Päiväkoti Vaapukan lapsiryhmä pukee tottuneesti huomioliivit päälleen ja suuntaa retkelle lähimetsään Itäkeskuksessa. Joukkoon kuuluu eri maista kotoisin olevia lapsia, mutta porukan yhtenäisyyteen se ei vaikuta millään tavalla. Paria otetaan kädestä kiinni, ja sitten menoksi!
Hyvä ryhmähenki ja kaveritaidot eivät ole aivan itsestään selviä asioita, vaikka päiväkotivierailulla siltä saattaa vaikuttaa. Taustalla on järjestelmällistä lasten ja perheiden tukemista.
Apuna lapsille ja huoltajille
Päiväkoti Vaapukassa on noin 240 lasta ja työntekijöitä yli 40. Päiväkodin lapset puhuvat äidinkielenään yli kymmentä kieltä. Myös päiväkodin työntekijöillä on erilaisia taustoja. Heidän äidinkieliinsä kuuluvat esimerkiksi somali, venäjä, viro ja albania.
– Osa päiväkotitaipaleensa aloittavista lapsista on niin pieniä, etteivät he puhu vielä mitään kieltä. Osa heistä puhuu sujuvasti omaa äidinkieltään, osalle suomen kieli on vieras, päiväkoti Vaapukan monikielinen ohjaaja Hawa Geney kertoo.
Geney on itse somalitaustainen ja auttaa erityisesti somaliperheitä, joita päiväkodin asiakaskunnassa on paljon. Hän on asunut Suomessa 14 vuotta ja opiskellut koulunkäynninohjaajaksi.
Hän kertoo, että päiväkodin lapset ovat valloittaneet hänen sydämensä. Työ on paljon enemmän kuin työtä, niin paljon hän siitä nauttii.
Vaapukassa on neljä eskarilaisten ryhmää, ja niissä jokaisessa on muitakin kuin suomea äidinkielenään puhuvia lapsia. Somalin kieltä puhuvia lapsia on eskarilaisista parikymmentä.
Hän on huomannut, että somalinkielisille lapsille hänen läsnäolonsa tuo paljon turvaa. Mutta sitä se tuo myös huoltajille.
– Koen, että minun tehtäväni on auttaa lasten lisäksi myös huoltajia, Geney kertoo.
Tärkeää ansaita luottamus
Geney on iloinen siitä, että huoltajat ovat yleensä hyvin kiinnostuneita kuulemaan lastensa kehityksestä mutta myös hyvin arkisista asioista: ikävöikö lapsi, saako hän kavereita, mitä muuta päivän aikana on tapahtunut?
Hän seuraa somalitaustaisten lasten kehitystä ja huomaa, jos jollakulla on erityisen tuen tarvetta. Tukea tarvitsevien lasten kanssa hän viettää tavanomaista enemmän aikaa.
Mikäli ammattilaisen tukea tarvitaan enemmän, hän ottaa asian puheeksi lapsen huoltajien kanssa.
– Tällaiset tilanteet vaihtelevat, ja jotkut huoltajat ovat aluksi torjuvia. Kun keskustelua jatketaan ja selitän heille, mistä on kyse, he yleensä ymmärtävät lapsensa parhaan sekä varhaisen puuttumisen hyvät puolet.
Päiväkodissa on huomattu, että jos tilanteita yritetään selvittää tulkkauspalvelujen avulla, asia saattaa mutkistua. Varhaiskasvatuksessa on omia käsitteitään, jotka käännettyinä voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä.
– On tärkeää ansaita huoltajien luottamus. Painotan, että minuun saa ottaa herkästi yhteyttä, ja moni tekeekin niin.
Tukea kotoutumisessa
Päiväkoti voi olla suuri apu kotoutumisessa koko muualta muuttavalle perheelle ja kenties ensimmäinen julkinen palvelu, jonka työntekijöihin tutustutaan paremmin.
Geney pitääkin yhtenä tehtävänään tutustuttaa ja opastaa palveluihin: kuinka päiväkotipaikkaa haetaan, miten siirrytään eskariin tai ilmoittaudutaan kouluun ja iltapäiväkerhoihin. Hän pitää yhteyttä myös eskarilaisen ja hänen tulevan koulunsa välillä ja kertoo huoltajien luvalla esimerkiksi lapsen erityisen tuen tarpeista.
Huoltajilta tulee Geneyn työstä paljon kiitoksia, mistä hän on iloinen.
– Toisinaan he soittavat ja kyselevät suomalaisista käytännöistä myös viikonloppuisin, Geney nauraa.
”Sinä opit kyllä”
Huoltajat toivovat, että lapsi oppii päiväkodissa suomen kielen. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, kuinka pian uusi kieli tarttuu. Osa lapsista kokoaa sanoja ja käsitteitä ensin pitkään mielessään ennen kuin alkaa puhua ääneen kokonaisia lauseita. Osa taas puhuu yksittäisin sanoin lähes saman tien.
Geney keskustelee lasten kanssa paljon ja kannustaa heitä jatkuvasti.
– Muistutan, että vaikka sanat menisivät välillä väärin, se ei haittaa. Sanon, että sinä opit kyllä. Lapset tarvitsevat paljon rohkaisua.
Suomen kielen sanat karttuvat vaikka lautapeliä pelattaessa. Ryhmissä puhutaan suomea, mutta välillä jotakin asioita voidaan varmistaa somaliksi.
Lapset ovat tottuneet siihen, että ryhmässä kuulee välillä myös muita kieliä. On rikkaus, että he oppivat sanoja toisiltaan. Päiväkodissa kuulee lasten jutuissa suomen ja somalin lisäksi silloin tällöin ainakin kurdia, englantia ja daria.
Geney huomauttaa, että vaikka päiväkodissa opitaan suomea, tarkoituksena ei ole syrjäyttää lapsen äidinkieltä. Kotona puhuttava kieli ratkaisee yleensä sen, kummasta kielestä tulee vahvempi. Toisinaan lapset saattavat kertoa Geneylle asioitaan suomeksi ja somaliksi.
Hän on tuonut päiväkotiin kirjoja, joissa on sama kertomus suomeksi ja somaliksi. Satutuokiotkin voidaan siis käydä kahdella kielellä.
Halaukset ihan parasta
Käydäänpä kurkkaamassa, joko metsäretkeläiset palaavat. Kyllä, sillä alkaa olla lounasaika. Saappaat riviin, haalarit naulaan ja vauhdikkaasti ruokalaan.
Ruokailua säestää hyväntuulinen puheenporina, kun retken vaiheita kerrataan.
Geney kertoo, että yksi hänen työnsä hyviä puolia on monipuolisuus. Jokainen päivän on omanlaisensa, ja suunnitelmat voivat vaihtua lennossa toisiksi.
– Parasta on, kun lapset hihkaisevat minut nähdessään, että Hawa Hawa, ja tulevat halaamaan.
Teksti: Kirsi Riipinen