. Metrotunnelin päälle sijoittuville aukiolle istutetaan monipuolista kasvillisuutta. Asuinkortteleissa on maanvaraiset pihat, joihin pystytään istuttamaan suureksi kasvavia puita. Lamellikortteleihin rakennetaan viherkattoja ja pysäköintitalon kattopuutarhoista pyritään saamaan kaikille avoimia. Pysäköintikentillä olevia HSL:n liityntäpysäköintipaikkoja siirretään pysäköintitaloihin. Monipuolinen viherrakentaminen ei lisää pelkästään viihtyisyyttä, vaan auttaa ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyvien rankkasateiden hallinnassa. Alueen hulevedet jätetään osin näkyville niin sanotulle ilmastobaanalle.
Päivitetty suunnitelma ei eroa merkittävästi asukkaille viime vuonna esitetystä versiosta, mutta siitä on saatu entistä toimivampi myös muilla pienillä muutoksilla: muun muassa kävelyreiteistä on tehty selkeämpiä ja maantasokerroksista avoimempia. Uusiin kerrostaloihin tulee vuokra-asuntojen lisäksi runsaasti omistusasuntoja, jota asukkaat pitivät tärkeänä.
Korkea rakentaminen jakoi mielipiteitä
Rakentamiskorkeus herätti asukkaissa eniten erimielisyyksiä. Matalan rakentamisen kannattajat näkivät korkean rakentamisen riitelevän läheisen pientaloalueen ja matalampien kerrostalojen kanssa. Korkean rakentamisen kannattavat taas pitivät asemanseudun sijaintia sopivana korkeammalle rakentamiselle. Uusissa lamellikortteleissa tyypillinen kerroslukumäärä on 5–8. Tornitaloissa kerroslukumäärä vaihtelee 13–17 välillä.
– Tarkastelimme rakennuksien varjostuksia ja kaukonäkymiä, ja päädyimme madaltamaan toista parkkitaloa. Pohdimme tosissaan korkeaan rakentamiseen kriittisesti suhtautuvia mielipiteitä, mutta päädyimme kuitenkin esittämään tornitaloihin alkuperäisen suunnitelman kerroslukumääriä, koska tavoitteena on kehittää tästä poikkeuksellisen keskeisestä alueesta kaupunkimaisella tehokkuudella rakennettua keskustaa, jossa korkeimmat rakennukset merkitsevät nykytilanteessa varsin näkymättömän metroaseman paikoilleen, kertoo alueen arkkitehti Mikko Näveri.
Puotilan metroalueen alustavista suunnitelmista kerättiin mielipiteitä Idän kyläjuhlilla ja Kerrokantasi-kyselyssä. Suunnittelun tueksi tehtiin myös etnografinen tutkimus, jonka avulla saatiin taustatietoja haastattelemalla 45 Puotilan ja Puotinharjun asukasta.
Suunnitelmasta voi jättää vielä mielipiteitä
Puotilan metroaseman alue on osa vuonna 2020 järjestettyä Itä-Helsingin keskustan kansainvälistä suunnittelukilpailua. Suunnittelua jatkettiin ensimmäiseksi ja toiseksi tulleiden työryhmien kanssa, joille kaupunki varasi alueita vuonna 2022. Itis Siti Konsortio -nimeä kantavaan ryhmään kuuluu useampia yksityisiä rakennuttajia sekä muita kehittäjiä ja suunnittelijoita.
Suunnitelmasta on mahdollista jättää mielipiteitä asemakaavaehdotuksen hyväksymisen jälkeen, ja siihen voidaan tehdä vielä muutoksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään myös lausunnot viranomaisilta, kuten pelastuslaitokselta. Lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaehdotusta tarvittaessa tarkistetaan ja se esitellään uudestaan lautakunnalle. Lopullisen hyväksynnän kaavalle antavat kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto.
