Joka toinen vuosi järjestettävä Musica nova Helsinki tarjoaa jälleen 5. helmikuuta alkaen monipuolisen kattauksen nykymusiikin konsertteja ja kantaesityksiä sekä esitystaidetta, keskusteluita ja muuta poikkitaiteellista ohjelmaa. Festivaalin kattoteemana toimii Yhdessä kuvastaen kaikkea sitä, mitä voi syntyä ihmisten välille – esimerkiksi yhteisöjä, kollektiiveja, verkostoja, luottamusta, hierarkioita, jännitteitä, vuorovaikutusta, riippuvuuksia ja rituaaleja.
Musica nova Helsinki tuo Suomeen nykymusiikin kansainvälisiin kärkiyhtyeisiin kuuluvan saksalaisen Ensemble Musikfabrikin, kun festivaalin päätöspäivän konsertissa 15. helmikuuta kuullaan Enno Poppen monimerkityksellinen Prozession Poppen itsensä johtamana. Festivaalin kansainvälisiin artistivieraisiin kuuluu myös saksalainen Ensemble Recherche, joka kantaesittää yhdessä Helsingin kamarikuoron kanssa slovenialaisen Vito Žuraj’n teoksen INNEN/SISÄLLÄ.
Musica novassa ääneen pääsevät myös Musiikkitalon uudet urut, kun Pariisin Notre-Damen urkuriksi valittu Thierry Escaich esiintyy sekä Radion sinfoniaorkesterin konsertin solistina että omassa improvisaatiokonsertissaan. Urut ovat pääosassa myös Jan Lehtolan Kaija Saariahon muistoa kunnioittavassa resitaalikonsertissa, jossa kansainvälisessä Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailussa palkittujen teosten sekä nuorten säveltäjien kantaesitysten ohella kurkistetaan uusien urkujen multimediamahdollisuuksiin Jean-Baptiste Barrièren ja Alejandro Olarten johdolla.
Kotimaisten säveltäjien kantaesityksiä kuullaan festivaalin pääjärjestäjien konserttien ohella muun muassa Zagros Ensemblen, Uusinta Ensemblen, Kaartin soittokunnan, Superpluckin, Tampere Raw’n, The Vicentino Singersin, Key Ensemblen sekä Suut-yhtyeen konserteissa. Festivaalilla yhdistyvät myös nykymusiikki ja esitystaide, kun Marianna Henrikssonin ja Anna Mustosen Sfäärit-teos saa ensi-iltansa osana Musica novan sekä Sivuaskel-festivaalin ohjelmaa.
Festivaaliohjelma täydentyy luennoilla ja paneelikeskusteluilla
Musica novan paneelikeskusteluissa pohditaan muun muassa sitä, miten nykymusiikin maailmassa voitaisiin paremmin huomioida erilaiset ihmisryhmät. Sonja Saarikosken vetämässä keskustelutilaisuudessa yhteistyössä Teoston kanssa keskustellaan 7. helmikuuta siitä, näyttäytyykö klassinen nykymusiikki vain harvojen etuoikeutena. Lisäksi Esteetön luovuus -paneelikeskustelussa 15. helmikuuta käsitellään luovuutta, taiteen tekemistä ja vammaisuutta yhteistyössä Autismisäätiön ja Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen kanssa.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Aikamme musiikkia -luentosarjassa taas kuullaan festivaalin aikana Musica novan säveltäjistä Lara Poeta ja Vito Žurajta sekä luentosarjan erityishaastattelussa säveltäjä-kapellimestari Enno Poppea. Luvassa on myös lukuisia teosesittelyitä ja taiteilijatapaamisia ennen ja jälkeen konserttien.
Festivaalin pääjärjestäjinä toimivat Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Yleisradio (Radion sinfoniaorkesteri) ja Suomen Säveltäjät.
