HSY:n mittausten mukaan pakokaasujen pitoisuudet nousivat pääkaupunkiseudulla selvästi vuonna 2022 verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Puunpolton päästötkin heikensivät ilmanlaatua talvi-iltoina ja viikonloppuisin. Yleisesti pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kuitenkin kuluneena vuonna pääosin hyvä.
Liikennemäärien kasvu nosti typpidioksidin pitoisuuksia
Pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudet nousivat erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä alueilla verrattuna kahteen edelliseen vuoteen.
Vilkasliikenteisellä Mäkelänkadulla pakokaasujen vuosipitoisuus nousi vajaan kymmenyksen edellisvuoteen verrattuna.
Samanaikaisesti myös Mäkelänkadun liikennemäärä nousi lähes kymmenyksen Helsingin kaupungin tekemän seurannan mukaan. Pitkällä aikavälillä liikenteen pakokaasupäästöt ovat kuitenkin laskeneet autokannan uudistumisen ja sähköistymisen ansiosta.
Puunpoltto huononsi pientaloalueiden ilmanlaatua
Terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä eli nokea syntyy puunpostosta. Puunpolton päästöt voivat muuttaa pientaloalueella ilmanlaadun yhtä heikoksi kuin pääteiden varsilla.
Mustaa hiiltä syntyy myös liikenteestä. Liikenteen pakokaasut nostavat mustan hiilen pitoisuuksia erityisesti ruuhka-aikoina.
Puunpoltossa syntyy myös syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Bentso(a)pyreeni sopii erityisen hyvin puunpolton päästöjen seurantaan, sillä se on pääosin peräisin kotitalouksien puunpoltosta. Liikenteen päästöjen vaikutus bentso(a)pyreenin pitoisuuksiin on hyvin vähäinen.
Terveydelle haitallisen bentso(a)pyreenin pitoisuudet nousivat korkeiksi kylminä talvipäivinä pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta tulisijoissa.
Pitkällä aikavälillä pientaloalueilla tehdyissä mittauksissa on ollut havaittavissa pientä laskua bentso(a)pyreenin pitoisuuksissa.
Puunpolton päästöjä voi pienentää polttamalla oikeaoppisesti vain kuivaa puuta. Uudet tulisijat tuottavat vanhempia vähemmän päästöjä. Lisäksi sääolot vaikuttavat siihen, kuinka paljon puuta poltetaan ja miten päästöt pääsevät sekoittumaan ilmassa. Kylminä talvina puuta poltetaan paljon ja päästöt jäävät helposti leijumaan hengitysilmaan.