Joka toinen korkea-asteen tutkinnon suorittaneista helsinkiläisistä käy vähintään kerran kuukaudessa taide- tai kulttuuritilaisuudessa tai -tapahtumassa. Perusasteen koulutuksen saaneilla vastaava osuus on 15 prosenttia. Vastaavasti korkeasti koulutetuista helsinkiläisistä vain neljä prosenttia ilmoitti, ettei koskaan käy taide- ja kulttuuritilaisuuksissa tai -tapahtumissa, mutta perusasteen koulutuksen saaneilla vastaava osuus oli 26 prosenttia.
Korkeasti koulutetuista helsinkiläisnaisista peräti 55 prosenttia ilmoittaa käyvänsä kulttuuritilaisuuksissa vähintään kerran kuussa, kun helsinkiläismiehillä osuus on 44 prosenttia. Myös muilla koulutustasoilla on vastaava ero sukupuolten välillä, mutta se ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Koulutustaso on selvästi yhteydessä myös siihen, harrastaako kulttuuria ryhmässä eli esimerkiksi
kuorolaulua, lukupiiriä tai teatteriporukassa toimimista. Lähes joka neljäs korkeakoulututkinnon suorittanut helsinkiläinen kertoo harrastavansa kulttuuria ryhmässä vähintään kerran kuukaudessa, kun perusasteen koulutuksen saaneilla helsinkiläisillä osuus on 12 prosenttia.
Myös tulotaso ja hyvinvointiin liittyvät tekijät yhteydessä kulttuurin kuluttamiseen
Pienituloisimmat käyvät kulttuuritilaisuuksissa hieman suurituloisimpia harvemmin. Sen sijaan tulotaso ei ole yhteydessä kulttuurin kuluttamiseen, kun koulutustason mukaiset erot ja hyvinvointia kuvaavat erot tuloissa on otettu huomioon. Ryhmässä tapahtuva kulttuurin harrastaminen on pienituloisilla jopa yleisempää kuin parempituloisilla.
Myös monet hyvinvointia kuvaavat tekijät ovat yhteydessä kulttuurin kuluttamiseen. Huono koettu elämänlaatu, yksinäisyyden kokemus sekä terveydentilan aiempi heikkeneminen ovat yhteydessä vähäisempään kulttuurin kuluttamiseen senkin jälkeen, kun sosioekonomisten tekijöiden yhteys niihin on otettu huomioon.
Helsinkiläiset käyvät pääkaupunkiseudun asukkaista ahkerimmin kulttuuritapahtumissa
Kaikkein ahkerimmin pääkaupunkiseudun asukkaista taide- ja kulttuuritilaisuuksissa käyvät helsinkiläisnaiset, joista 45 prosenttia kertoo tekevänsä niin vähintään kerran kuussa. Helsinkiläismiehistä joka kolmas kertoo käyvänsä tapahtumissa vähintään kuukausittain, ja osuus on selvästi suurempi kuin Espoossa ja Vantaalla. Ero Kauniaisissa asuviin sen sijaan on sekä naisilla että miehillä pienempi.
Myös ryhmässä tapahtuvan kulttuurin harrastamisen yleisyys eroaa pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä: helsinkiläisnaiset (22 prosenttia) ovat Espoossa ja Vantaalla asuvia naisia ahkerampia kulttuurin harrastajia, ja helsinkiläismiesten (lähes 17 prosenttia) harrastamisen yleisyys eroaa vantaalaismiehistä. Kauniaisissa ryhmämuotoista kulttuuria harrastavia on yhtä suuri osuus kuin Helsingissä.
– Kulttuurin kuluttamisessa on eroja myös kaupungin sisällä. Alueilla, joilla kulttuuria on paljon tarjolla, sitä myös kulutetaan enemmän. Onkin tärkeä huolehtia, että kulttuuritapahtumia järjestetään ympäri kaupunkia, jotta suuremmalla osalla asukkaista on mahdollisuus osallistua niihin, sanoo Helsingin kaupungin erikoistutkija Netta Mäki.
Kulttuurin kuluttamista tutkittiin Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyllä, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vuonna 2021 toteuttama asukkaiden elinoloja, terveyttä ja hyvinvointia kartoittava kyselytutkimus.
