Toiselle asteelle siirtyminen on usein ensimmäisiä isoja valintoja, jonka nuori itse tekee. Aiemmin peruskoulussa näin isoja päätöksiä ei tarvitse tehdä.
– Toiselle asteelle siirtymiseen latautuu paljon odotusta, kertoo kuraattori Sanna Kattelus-Mäkisalo.
Osa toiselle asteelle siirtyjistä on saattanut käydä ennen yhteishakua tulevassa oppilaitoksessa vierailulla, jolloin siitä on syntynyt jonkinlainen mielikuva. Odotukset ovat tyypillisesti korkealla, ja samaan aikaan saattaa jännittää, osuiko oma valinta oikeaan.
Mieltä voi painaa kysymys, kuinka hyvin sovin muiden opiskelijoiden joukkoon. Jaanko muiden kanssa samanlaisen arvomaailman? Ovatko muut kiinnostuneet samoista asioista kuin minä?
Porukkaan sopimista mietitään syksyn alussa usein enemmän kuin sitä, oliko valinta opiskelujen sisällöstä se oikea.
– Kannustan olemaan avoin kaikenlaisille ihmisille. Vaikka kiinnostuksen kohteet eivät olisi samat kuin itsellä, niistä voi syntyä hienoa vuoropuheluja, Kattelus-Mäkisalo sanoo.
Jo samassa oppilaitoksessa aloittaminen yhdistää opiskelijoita. Siinä on hyvä pohja, joka voi auttaa löytämään uusia yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
– Riittää, että mieli on avoin.
Muista myötätunto!
Toisen asteen alussa opiskelijoita saattaa stressata myös epätietoisuus tulevista opinnoista: ovatko oppiaineet vaikeita, kuinka hyvin pärjään muiden mukana, jaksanko?
Kattelus-Mäkisalo kehottaa olemaan itselleen myötätuntoinen ja muistamaan, että muutkin juuri aloittaneet ovat uuden äärellä. Ihmiset omaksuvat asioita eri tahtiin ja sopeutuvat uusiin ympäristöihin eri tavoin. Oma aikansa menee kaikilla, mikä tulee hyväksyä.
Lukioon siirryttäessä saattavat jännittää monenlaiset pienemmätkin asiat. Osa lukiolaisista on etukäteen peloissaan esimerkiksi ensimmäisistä koeviikoista, koska sellainen rakenne ei ole heille peruskoulusta tuttu.
– Olen kuullut useita kertoja huokaisuja, kuinka nuoret ovat jännittäneet koeviikkoja aivan suotta. He ovat olleet hyvillään, että koeviikon aikana on saanut keskittyä pelkästään kokeisiin valmistautumiseen, kun muuta koulunkäyntiä ei tuolloin ole.
Kattelus-Mäkisalo toivookin, etteivät toiselle asteelle siirtyvät antaisi turhan paljon painoa kuulopuheille tai anonyymien ihmisten some-postauksille, sillä niistä voi tulla aivan turhaa stressiä.
”Opiskelu Stadin AO:ssa jännitti etukäteen”
Erkki Madisson on opiskellut syksystä alkaen Stadin AO:ssa Sturenkadulla tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa tietoverkkoasentajaksi.
Hän on ollut ala-asteelta asti kiinnostunut tietokoneiden maailmasta ja halusi yhteishaun aikaan löytää paikan mahdollisimman oikealta alalta.
– Onneksi pääsin tänne opiskelemaan, hän toteaa nyt lyhyen kokemuksen perusteella.
Hän on hyvillään, että yläasteen aikana häntä vanhempi oppilas oli auttanut tutustumaan tietoverkkoasentamiseen. Hän auttoi pääsemään myös ohjelmointiin sisälle.
Madisson kertoo, että hän aikoo panna hyvän kiertämään ja auttaa puolestaan itse muita, jotka tarvitset tutorointia.
Vaikka ala oli hyvin tiedossa, opiskelu Stadin AO:ssa jännitti siitä huolimatta etukäteen.
– Opiskelu täällä on kuitenkin ollut mahtavaa. On ollut helppo sopeutua uudenlaiseen opiskeluun, ja sain hyvin pian kaksi hyvää ystävää.
Madissonilla ja uusilla ystävillä on tietokonemaailmasta valmiiksi erilaista osaamista ja erilaisia kokemuksia, joten he pääsevät jakamaan toisilleen omaa tietoaan.
Opiskelu ei ainakaan alun perusteella ole ollut liian tiukkaa, vaan tehtävistä on selvinnyt hyvin. Madisson onkin päättänyt keskittyä nyt opiskeluun ja hoitaa tutkinnon kunnolla loppuun asti.
”Kukaan ei joudu omilleen”
Kallion lukiossa syksyllä aloittaneella Miina Romppasella on takanaan iso elämänmuutos. Paitsi että hän siirtyi peruskoulusta toiselle asteelle, hän myös muutti Joensuusta Helsinkiin.
– Peruskoulussa en halunnut ajatella toiseen asteen opintoja. Aihe tuntui ahdistavalta, hän kertoo.
Kun yhteishaun aika lähestyi, hän ajatteli aluksi hakevansa Joensuun Tulliportin normaalikoulun lukioon. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun hän kuuli Kallion lukion ilmaisutaidon painotuksesta. Romppasen harrastuksiin kuuluu teatteri, ja vinkki tuli hänen teatteriohjaajaltaan.
Helsinkiin ja uuteen lukioon tuloa helpotti peruskoulusta tuttu ystävä, joka päätyi samaan ratkaisuun. Aivan syksyn alussa he asuivat samassa vuokra-asunnossa, nyt vierekkäisissä soluasunoissa.
Romppanen on syksyn aikana saanut uusia kavereita. Lukiossa on ollut hänen mielestään tosi helppo päästä tutustumaan muihin samoja kursseja käyviin opiskelijoihin.
– Tein tosi hyvän valinnan. Opiskelu on mielekästä ja paljon kivempaa kuin peruskoulussa. Edes iltapäivällä neljään asti kestävät päivät eivät tunnu enää pahoilta.
Hän kehuu lukionsa ilmapiiriä. Kaikkien kanssa on helppo tulla toimeen, ja ryhmähenki alkoi muodostua jo alkusyksystä. Peruskoulussa yhteishakua pähkäileviä oppilaita hän haluaa lohduttaa sanomalla, ettei haku ole loppujen lopuksi niin iso juttu, siitä kyllä selviää.
– Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että peruskoulun jälkeen opinnoissa pitää ottaa itse enemmän vastuuta opiskeluista. Sitäkään ei kannata pelätä, sillä opettajat auttavat ja ohjaavat. Kukaan ei joudu pelkästään omilleen.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Jussi Helttunen
