Jos ei ole hetkeen käynyt Itä-Pasilassa, viime aikojen kehitys voi hämmästyttää. 50 vuotta täyttävän kaupunginosan talojen julkisivut ovat peruskorjauksissa komistuneet, ja viherkeitaita on lähes joka nurkalla. Aluetta värittävät myös valtavat muraalit.
Leo Lemmetty on käymässä lapsuus- ja nuoruusaikojen kotikulmillaan ja kehuu vuolaasti katutaidetta. Ulkomaiset vieraansa hän toisi tänne nimenomaan muraalien takia.
Hänen isänsä Markku Lemmetty tietää, että idean ovat keksineet myös muut, sillä katutaidekierroksia järjestetään Itä-Pasilassa yleisesti.
Markku Lemmetty on pitkän linjan pasilalainen. Ensimmäiset muistot ja kokemukset Pasilasta ovat vuodelta 1975, jolloin hän työskenteli Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) toimistossa. Opastinsillalla oli tuolloin pystyssä ainoastaan HOASin rakennus, jota nyt parhaillaan peruskorjataan.
Hän asuu nyt sen naapurissa.
– Katselin SYLin toimiston ikkunasta Opastinsilta 9:n rakentumista, siis taloa, jossa nyt asun. Itä-Pasila oli pelkkää rakennustyömaata, ja tänne oli vaikea päästä. SYLin toimisto muutti varsin nopeasti muualle, ja ajattelin, että Pasilaan en enää ikinä tule.
Ne kuuluisat viimeiset sanat
Lemmetty muutti Itä-Pasilaan perheineen asumaan 1996 ja on viihtynyt tuosta saakka hyvin. Hän oli tuolloin töissä Akavassa, joten työmatkaan ei kulunut kävellen kuin jokunen minuutti. Akavan toimitalo oli silloin uusi, ja työhuoneen ikkunasta ylimmästä yhdeksännestä kerroksesta oli hienot näkymät.
Leo aloitti pian muuton jälkeen koulunkäynnin Eläintarhan ala-asteella. Isä-Lemmetty alkoi järjestöihmisenä vetää koulun vanhempainyhdistystä, ja koululla järjestettiin lukuisia tapahtumia.
Leo Lemmetty muutti Itä-Pasilasta omilleen täysi-ikään tultuaan. Muistot lapsuus- ja nuoruusvuosien Itä-Pasilasta elävät muistoissa hyvin.
– Pasila oli mielenkiintoinen jo noina aikoina. Kun työntekijät virastoajan jälkeen poistuivat täältä, alue oli lapsille ja nuorille kuin vapaa urbaani temmellyskenttä. Emme tehneet mitään radikaalia, mutta kuvioissa oli perushäröilyä teinien tapaan.
Sittemmin elämää kaduille on tullut myös virka-ajan jälkeen, kun asuinkiinteistöjä rakennettu lisää ja osa toimistorakennuksista on muutettu asuinkäyttöön.
Suomen paras sijainti
Sijainti ei voisi olla parempi, kehuu kumpikin. Markku Lemmetty huomauttaa, että liikenneyhteyksien puolesta sijainti on todennäköisesti Suomen paras. Kaikki junat pysähtyvät Pasilassa, bussilinjoja on lukuisia ja entisten lisäksi aivan uusi ratikkalinja Kalasatamaan alkaa liikennöidä pian.
Isoihin tapahtumiin ei ole pitkä matka, sillä Messukeskus sijaitsee Itä-Pasilassa ja toivottavasti pian toiminta alkaa myös Helsingin Areenalla. Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasila on sekin Lemmettyjen naapurustossa.
Leo Lemmetylle kouluaikoina kova juttu oli Linnanmäen läheisyys. Tuohon aikaan huvipuistoon oli tarjolla kohtuullisen edullisia koko kesän passeja.
– Ravasimme Lintsillä useampana vuonna niin paljon, että huvipuistokiintiö tuli täyteen. Mutta en voi valittaa, oli hienoa asua Linnanmäen vieressä.
Palvelujen puolesta ei tarvitse lähteä kauas, sillä Triplassa on kaikki mahdollinen. Itä-Pasilan kortteleissa on lisäksi lukuisia etnisiä perheravintoloita.
Markku Lemmetty mainitsee suosikkipaikoikseen Itä-Pasilassa velodromin eli pyöräilystadionin urheilupuiston vieressä. Suosikkeihin kuuluu myös Rauhanasema, jossa toimii Ystävyysseurojen liiton toimisto. Hän toimii nykyisin sen puheenjohtajana.
Leo Lemmetty puolestaan kuljeksii tällä vapaa-aikanaan mielellään, keskellä suurkaupunkimaista tunnelmaa. Itä-Pasilassa tuntee olonsa turvalliseksi myös öisin.
Urbaania viidakkoa
Moni junan ikkunasta Itä-Pasilaa silmäilevä ei arvaa, kuinka vihreä kaupunginosa Itä-Pasila on. Lemmetyt nostavat vehreyden yhdeksi alueen isoista plussista.
– Kasvillisuudesta tulee oma urbaanin viidakon tunnelmansa tälle betoniselle alueelle, Leo Lemmetty summaa.
Kaupunginosa tunnetaan yleisesti isoista betonielementeistä. Itä-Pasila edusti Helsingissä uudenlaista kokeellista kaupunkirakentamista kaksitasoratkaisuineen. Lemmettyjen mielestä kaksitasoinen kaupunkirakenne on toimiva. Pihat ja jalankulkuväylät on rauhoitettu autoista. Lapsille tämä tietää lisää vapautta.
Itäpasilalaisille on historian varrella muodostunut oma yhteisöllisyytensä. Markku Lemmetty asuu edelleen samassa tutussa talossa, kuten joukko muitakin alkuperäisiä asukkaita. Joihinkin asuntoihin ovat muuttaneet saman perheen seuraavat sukupolvet.
Kävelykierroksella naapurustossa hän moikkaa suurin piirtein kaikkia. Tuossa menee korttelin ompelija ja tuossa naapuri ja saunakaveri.
Taloyhtiön omassa pihassa tulppaanien määrä ja värit mykistävät.
– Olemme tosi ylpeitä taloyhtiöstämme. Olemme pari kertaa voittaneet Itä-Pasilan kaunein piha -kilpailun.
Taloyhtiötä voi kutsua julkkikseksi myös siksi, että rakennus oli Jarmo Lampelan ohjaaman Eila-elokuvan kuvauspaikka. Lemmetylle on jäänyt mieleen kuvausten ajankohta kesällä, kun taas elokuvan tapahtumat sijoittuvat jouluaikaan. Elokuvaväki jakoi talon asukkaille joulukoristeita, jotta parvekkeet saataisiin näyttämään jouluisilta.
Leo Lemmetyn mielestä alue muistuttaa nykyään yhä enemmän Berliiniä tai New Yorkin rap-alueita. Itä-Pasilassa on kuvattu lukuisia musiikkivideoita. Kun isä mainitsee Eilan, poika kertoo esimerkkinä Antti J. Jokisen ohjaaman, musiikin tahdittaman elokuvan Pahan kukat.
Itä-Pasilan metallimusiikki brändää aluetta
Leo Lemmetyn mielestä kaupunginosan omaleimaista brändiä synnyttää myös metallimusiikki. Hän mainitsee esimerkkinä Bullet Trauma -yhtyeen, joka kertoo edustavansa Itä-Pasilan metallia.
Hän käy vanhoilla kotikulmilla mielellään, onhan alueesta kehittynyt hänen mielestään elävä kulttuurikeskusta, jollaista hän on kaivannut Helsinkiin.
– Harkitsen muuttoa takaisin. Oikeastaan ainoa vaihtoehto uudesta kotialueesta on Itä-Pasila.
Teksti: Kirsi Riipinen
