Kangaslammen ruoppaus on osa Ilveskorvenpuiston remonttia. Ruoppauksen hinta on noin 600 000 euroa.
– Lampi on nyt täynnä lietettä ja lehtimassaa, joka poistetaan ennen muun puiston korjausta. Viidesosa Ilveskorvenpuiston peruskorjauksen budjetista menee Kangaslammen ruoppaukseen, Staran työmaapäällikkö Mika Huovinen kertoo.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun imuruoppausta geotuubeihin -menetelmää käytetään Helsingissä vesistönkunnostukseen. Menetelmää on käytetty Helsingissä viimeksi kesällä 2005, kun Rajasaaren Humallahdelle rakennettiin vedenottojärjestelmää.
Liete valutetaan geotuubeissa
Kangaslammen ruoppaus käynnistyi keskiviikkona 6. marraskuuta. Töiden arvioidaan kestävän 1–1,5 kuukautta.
Imuruoppauslautta aloitti ruoppaamisen lammen luoteisrannasta, mistä se kiertää pikkuhiljaa koko Kangaslammen. Kone pumppaa lietettä putkiin, joista se kulkee polymeeriliuostankin läpi valumaan geotuubisäkkeihin. Liuos edistää veden erottumista lietteestä.
Geotuubit ovat valtavia geotekstiilisäkkejä. Vesi valuu pois säkistä tuubirakenteessa olevista pienistä rei’istä ja muu aines jää tuubin sisälle. Vuosaaressa geotuubisäkeille on varattu Kangaslammen vierestä noin 70 metriä pitkä ja 40 metriä leveä alue. Geotuubikentän pohjalle on asennettu kalvo, joka auttaa pusseista tihkuvaa vettä valumaan takaisin Kangaslampeen. Lisäksi kentän reunoille on tehty puskurivallit, jotka osaltaan estävät veden valumista muualle kuin lampeen.
Liete kuivuu geotuubeissa noin 10 kuukautta. Kuivunut ruoppausliete on ravinteikasta materiaalia, jota jatkojalostuksen jälkeen voidaan hyödyntää esimerkiksi viherrakentamisessa. Stara tekee jalostustyötä Kivikon kierrätyskentällä. Siellä tehtyjä kierrätyskasvualustoja käytetään paljon viherrakennuskohteissa ympäri Helsinkiä.
– Geotuubit ovat kiertotaloutta ja resurssiviisautta parhaimmillaan. Meillä Starassa osataan hyödyntää myös vaativia ja harvinaisemmin toteutettavia työmenetelmiä ja tekniikoita, kaupunkitekniikan rakentamisen yksikönjohtaja Rainer Sirén sanoo.
Lietettä ja valumavesiä analysoidaan järjestelmällisesti
Geotuubeissa kuivuvasta lietteestä ja valumavesistä otetaan näytteitä säännöllisesti koko ruoppauksen ajan.
– Näytteiden avulla tarkkailemme lampeen palautuvan veden laatua. Suunnitteluvaiheessa Kangaslammesta otettujen näytteiden perusteella lietteessä ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä määriä haitta-aineksia, Staran Huovinen sanoo.
Ilveskorvenpuiston peruskorjaus käynnistyi maaliskuussa 2024. Urakka valmistuu syyskuussa 2026. Peruskorjauksen tavoitteena on kaupunkikuvallisesti laadukas, toimiva ja viihtyisä kaupunkipuisto.
