Pääkaupunkiseudun kaupunkien kestävän kehityksen arvioissa eroja ja yhtäläisyyksiä

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kaupunkistrategioissaan sitoutuneet edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kaikissa toiminnoissaan. Helsinki on sitoutunut vuosien 2021–2025 strategiakaudella koostamaan kaksi VLR-raporttia (Voluntary Local Review), joista toisen Helsinki julkaisi tämän vuoden kesäkuussa. Se on pitkälti samanlainen vuoden 2021 arvion kanssa, jotta kehityksen suuntaa voidaan seurata helpommin. Ympäristön, ihmisten ja talouden pääteemojen rinnalle vuoden 2023 arviossa nostettiin lisäksi kulttuuri. 

Kestävyyttä on seurattu kaupungeissa kauan ja kaikilla pääkaupunkiseudun kunnilla on historiaa pitkän ajan kestävyysmittarityöskentelystä. YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -työn takana on ajatus valtioiden ja kaupunkien parhaiden työtapojen jakamisesta, kehityksen vertailemisen mahdollistamisesta ja yhteisoppimisesta. VLR onkin loistava työkalu tehdä kaupunkien kestävyystyö ja -haasteet luettaviksi ja seurattaviksi, jotta suurimmat parannuksen alueet ja onnistumiset saataisiin näkyviksi.  

Yhtä ja kaiken kattavaa indikaattorilistaa ei kuitenkaan ole muodostunut valtiolle tai kaupungeille. Pääkaupunkiseudun kaupunkien VLR-raportit jakavat silti monia keskeisiä mittareita, jotka nojautuvat joko kansallisesti tuotettuun tai kaupunkien itse keräämään dataan. Kaikki kolme kaupunkia seuraavat esimerkiksi ilmastopäästöjä, työllisyysastetta ja kouluikäisten hyvinvointia. 

Raportoinnissa ja kehitystyössä myös haasteita

VLR-raportointi on loistava harjoitus kunnan kestävyystyön sisäiseen arviointiin. Koska kaikki kolme pääkaupunkiseudun kuntaa ovat sitoutuneet strategioissaan kestävän kehityksen SDG-työn edistämiseen, pitää sen näkyä myös kaupungin johtorakenteissa ja keskeisissä ohjaavissa dokumenteissa ja prosesseissa. Monesti kuitenkin haasteeksi muodostuu VLR-prosessin ja muun kestävän kehityksen kehitystyön irrallisuus juuri näistä keskeisistä prosesseista. Kysymys ei ole siitä, että VLR-raporttia ei saada tehtyä, vaan miten sen tulokset saadaan nivottua esimerkiksi kaupungin talousarvioprosesseihin, keskeisiin ohjaaviin ohjelmiin ja hallinnollisiin toimintatapoihin.

Espoon, Helsingin ja Vantaan VLR-raportit osoittavat, että kestävän kehityksen työtä on hyvä sisäisesti arvioida säännöllisesti. VLR-prosessissa nousee aina esille kehityskohteita ja puutteita, mutta myös onnistumisia ja kehittymisen tarinoita. Raportin tekeminen ja julkaisu antavat kunnille tavan jakaa näitä onnistumisia muille, jotta muutkin kunnat ja kaupungit voivat oppia pääkaupunkiseudun onnistumisista.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien kestävän kehityksen arvioita käsitellään tarkemmin uusimman Helsingin seudun suunnat -verkkojulkaisun artikkelissa. Julkaisussa seurataan säännöllisesti lisäksi muun muassa Helsingin seudun talouden, työ- ja asuntomarkkinoiden ja liikenteen kehitystä. 

Helsingin Seudun Suunnat on neljännesvuosijulkaisu, jonka uusimmassa ajankohtaiskatsauksessa luodaan katsaus vuoden 2023 toisen neljänneksen kehityssuuntiin. Seudun kehitystä kuvataan julkaisussa indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden sekä väestön aihealueilta. 

Helsingin seutu: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.