Lähes 80 prosenttia Helsingin kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kertoo haluavansa ensisijaisesti lukioon ja vain reilu kymmenesosa ammatilliseen koulutukseen. Vajaa kymmenesosa ei vastaushetkellä tiennyt mihin aikoo hakea, valtaosa heistä oli kahdeksasluokkalaisia.
Kaupunginkanslian tuoreen tutkimuksen mukaan kouluhyvinvoinnin ja kouluun kiinnittymisen kokemukset eriytyvät peruskoulun yläluokilla riippuen nuorten jatko-opintotoiveista, mutta myös muilla taustatekijöillä on merkitystä. Tutkimus perustuu Kouluterveyskyselyn 2023 Helsingin aineistoon.
Hyvinvointi peruskoulussa heikompaa ammatilliseen koulutukseen aikovilla sekä jatko-opintojensa suhteen epävarmoilla
Lukioon aikovilla nuorilla koulunkäynnin kokemukset olivat kautta linjan myönteisempiä kuin ammatilliselle koulutuspolulle suuntautuvilla tai niillä, joilla ei ollut vielä jatko-opintosuunnitelmaa. Erityisesti kokemus opintojen merkityksettömyydestä sekä luvattomat poissaolot ja myöhästymiset olivat jälkimmäiseksi mainituissa ryhmissä yleisempiä.
Jatko-opintosuuntauksen lisäksi myös muut tekijät olivat yhteydessä koulunkäynnin kokemuksiin: koulu-uupumus sekä koulu- ja luokkayhteisöön kuulumattomuuden tunne koskettivat todennäköisemmin tyttöjä, luvattomat poissaolot taas olivat yleisempiä nuorilla, joiden äidillä oli matala koulutustaso.
Haasteet saattavat ennakoida katkonaisempaa koulutuspolkua – osalla hyvinvointi voi myös kohentua toisella asteella
Hyvinvoinnin ongelmat peruskouluaikana saattavat ennakoida alhaisempia koulutuksellisia tavoitteita ja katkonaisempaa koulutuspolkua jatkossa. Toisaalta osalla nuorista sitoutuminen opintoihin voi parantua siirryttäessä toiselle asteelle: esimerkiksi osa ei-akateemisesti suuntautuneista oppijoista saattaakin viihtyä paremmin käytännönläheisemmässä ammatillisessa koulutuksessa. Näiden nuorten sitouttamiseen koulupolulle onkin syytä panostaa.
– Tulokset puoltavat tarvetta kohdistaa resursseja oppilaiden ohjausta ja tukea varten erityisesti kouluille, joiden oppilaiden vanhempien koulutustaso on keskimääräistä matalampi ja resurssit tukea lasta opinnoissa heikommat. Myös tyttöjen jaksamiseen opinnoissa on syytä kiinnittää huomiota, sanoo tutkija Hanna Ahtiainen Helsingin kaupungilta.
