Pikaraitiolinja 15 yhdistää radanvarren kaupunginosat idästä länteen

Uutta pikaraitiotietä suunniteltaessa ja rakennettaessa kaupungilla on ollut hyvä tilaisuus kehittää uuden vyöhykeliikenteen pysäkkejä. Pikaraitiolinja 15 alkaa kulkea 21. lokakuuta olemassa olevan kaupungin läpi.

Projektinjohtaja Lotta Suominen Helsingin kaupungin aluerakentamisyksiköstä kertoo, että osaa radanvarren kaupunginosista on kaavoitettu uudelleen, osaa vasta alustavasti suunnitellaan.

– On tärkeää, että uusi rakentaminen sopii olevassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön, Suominen sanoo.

Raideliikenteellä on joukko etuja, joista yksi on sen pysyvyys: bussireitit ja -pysäkit voivat muuttua, mutta raiteita ei noin vain liikutella. Raiteet houkuttavat lähistölleen asumusta, ja sitä saadaan lisää pikaraitiolinjan varrelle.

Uudella pikaraitiotiellä on pituutta kaikkiaan 25 kilometriä, ja se liikennöi Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen. Reitti kulkee pitkälti runkolinja 550:n jäljillä.

– Kun bussilinja reitillä aloitettiin, siitä tuli nopeasti hyvin suosittu, ja bussiliikenteen kapasiteetti loppui pian kesken. Busseja on jouduttu ajamaan tiiviillä vuorovälillä, ja ne ovat kulkeneet letkassa peräkkäin, kertoo tiimipäällikkö Heikki Salmikivi Helsingin kaupungilta.

Tarve pikaraitiotien rakentamiseen tuli toisin sanoen kaupungin ja poikittaisen liikenteen kysynnän kasvusta, mutta radan lähelle halutaan myös koteja. Kaupunki – ja helsinkiläiset – haluavat asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelta, läheltä palveluja.

Kaupunki on suunnitellut ja osin jo aloittanut alueiden täydennysrakentamista, mutta mukana on myös uusia avauksia.

– Olemme aloittaneet rakentamisen pitkälti kaupunkivetoisesti, mutta myös yksityiset tontinomistajat ovat heränneet huomatessaan, että tässähän menee pian ratikka.

Päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin vuonna 2017, minkä jälkeen on jo rakennettu yli 3 000 asuntoa 800 metrin säteelle raitiotiepysäkistä. Tämänhetkinen arvio on, että vuoteen 2030 mennessä reitin läheisyyteen olisi rakennettu uusia asuntoja jo noin 11 000.

Salmikivi sanoo, etteivät  kaikki rakentamisen vaikutukset näy heti. Hän vertaa tilannetta alkuperäisen metroradan läheisyyteen rakentamiseen, mikä jatkuu edelleen.

Hän mainitsee, että vaikka nyt rakennusalalla ja asuntokaupassa on haasteensa, globaalit trendit eivät ole muuttuneet. Kaupungistuminen jatkuu, ja ihmiset muuttavat isoihin kaupunkeihin monipuolisten palveluiden, kulttuurin ja tapahtumien takia.

Karhukalliosta uusi asuntoalue

Kun pikaraitiolinjalla lähdetään matkaamaan Itäkeskuksesta länteen päin, ensimmäisenä täysin uutena reitin varrelle rakentuvana alueena tullaan Karhukallioon Myllypuron ja Roihupellon välissä. Virallisesti se kuuluu Myllypuroon, mutta sille on tulossa aivan oma identiteettinsä puukortteleineen.

Alueen asemakaava ei ole vielä lainvoimainen eikä yksityiskohtaisempaa suunnitteluakaan ole vielä aloitettu. Jo nyt kuitenkin on tiedossa, millaista aluetta kaupunki tavoittelee Karhukalliosta.

Arkkitehti Laura Hietakorpi kertoo, että Karhukalliossa pikaraitiolinjan pysäkki sijoittuu Viilarintien sekä sitä etelästä risteävän tien, Karhukalliontien, risteykseen. Samalla entisen Viikintien linjaus ja luonne muuttuvat. 

– Karhukallion pysäkillä on helppo vaihtaa ratikasta bussiin tai päinvastoin, Hietakorpi sano.

Viikintie on nykyisellään läpikulkutie, mutta siitä on tarkoitus rakentaa kaupunkimainen katu. Alueen halkaisee lisäksi puistokatu, Karhulanka, jonka varrelle sijoitetaan palveluja. 

Puurakentaminen on tarkoitus ulottaa myös uuden alueen ytimen korkeimmillaan kahdeksankerroksisiin taloihin.

– Tavoitteena on jatkaa Vesitornin takana olevan Puu-Myllypuron henkeä, Hietakorpi kertoo.

Kaupunkimaisuudesta puolestaan kertovat rakennusten kivijalat, joihin jätetään tilaa muun muassa isolle päivittäismarketille sekä muille palveluille.

Viilarintien pohjoispuolella oleva päiväkoti säilyy ja mahdollisesti laajenee, mutta sen lisäksi eteläpuolelle tulee uusi päiväkoti, jossa voi olla mukana myös peruskoulun alaluokkia.

Uusiin kortteleihin tulee monipuolista asuntotuotantoa eri hallintamuotoineen. Autot ajetaan pysäköintitaloihin, mikä vapauttaa asuinkortteleiden pihat kansiratkaisuilta. 

– Pääsemme istuttamaan sisäpihoille puita. Alueesta tulee muutoinkin kävelypainotteinen. 

Karhukallion viherkäytävät jatkuvat Herttoniemen ja Viikin metsiin sekä Vanhankaupunginlahdelle. Metsistä suuri osa säästyy rakentamiselta. 

Alueella tavoitellaan ilmastokestäviä ratkaisuja. Esimerkiksi louhimisessa syntyvät maamassat käytetään painopenkereinä. Hulevesien viivytys suunnitellaan alueella huolellisesti, ja alueellisen maalämmön mahdollisuutta tutkitaan parhaillaan.

Alueen esirakentamista lähdetään toteuttamaan, kun asemakaava on lainvoimainen. Ensin tehdään alueen raivaus ja sitten varsinainen esirakentaminen, jonka on arvioitu kestävän noin kaksi vuotta. Sen jälkeen voidaan käynnistää talojen rakentaminen.

– Tavoitteena on aloittaa rakentaminen Viilarintien pohjoispuolelta, Hietakorpi kertoo.

Tarkoitus on, että esirakentamista putkisiirtoineen päästäisiin aloittamaan vuoden kuluttua, jolloin ensimmäiset asukkaat pääsisivät muuttamaan alueelle aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua. Karhukallioon tulee koti kaikkiaan noin 2 700 helsinkiläiselle. Alue on kaupungin omistuksessa.

Viikkiin ja Pihlajistoon uusia koteja

Seuraavaksi ratikka jatkaa Viikkiin, jota projektinjohtaja Lotta Suominen kuvailee tosi mielenkiintoiseksi alueeksi ekoalueen taustoineen ja identiteetteineen.

– Meillä on muiden alueen toimijoiden kanssa yhteisiä työpajoja alueen kehittämisestä, Suominen kertoo.

Mukana suunnittelussa ovat muun muassa Helsingin yliopisto, Syke, Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto. Kaupungin tarkoituksena on hyödyntää alueella olevaa tutkimusta ja osaamista tulevassa kaupunkirakenteessa.

Yksikön päällikkö Antti Varkemaa kertoo, että pikaraitiotien varrella on paljon mahdollisuuksia rakentamiselle, eikä kaikkien näiden alueiden rakentamista ole edes kaavoitettu. Uusia koteja voisi tulla ratikkapysäkkien läheisyyteen Viikin lisäksi myös Pihlajistoon.

Viikkiä varten suunnitelmia on osin jo olemassa, vaikkei asemakaavaa vielä olekaan. Pikaraitiotien varrelle Keski-Viikkiin, nykyisen Latokartanon alueelle ja yliopiston tutkimus- ja koetilan väliin, on ajateltu kokonaan uusia kortteleita. 

Viikin ekologisuudesta halutaan pitää huolta myös tulevaisuudessa ja ottaa mukaan uusia kokeiluja. Ilmastoviisautta korostavat myös Keski-Viikin maanomistajat, Helsingin Yliopistokiinteistöt sekä valtion Senaatti-kiinteistöt.

Varkemaa kertoo, että Keski-Viikin kaavarunko on tarkoitus saada nähtäville loppuvuodesta. Alustavissa suunnitelmissa on, että Viikin ja Maunulan välille saataisiin noin 10 000 helsinkiläiselle koti. 

Myös Pihlajistoon on mahdollista saada täydennysrakentamista pikaraitiotien varrelle. Tilaa uusille kodeille jää myös Lahdenväylän ja nykyisen kerrostaloalueen väliin sekä Savelanpuistoon jokivarren tienoille.

– Selvitämme toistaiseksi suunnitteluperiaatteita ja ylipäätään toteuttamiskelpoisuutta. Uutta asemakaavaa ei myöskään Pihlajistoon vielä ole. Suunnitteluperiaatteet pyritään saamaan valmiiksi vuodenvaihteen tienoilla.

Oulunkylään uusi palveluiden keskittymä

Ratikka jatkaa kohti Oulunkylää, perinteikästä kaupunginosaa. Käskynhaltijantielle rakentaminen on jo alkanut, ja nykyinen Maaherrantien varsi antaa vinkkiä, mihin suuntaan Oulunkylän keskusta on rakentumassa.

– Suunnitelmissa suurin muutos tulee Oulunkylän uuteen aluekeskukseen, missä pikaraitiotie kohtaa junaradan, Suominen kertoo.

Niin ikään suunnitelmissa on purkaa nykyinen ostoskeskus, ja paikalle tulee uusi kortteli, jossa sijaitsevat kirjasto, työväenopisto, terveyskeskus sekä liiketiloja ja asumista. 

Oulunkylän Patola on kaavassa keskusta-aluetta. Rakentamisessa merkintä keskustasta tarkoittaa, että rakentamisesta on tulossa selkeästi korkeampaa ja tehokkaampaa kuin mitä sen ympäristössä on. Kivijalkaan varataan tilaa palveluille.

Haagan liikenneympyrä häviää, Pitäjänmäkeen asuntoja

Matka jatkuu Pirjontielle ja Maunulaan, jonne niin ikään on suunnitteilla täydennysrakentamista. Sen jälkeen pikaraitiolinja vie kohti Haagaa, jonka liikenneympyrän tienoo mullistuu täysin. Pikaraitiotie ja uusi Länsi-Helsingin raitiotie tulevat risteämään nykyisen liikenneympyrän paikalla, ja sen ympärille tulee tiivistä rakentamista asuinkortteleineen ja palveluineen.

Sitten vuorossa on Pitäjänmäki, jossa rakentaminen on vauhdissa esimerkiksi Kutomotiellä uuden ratikkapysäkin lähistöllä. Myös tänne on tulossa uusi helsinkiläisten asuinalue, kun Kutomotien uudet asuinkorttelit valmistuvat. Asukkaita uudelle alueelle on tulossa noin 1 200.

Tähän mennessä Kutomotien varrelta on purettu entinen Stockmannin pääkonttori sekä Vehon automyymälöiden tilat. Alueen luonne on muuttumassa työpaikkakeskittymästä asuinalueeksi, jossa säilyy toki edelleen toimisto- ja liiketilaa.

Kutomotien kaupunkikuvaan on haluttu jättää jälkiä alueen historiasta entisenä yritysalueena. Suominen kertoo, että myös muualla alueiden omaleimaisuus halutaan säilyttää. 

– Radanvartta ei täydennysrakenneta ikään kuin pikaraitiotie-kaupungiksi, vaan idea on, että rata yhdistää eri kaupunginosat ja aluekeskukset, Suominen kertoo.
 

Teksti: Kirsi Riipinen