Tutkimukseen valittiin väestörekisterijärjestelmästä satunnaisesti 25 000 pääkaupunkiseudun 20 vuotta täyttänyttä asukasta. Vastauksia kertyi lähes 12 000. Tutkimustuloksista analysoitiin seuraavia teemoja: terveys ja sairastavuus, mielen hyvinvointi ja elämänlaatu, osallisuus ja yksinäisyys, työkyky, toimeentulo sekä elintapojen osalta päihteiden käyttö, liikunnan harrastaminen ja ravitsemus.
Terveydentila keskimäärin hyvä, mielen hyvinvoinnissa haasteita
Pääkaupunkiseudun väestö kokee terveydentilansa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin. Pitkäaikaisia toimintarajoituksia terveysongelmien vuoksi esiintyy harvemmin, ja kaksi kolmesta alle 65-vuotiaasta arvioi työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Asukkaista 84 prosenttia on tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin ja elämänlaatunsa kokee keskimäärin hyväksi 59 prosenttia.
Pääkaupunkiseudun asukkaista masennusta sairastaa yhdeksän prosenttia ja ahdistuneisuushäiriötä kahdeksan prosenttia. Seitsemällä prosentilla puolestaan on ollut itsetuhoisia ajatuksia. Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleisiä etenkin nuorissa ikäryhmissä ja voimakkaasti yhteydessä myös työmarkkina-asemaan. Kun osa-aika- tai kokoaikatyössä olevista 20–39-vuotiaista joka kymmenes kärsii itsetuhoisista ajatuksista, masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä, ovat vastaavat osuudet yli 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevilla. Tämä selittyy osin sillä, että mielenterveyshäiriöt ovat nuorilla aikuisilla hyvin usein työkyvyttömyyden taustalla. Myös työttömistä huomattavan suuri osuus, noin 20 prosenttia, kokee itsetuhoisia ajatuksia, masennusta tai ahdistuneisuushäiriöitä.
Väestöryhmien välillä eroja – korkeasti koulutetut voivat muita koulutusryhmiä paremmin
Vaikka hyväosaisuus keskittyy pääkaupunkiseudulle, myös huono-osaisuus on yleistä ja sosioekonomisten ryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot suuria. Pääkaupunkiseudulla korkeasti koulutetut voivat muita koulutusryhmiä paremmin – koulutustaso on yhteydessä esimerkiksi itsearvioituun terveydentilaan, ja osallisuuden kokemus on sitä parempi, mitä korkeampi vastaajan koulutustaso on.
Pääkaupunkiseudun asukkailla on huomattavia koulutusryhmittäisiä eroja myös elintavoissa. Korkea-asteen koulutuksen saaneet liikkuvat enemmän, syövät enemmän kasviksia ja hedelmiä sekä käyttävät muita koulutusryhmiä harvemmin liikaa alkoholia. Koulutusryhmien väliset erot tupakkatuotteiden käytössä ovat myös todella suuret.
Kyselytutkimusta käsitellään tarkemmin uusimman Helsingin seudun suunnat -verkkojulkaisun artikkelissa. Julkaisussa seurataan säännöllisesti lisäksi muun muassa Helsingin seudun talouden, työ- ja asuntomarkkinoiden ja liikenteen kehitystä.
Lue koko artikkeli(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lue lisää: Helsingin Seudun Suunnat 4/2022(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Jatkuvasti päivittyvä verkkosivusto:
www.helsinginseudunsuunnat.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin Seudun Suunnat on neljännesvuosijulkaisu, jonka uusimmassa ajankohtaiskatsauksessa luodaan katsaus vuoden 2022 kolmannen neljänneksen kehityssuuntiin. Seudun kehitystä kuvataan julkaisussa indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden sekä väestön aihealueilta.
Helsingin seutu: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti