Pasilan konepajan alue on tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimpia kaupunkikehityksen alueita Helsingissä. Konepaja on kiehtova yhdistelmä Suomen teollista historiaa ja modernia täydennysrakentamista. Konepajan alueella on jo nyt asuntoja, toimistoja, co-working-tiloja, ravintoloita, kulttuuria ja hyvinvointia, ja kokonaisuus tulee vielä lähivuosina täydentymään. Alueen vierestä kulkee Teollisuuskatu, joka pääkatuna yhdistää Pasilan ja Kalasataman keskukset.
The Train Factory Oy osti vuonna 2018 alueen keskeisimmät rakennukset, Bruno Granholmin suunnittelemat ja vuosina 1899–1910 rakennetut kokoonpanohallin ja maalaamon. Historialliseen rakennuskokonaisuuteen kuuluu myös 70-luvulla rakennettu entinen sähköjunahalli. Kahta historiallista rakennusta kunnostetaan ja kehitetään nykyaikaiseen käyttöön, sähköjunahallin tilalle on tarkoitus rakentaa hotelli ja pääkonttoritason toimistotilaa, ja tuoda maantasokerroksiin uusia, monipuolisia toimintoja.
Paikalle haluttiin löytää suunnitteluratkaisu, jossa nykyistä tehokkaampi rakentaminen asettuu luontevaksi osaksi Pasilan Konepajan asemakaavallista kokonaisuutta ja historiallisesti arvokasta ympäristöä. Samalla uuden rakennuksen tulee tukea Helsingin kaupungin tavoitteita kehittää Teollisuuskadun akselia keskeisenä työpaikka- ja keskusta-alueena, ja parantaa alueen jalankulkuympäristön laatua ja yhteyksiä.
Yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa järjestettyyn kansainväliseen Train Factory -kilpailuun kutsuttiin viisi arkkitehtitoimistoa.
”On hienoa, että omistaja päätti järjestää tästä vaikeasta suunnittelutehtävästä arkkitehtikilpailun. Kilpailuehdotukset olivat korkeatasoisia, ja ne täyttivät kilpailun tarkoituksen: pääsimme tarkastelemaan erilaisia vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa nämä uudet toiminnot ja rakennusmassat hankalan muotoiselle ja kaupunkikuvallisesti arvokkaalle tontille”, toteaa Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen.
Asukkailta yli tuhat kommenttia kilpailutöistä
Kilpailuehdotuksista kerättiin palautetta Kerro kantasi -palvelun(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) kautta. Äänestyksessä tasakorkuinen, harjakattoisista kappaleista koostuva ehdotus 444044 ja itään päin nousevasta kolmesta tornista koostuva 271096 saivat eniten kannatusta (40 ja 34 prosenttia), muiden ehdotusten kannatuksen jäädessä 6–11 prosenttiin. Monessa vastauksessa uudisrakennuksen kokoa ja korkeita torneja vierastettiin, mutta toisaalta tornien nähtiin myös sopivan tähän kohtaan, vaikkakin ehdotettua hieman matalampina. Vastauksissa arvioitiin monipuolisesti ja paneutuen myös mm. ehdotusten arkkitehtuuria, materiaaleja, katutason järjestelyjä ja yhteyksiä.
Korkea rakentaminen on tässä kohdassa kaupunkikuvallisesti haastavaa, mutta toisaalta paikka tarvitsisi jotain muuta kuin pitkän ja monotonisen rakennusmuurin. Onnistuneimmissa ratkaisuissa oli onnistuttu luomaan useaan osaan jakautuva, siropiirteinen volyymi, joka toi myös katutasoon jotain uutta. Kaikissa ehdotuksissa oli kuitenkin kehitettävää, ja tuomaristo päätyi pyytämään kolmelta työryhmältä tarkennuksia kilpailutöihin. Kaikki ehdotukset kehittyivät selkeästi toisessa vaiheessa.
Voittajatyön kutsuva katutaso vetosi tuomaristoon
Voittajatyöksi valittiin lopulta ehdotus 278412, A Roof for Helsinki, jonka vahva ja omaleimainen suunnitteluratkaisu yhdistää Teollisuuskadun uudella ja mielenkiintoisella tavalla Pasilan konepaja-alueeseen. Tuomaristo arvioi, että ehdotuksen aktiivinen ja kutsuva katutaso vastasi parhaiten hankkeen tavoitteita, ja että ehdotuksella oli eniten potentiaalia luoda sekä uusi sisäänkäynti Konepajan alueelle, että uusi ja vetovoimainen kohde kaupunkiin. Tuomarit pitivät siitä, että hotellin tilavuus sijoitettiin hoikkaan, vaaleaan torniin, joka "katoaa" taivaalle, mikä pienentää kadun varjostusta. Voittajatyön suunnittelusta vastasi portugalilainen arkkitehtitoimisto MASSLab Porto yhteistyössä AFRY & AFRY Ark Studion kanssa.
”Me Train Factoryn omistajat tiedostamme vastuumme alueen kehittäjinä. Historialliset rakennukset ovat keskeinen osa Helsingin ja Suomen teollista historiaa. Vanhimmat rakennukset ovat yli 100 vuotta vanhoja ja niiden saneeraus ja uudistaminen on jo pitkällä. Lisäksi rakennuskokonaisuus on tarkoitettu uuden Teollisuuskatu-akselin keskipisteeksi sekä visuaalisesti että sosiaalisen ja kulttuurielämän kannalta. Tämä korostaa hankkeemme merkitystä koko Vallilan alueen kaupunkisuunnittelun kannalta. Seuraavaksi jatkamme asemakaavan valmistelua yhteistyössä kilpailun voittaneen työryhmän ja Helsingin kaupungin ammattilaisten kanssa”, kertoo toimitusjohtaja Cameron Sawyer.
Asemakaavoituksen aikana suunnitelmia työstetään edelleen, ja niistä käydään keskustelua myös kaupunkilaisten ja muiden osapuolten kanssa. On kaupungin tavoitteiden mukaista, että työpaikka- ja keskusta-alueena kehittyvän Teollisuuskadun varrelle tulee lisää toimitilaa ja palveluita. Uuden rakentamisen myötä myös maantasokerrosten elävyys ja jalankulun reitit alueella paranevat, ja Pasilan konepajan rooli elinvoimaisena työpaikka-, kulttuuri- ja tapahtumakeskittymänä vahvistuu.
Taustaa
- Kokoonpanohalli ja maalaamo on rakennettu vuosina 1899–1910.
- Historiallisessa osassa toimii jo nyt Kansallisteatterin Vallilan näyttämö sekä Lidl. Vuoden 2023 aikana tiloissa aloittaa Wihuri Metro-tukku.
- Historiallisen osan uudistus- ja saneeraustyö saatetaan loppuun vuoden 2023 aikana.
- Tiloihin on vielä tulossa kansainvälisen mallin mukainen ravintolamaailma, viinimaailma, leipomo ja pienpanimo.
- Kokoonpanohalliin ja maalaamoon tulee lisäksi innovatiivista ja uudenlaista toimistotilaa noin 7 000 k-m2.
- Sähköjunahalli, jonka tilalle uudisrakennukset tulevat, rakennettiin kahdessa vaiheessa vuosina 1971 ja 1979. Tällä hetkellä tilassa toimii Bille Beinon padel-kentät, Eagle Club Golf simulaattori -maailma, Motivus-kuntoklubi ja parkkihalli. Sähköjunahalli on kooltaan 4 354 k-m2.
- Tällä hetkellä käyttämätöntä rakennusoikeutta kiinteistöillä on n. 10 500 k-m2 ja kaavamuutoksen tavoitteena on nostaa rakennusoikeuden määrä 45 000 k-m2.
- Historiallinen osa on hiilineutraali ja siellä käytetään Helenin kaukolämmitystä ja -viilennystä, kaikki ostettu sähkö tuotetaan ydinenergialla. Nykyisen sähköjunahallin siirtämistä toiseen sijaintiin tutkitaan.
