Helsinki on uudistamassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä ja ilmastonmuutoksen riskeihin varautumista. Nyt oppia on haettu Kööpenhaminasta kun kaupunkiympäristön toimialan johto teki tutustumismatkan kaupunkiin syyskuun alkupuolella. Tavoitteena on, että Helsingin sopeutumisen suunnittelussa on mukana parhaat käytännöt Kööpenhaminan opeista.
- Kööpenhamina on oppinut rankoista sadevesitulvista kokemuksen kautta ja heidän työnsä rankkasateiden ja hulevesien hallitsemisessa on systemaattista ja kunnianhimoista. Teknisissä ratkaisuissa kustannustehokkuus painaa myös, mikä tarkoittaa, että kaikkia hulevesiä ei suinkaan ohjata putkistoon vaan vesiä ja hallitaan maanpinnalla viherrakenteella, kertoo kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski.
Kaupunkistrategiassa ”Kasvun paikka” linjataan, että etenevä ilmastonmuutos edellyttää sopeutumista sen vaikutuksiin. Strategian mukaisesti tavoitteena on Helsinki, joka on varautunut sään ääri-ilmiöihin ja niiden välillisiin vaikutuksiin. Ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutuminen vaatii varautumista niin lisääntyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin kuin voimakkaisiin sateisiin ja tulevina vuosikymmeninä jopa vedenpinnan nousuun. Tämän edellyttämiin toimiin tartutaan ja varautumisen on näyttävä kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa.
Strategian mukaisesti Helsingin kaupunki tekee monia toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Puiden ja vehreyden määrää kaupungissa lisätään. Lisäksi lisätään paahteisia olosuhteita kestäviä niittyjä ja hulevesiä hallitsevia viherrakenteita, kuten puistoja ja viherkattoja. Toimiva viherrakenne mahdollistaa hulevesien hallinnan, tulvariskien minimoimisen ja vähentää lämpösaarekeilmiöitä. Sairaaloissa, laitoksissa ja senioriasumisessa huolehditaan tarpeellisista ja tarvittavista toimenpiteistä.
Helsingin sopeutumisen uudistustyössä on tavoitteena määritellä aikaisempaa tehokkaammat tavat reagoida rankkojen sateiden vaikutuksiin kaupunkiympäristössä. Tämä tavoite koskee erityisesti tiiviisti rakennettua vanhaa kantakaupunkia, jossa vettä imevää pinta-alaa on rajatusti. Ilmastonmuutos lisää rankkasateita, minkä johdosta kaupunkitulvat yleistyvät Helsingissä. Voimakkaita sateita on Helsingissä koettu viimeksi tänä kesänä ja syksynä. Siksi Helsingin tulee olla varautunut suureen vesimäärään kaupunkiympäristössä. Tavoitteena on laatia alueellisia sadevesisuunnitelmia, joiden avulla lisätään vettä imevää vehreää pinta-alaa siellä missä se on tarpeen.
-Kööpenhaminan ratkaisuissa vaikuttavia on monet samanaikaiset hyödyt: kiinnostavilla istutuksilla ja kunnianhimoisesti toteutetuilla viherrakenteilla luodaan uutta luonnon monimuotoisuutta, torjutaan liiallista lämpöä, hallitaan sadevesia ja luodaan ihmisille paikkoja, joissa he viihtyvät ja kohtaavat muita kaupunkilaisia, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Toinen keskeinen tavoite on saada vanhusten asumispalveluiden ja hoivan rakennukset tehokkaammin viilennettyä. Kööpenhamina tunnetaan erityisesti kunnianhimoisesta hulevesisuunnittelusta, jota on viety käytäntöön strategisen suunnitelman pohjalta jo yli kymmenen vuoden ajan.
Kaupungin viherrakentamisessa yhdistyvät niin runsaiden sateiden hallinta kuin kaupunkitilan viilennys. Hoivarakennusten viilennyksestä viherrakennetta hyödyntäen on myös Kööpenhaminassa kiinnostavia esimerkkejä.