Pyöräilykatsaus opastaa oikeaan ajotapaan

Uusi pyöräilykatsaus opastaa kaupungin kaduilla liikkuvia oikeaan ajotapaan. Katsauksessa on myös ajankohtaista tietoa pyöräilyn edistämisestä ja pyöräliikenteen määrien kehityksestä.
Helsingin uudet pyörätiet, kuten kuvassa Hämeentiellä, ovat pääosin yksisuuntaisia. Kaksisuuntaisen pyörätien tunnistaa liikennemerkeistä. Kuva: Raine Huvila
Helsingin uudet pyörätiet, kuten kuvassa Hämeentiellä, ovat pääosin yksisuuntaisia. Kaksisuuntaisen pyörätien tunnistaa liikennemerkeistä. Kuva: Raine Huvila

Hiljattain ilmestynyt pyöräilykatsaus on uusin versio kahden vuoden välein ilmestyvästä julkaisusta, joka tiivistää Helsingin pyöräliikenteen ajankohtaiset kuulumiset. Tuoreessa katsauksessa kerrataan ajankohtaisten asioiden ohella myös pyöräliikenteen tärkeimpiä sääntöjä. Katsauksessa muistutetaan, että oli kulkuvälineenä pyörä, auto tai jalat, on muiden huomioon ottaminen ja tilanteiden ennakointi kaikkien vastuulla. Pyöräilijän pitää muistaa, että pyörän paikka on ajoradalla tai pyörätiellä, jalkakäytävillä saavat pyöräillä vain alle 12-vuotiaat.

Uudentyyppisillä pyöräväylillä ajetaan yhteen suuntaan, sillä Helsingin uudet pyörätiet ovat pääsääntöisesti yksisuuntaisia. Yksisuuntaiset pyörätiet kulkevat molemmin puolin katua, jolloin pyöräillään muun liikennevirran mukaisesti kadun oikeaa reunaa. Jos pyörätie on kaksisuuntainen, tunnistaa sen lisäkilvestä pyörätiemerkin alla sekä tiemerkinnöistä.

Pyöräväylien verkko täydentyy vauhdilla

Helsinkiin rakennetaan uusia pyöräväyliä, jotta pyöräily kaupungissa olisi sujuvampaa ja turvallisempaa. Pyöräväyliä rakennetaan lähivuosina erityisesti kantakaupunkiin, koska siellä pyöräväylien jatkuvuudessa on eniten puutteita ja pyöräliikenteen määrät ovat suuria. Kantakaupungin väylien kehittämisen ohella rakennetaan myös pääkaupunkiseudun aluekeskuksia yhdistävää baanaverkkoa. Samalla panostetaan pyöräliikenteen opastukseen ja pyöräpysäköintiin.

– Pyöräliikenteen kehittämisen tarve korostuu ilmastotavoitteiden kiristyessä ja liikkumattomuuden aiheuttamien kansanterveysongelmien lisääntyessä. Pelkkä autoliikenteen sähköistyminen ei riitä, vaan tarvitaan myös siirtymää lihasvoimin tapahtuvaan liikkumiseen. Mitä useampi valitsee pyörän, sitä enemmän päästöt ja liikkumattomuudesta syntyvät haitat vähenevät, kertoo apulaispormestari Anni Sinnemäki katsauksen esipuheessa.

Kaupunkilaiset tukevat pyöräliikenteen edistämistä

Helsinkiläiset haluavat, että kaupunki edistää pyöräliikennettä, sillä 94 prosenttia aikuisväestöstä suhtautuu myönteisesti pyöräliikenteen edistämiseen. Pyörällä liikkuvien asukkaiden mielestä Helsinki on melko hyvä pyöräilykaupunki, ja tyytyväisyys on viime vuosina pysynyt suunnilleen samana. Pyöräilyn turvallisuuteen ja sujuvuuteen ollaan hieman aiempaa tyytyväisempiä. 

Pyöräliikenteen edistäminen ei ole ainoastaan pyöräilijöiden etu, vaan työ hyödyttää myös muilla kulkutavoilla liikkuvia kaupunkialaisia. Pyöräliikennehankkeita toteutettaessa parannetaan myös jalankulun ja joukkoliikenteen olosuhteita.

– Helsingin tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää myös pyöräliikenteen määrän kaksinkertaistamista. Samalla parannetaan jalankulun ja joukkoliikenteen olosuhteita – ja tehdään niistä aidosti yksityisautoilulle kilpailukykyinen vaihtoehto. Näin myös heille, jotka tarvitsevat autoa arkipäivässään, jää enemmän tilaa, kertoo Sinnemäki.

Pyöräilykatsaus on luettavissa julkaisut.hel.fi -palvelussa.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)