Itä-Pasila viettää juhlavuotta, sillä 50 vuotta sitten ryhdyttiin rakentamaan alueen asuinrakennuksia sekä isoa osaa toimistokiinteistöistä. Tahti oli ripeä, ja jo heti seuraavana vuonna, 1975, vastavalmistuneessa Messukeskuksessa esiintyi jättimenestys Bay City Rollers.
Arkkitehti Sofia de Vocht Helsingin kaupungin asemakaavapalvelusta tunnustautuu Itä-Pasilan faniksi. Häneen on tehnyt ison vaikutuksen aikanaan täysin uudenlainen ja kunnianhimoinen aluesuunnittelu. Kaupunkirakenteen lähtökohdat mietittiin reippaasti uusiksi, kun liikenne erotettiin alhaalle omaksi kerroksekseen ja kävelylle sekä kevyelle liikenteelle jäi omansa. De Vocht kertoo, että Itä-Pasilan suunnitelmat olivat kansainvälisestikin uudenlaisia ja lennokkaita.
Ja ovat edelleen. Itä-Pasilassa on tiettävästi yhä Euroopan suurin kävelylle tarkoitettu kansirakenne, ja säilynyt sellaisena hyvin. Itä-Pasila kiinnostaa edelleen myös kansainvälisiä vierailijoita.
– 50 vuoden jälkeenkin näkee, että ratkaisu toimii. Kävelykansitasolla on turvallista kulkea myös lasten kanssa.
Puut ovat kasvaneet, ja alueella on paljon vehreyttä, mikä tekee ympäristöstä viihtyisän. Vihreät keitaat nivoutuvat hyvin ympäröiviin puistoalueisiin ja kohtaavat saumattomasti läheiset kalliot.
De Vochtiin on tehnyt vaikutuksen myös Itä-Pasilan alkuperäisissä suunnitelmissa hyödynnetty modulaarinen ajattelu. Kaikessa alkuperäisessä suunnittelussa kortteleiden mitoista asuinrakennusten keittiökaappeihin ja kävelyalueen laattoihin käytettiin 60 sentin modulijärjestelmää. Mitoituksen näkee edelleen, kun aluetta syventyy tarkastelemaan lähemmin.
Asuntoja nopeasti betonielementeillä
1970-luku oli vilkasta muuttoaikaa maalta kaupunkiin. Kaupungeissa Helsinki mukaan lukien oli suurta huolta siitä, mihin kaikki tulijat saadaan mahtumaan. Betonielementtitekniikka kehittyi nopeasti.
Vaikka äkkiseltään vaikuttaa siltä, että Itä-Pasila rakennettiin yhdessä hujauksessa, todellisuudessa alueella on paljon eri vuosikymmenten kerroksia. Toimistorakennuksia nousi useita vielä 1980-luvulla, ja esimerkiksi pääkirjastoksi suunniteltu Pasilan kirjasto avattiin loppuvuodesta 1986.
1980-luvulla kaavoitettiin selkeällä 80-luvun arkkitehtuurilla toteutuneet Ratapihan varren toimistotalot. Samassa asemakaavassa Messukeskuksen kulmaan saatiin uusia kortteleita ja tilat esimerkiksi oppilaitoksille. Messukeskuksen naapurustossa sijaitsevat nykyään sekä Haaga-Helian Pasilan kampus että Business College Helsinki.
Toimistojen rinnalle yhä enemmän asuntoja
Pasila on Helsingin toinen keskusta. Tämä oli jo Eliel Saarisen suunnitelmien kantavana ajatuksena, muistuttaa Pasilan aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Päivi Ahlroos.
Saarinen esitti yhdessä Bertel Jungin kanssa tekemissään Suur-Helsinki-suunnitelmissa 1918, kuinka Pasila liitetään osaksi varsinaista kaupunkialuetta kaupunkirakenteen laajentumisalueena. He esittivät, että päärautatieasema siirrettäisiin Pasilaan.
Muutaman vuoden kuluttua, 1923, uudeksi Pasilan asemarakennukseksi pystytettiin Karjalan Kannakselta siirretty asemarakennus, nykyinen Rauhanasema.
Vuosikymmenien jälkeen Alvar Aallon 1960-luvun suunnitelmissa Pasilasta haluttiin Helsingin liikekeskus.
Osa Itä-Pasilasta on ollut vuosikymmenet leimallisesti toimistoaluetta, mikä on tarkoittanut alueen hiljentymistä virka-ajan jälkeen. Kun alueelle on tullut uusia asuntokortteleita ja osa toimistorakennuksista on muutettu asuinkäyttöön, elämä on vilkastunut myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Vuonna 2019 voimaan tulleissa Itä- ja Länsi-Pasilan kehittämisperiaatteissa on linjattu, että Ratapihantien varren rakennukset säilyvät jatkossakin toimistokäytössä, mutta itään päin menevissä kortteleissa rakennetta on mahdollista muokata. Osasta toimistoista voidaan tehdä myös hybridejä, joissa voi olla toimistojen lisäksi asuntoja.
Ahlroos huomauttaa, että jo nykyisellään tunnelma muuttuu enemmän asumista painottavaksi Mäkelänkadulle päin suunnattaessa. Keski-Pasila sen sijaan kehittyy toiminnallisesti sekoittuneena keskusta-alueena, jossa on työpaikkoja, palveluja ja liiketilaa.
Voimassa olevien kehittämisperiaatteiden mukaan korttelirakenne säilytetään jatkossakin avoimena tai osittain avoimena. Umpikorttelit eivät sovi Itä-Pasilan rakenteeseen. Alueella kannustetaan lisärakentamiseen katoille, ja viherkatot sekä kattoterassit toivotetaan tervetulleiksi.
Kaikki palvelut kotikulmilla
De Vocht uskoo, että Pasila on isolle osalle helsinkiläisiä paremmin saavutettava kuin kaupungin varsinainen ydinkeskusta. Pasilassa on paljon palveluja ja urbaani tunnelma, mitä monet arvostavat. Tavalliselle helsinkiläiselle se on kätevä keskusta, sellainen, josta on mahdollista hankkia koti huomattavasti ydinkeskustaa halvemmalla.
Alueen palvelut paranivat huimasti, kun Keski-Pasilan Tripla valmistui. Rakentamisen aika tuntui ja näkyi myös itäpuolella muun muassa vaihtuvina liikennejärjestelyinä. Sittemmin asukkaat ovat kiitelleet, ettei Itä-Pasilasta tarvitse ainakaan palvelujen takia lähteä kauemmas.
Eikä oikeastaan muutoinkaan, sillä kaikkea on tarjolla. Vähintään fillarimatkan etäisyydellä ovat niin Olympiastadion kuin Linnanmäki. Messukeskukseen kävelee muutamassa minuutissa, samoin teatteriin Studio Pasilaan. Itäpasilalaisten tavoin muutkin helsinkiläiset toivovat ja odottavat, että tapahtumat palaavat Helsinki-halliin.
”Uusi Kallio” kokoaa eri kulttuureja ja palveluja
Itä-Pasilasta puhutaan uutena Kalliona. Rakennusten kivijalkaan on perustettu lukuisia uusia ravintoloita, joiden ruokakulttuuri on hyvin monipuolinen. Ahlroosin mielestä toiminnot ja palvelut ovat sekoittuneet onnistuneesti eläväksi alueeksi.
Itä-Pasilaa on sekin, että vierekkäin sulassa sovussa ovat pääkirjasto, asuintaloja, toimistoja, opiskelija-asuntola, moskeija, Messukeskus ja teatteri. Kortteleihin on tullut myös levykauppa, pyöräliike ja hipsterikahvila.
Itä-Pasilalle ovat ominaisia myös muraalit, joihin tutustumista varten on järjestetty kävelykierroksia. Messukeskuksen Böle Arena & Club konserttiareenoineen ja ravintolapalveluineen on ollut tervetullut lisä alueelle.
Alueen isot toimijat, Tripla-kauppakeskus sekä oppilaitokset, tunnistavat Ahlroosin mukaan omat roolinsa ja vastuunsa paikallisen yhteisön kehittämisessä. Yhteistyön tuloksena on syntynyt esimerkiksi opinnäytetöitä, ja opiskelijat ovat tehneet Pasilasta podcasteja.
– HOAS rakentaa ratapihakortteleihin uutta kohdettaan, mikä entisestään vahvistaa alueen nuorta ilmettä. Sieltä todennäköisesti kumpuaa myös lisää yhteisöllisyyttä, Ahlroos pohtii.
Pienet kaavahankkeet valmistelussa
Rakentaminen Keski-Pasilassa jatkuu muun muassa tornitalokorttelissa. Aluetta kaavoitetaan parhaillaan, ja tavoitteena on aloittaa rakentaminen jo syksyllä. Myös Pasilan pohjoisosia rakennetaan. Postipuiston rakentaminen on jo pitkällä, ja Eteläisen Postipuiston rakentaminen alkaa loppuvuodesta. Uutta rakentamista on luvassa myös Ratapihakortteleihin ja Ilmalaan.
De Vocht kertoo, että Itä-Pasilassa on tällä haavaa valmistelussa pieniä kaavahankkeita. Opastinsilta 8:ssa on vahva asemakaava, jonka mukaan yksi toimitilarakennus on tarkoitus purkaa ja muuttaa asumisen sekä toimistot sekoittavaksi hybridikiinteistöksi. Uudisrakentamista saattaa olla mahdollista sovittaa muutamaan kortteliin.
Asuntoja tarvitaan, sillä kaupungistuminen jatkuu, ja Helsingin väkiluku kasvaa. Viime ajat rakennusala on kärsinyt taantumasta, ja moni rakennushanke on ollut jäissä. Tämä saattaa tarkoittaa, että jo lähivuosina Helsingissä podetaan asuntopulaa.
Pasilaan suunnitellaan asuntoja kaikille, niin yksin asuville kuin perheille. Kaupungin asiantuntijat tuumivat, että Itä-Pasila sopii loistavan sijaintinsa puolesta kenelle tahansa. Ehkä alue houkuttaa kuitenkin kaikkein eniten urbaanista elämästä ja kulttuurista kiinnostuneita.
Teksti: Kirsi Riipinen