Viisi ohjaajaa palvelee erikielisiä perheitä Helsingin viidellä alueella, jotka ovat Mellunkylä-Vuosaari, Myllypuro-Vartiokylä, Reijola-Munkkiniemi-Haaga, Kaarela sekä Malmi-Latokartano.
Monikielisten ohjaajat ohjaavat, neuvovat ja tukevat maahan muuttaneita, erikielisiä helsinkiläisiä. Leikkipuistossa he kohtaavat lasten lisäksi myös heidän vanhempansa.
– Työ painottuu huoltajien kanssa palvelu-, neuvonta ja ohjaustyöhön. Autamme perheitä pääsemään erilaisten palveluiden piiriin. Saattaa olla, että perhe ei esimerkiksi tiedä, miten hakea lapselle paikka iltapäiväkerhossa – tai ei tiedä kerhojen olemassaolosta, Malmi-Latokartanon leikkipuistojen monikielinen ohjaaja Sahro Ibrahim kertoo.
Ohjaajat tukevat perheitä kotoutumisessa eri tavoin. He voivat auttaa vaikkapa päiväkotipaikan hakemisessa, asuntohakemuksen täyttämisessä tai erääntyneiden laskujen maksamisessa. He ohjaavat perheitä eteenpäin.
Minulle on tärkeää, etten tee asiakkaiden puolesta asioita.
Kaarelan leikkipuistoissa työskentelevä Iman Weli kertoo auttaneensa edellisviikolla perhettä hakemaan pienelle lapselle päivähoitopaikkaa ja isommalle esiopetuspaikkaa.
– Täytimme yhdessä Asti-palvelun kautta hakemukset. Elokuussa koulujen alkaessa autoin monia perheitä aktivoimaan Wilma-tunnuksia ja neuvoin Wilman käytössä.
Welin mukaan monet maahanmuuttajaperheet tarvitsevat apua digiasioissa. Osa perheistä on juuri saapunut Suomeen, eikä suomen kielen taitoa vielä ole.
Weli on etsinyt monille vanhemmille Kotiva-kursseja, joilla opitaan suomea tehokkaasti ja vieläpä ilmaiseksi: opetusta antaa Helsingin työväenopiston opettaja, ja lapset voi jättää oppitunnin ajaksi leikkipuistoon Kotiva-kerhoon.
– Itselleni tärkein tavoite on se, että perheet kotoutuvat ja oppivat pärjäämään itse. Minulle on tärkeää, etten tee asiakkaiden puolesta asioita, Mellunkylä-Vuosaaren leikkipuistoissa työskentelevä Emran Ahmad kertoo.
Ahmad auttoi hiljattain asiakasta erään hakemuksen täyttämisessä. Nainen otti tilanteesta videon, jotta hän voisi myöhemmin tehdä saman itse. Ahmad korostaa sitä, että maahanmuuttajat ovat halukkaita kotoutumaan ja panostavat siihen aktiivisesti.
Lasten kanssa monikieliset ohjaajat tekevät leikkipuistoissa sekä ryhmä- että yksilötyötä. He voivat esimerkiksi etsiä lapselle tätä kiinnostavan harrastuksen. Kaikki perheet eivät välttämättä tiedä oman asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista tai maksuhuojennuksista.
– Keskustelun avulla asiat tulevat esille. Eräs lapsi oli kova pelaamaan jalkapalloa, mutta kertoi, ettei perheellä ole varaa harrastuksiin. Otin yhteyttä vanhempiin ja kerroin mahdollisuuksista. Perhe sai sitten tukea SOS-Lapsikylän kautta, ja lapsi pääsi harrastamaan, Ibrahim iloitsee.
Iman Weli mainitsee kertoneensa perheille uimahalleista ja oikonut niihin liittyviä vääriä käsityksiä.
Leikkipuistoissa työskentelevien monikielisten ohjaajien osaamia kieliä ovat suomi, englanti, somali, arabia, venäjä, kurdi-sorani ja turkki-turkmeeni. Kaikki ohjaajat palvelevat kuitenkin kaikkia maahanmuuttajataustaisia perheitä, eivät vain omaa kieliryhmäänsä. Tulkkauspalvelut ovat tarvittaessa käytössä.
Monikielinen ohjaaja työskentelee omalla alueellaan 5–6 leikkipuistossa ja sukkuloi niiden välillä. Hän on kuitenkin tilauksesta myös muiden leikkipuistojen käytössä koko Helsingissä. Ahmad ja Weli vierailevat usein toistensa puistoissa, sillä heidän kieliryhmiensä asiakkaita on molemmilla alueilla.
– Osa Helsingin maahanmuuttajataustaisista asukkaista on asunut pitkään Suomessa, eivätkä he silti välttämättä tiedä lainkaan leikkipuistoista ja niiden ilmaisista palveluista, kuten kesätoiminnasta, kesäruokailuista tai vauvan aamuista. Puisto on turvallinen paikka leikkiä vauvasta asti, Weli sanoo.
Jokaisella ihmisellä on oikeus onnistua ja voida hyvin yhteiskunnassa – haasteet kielen kanssa tai eri kulttuuritausta ei saisi olla este.
Monikieliset ohjaajat työskentelevät myös alueellisissa verkostoissa ja tekevät yhteistyötä esimerkiksi neuvoloiden ja koulujen kanssa. Lisäksi he jakavat työyhteisöissä osaamistaan erikielisten ja eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaamisesta. Ibrahimilla, Welillä ja Ahmadilla on kaikilla erilainen koulutus- ja työtausta, jotka täydentävät hienosti toisiaan.
Ohjaajat aloittivat työnsä vuoden 2024 aikana, viimeisimmät heistä lokakuussa. Toiminta rahoitetaan Kotivanhempien kotoutumisen tuen hankkeen määrärahalla vuoden 2025 loppuun asti.
– Tavoitteena kuitenkin on, että kotivanhempien kotoutumista tukeva toiminta ja hyväksi havaitut toimintamallit – kuten monikieliset ohjaajat leikkipuistoissa – vakiinnutettaisiin, projektikoordinaattori Sofia Hildén sanoo.
Helsingin leikkipuistoissa on myös muuta kotivanhempitoimintaa, kuten viikoittain kokoontuvia kerhoja, joissa opitaan suomea yhdessä. Kuntien vastuu maahanmuuttajien kotoutumisesta on vuoden 2025 alusta lähtien kasvanut entisestään uuden kotoutumislain myötä.
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelee yhteensä 32 monikielistä ohjaajaa. Heistä kahdeksan palvelee asiakkaita päiväkodeissa, viisi leikkipuistoissa, 11 peruskouluissa, neljä lukioissa, kaksi työväenopistoissa ja kaksi ruotsinkielisissä palvelukokonaisuuksissa.
– Parasta työssäni on perheiden kohtaaminen. Varsinkin ne tilanteet, kun perheen elämäntilanne on ollut tosi vaikea, ja olen pystynyt omalla panoksellani auttamaan. Se on ollut todella palkitsevaa, Sahro Ibrahim sanoo.
Iman Weli on samaa mieltä, perheiden tukeminen on työn suola.
– On hyvä, että löydämme ratkaisuja – ensin he ovat niin huolissaan ja sitten niin iloisia! Olen auttanut Migrin lomakkeiden täyttämisessä, oleskeluluvan päivittämisessä, passiluvan hakemisessa, Weli luettelee.
Hänestä on mukavaa myös järjestää lapsille ohjelmaa omalla äidinkielellä. Hän kertoo pitäneensä lapsille arabiankielisen tarinatuokion, jossa luki ryhmälle Mimmi Lehmää suomeksi ja arabiaksi.
– Vedämme myös oman äidinkielen pienryhmiä, joissa lapsella on mahdollisuus vaikkapa laulaa lauluja omalla äidinkielellään, Ibrahim lisää.
Monikieliset ohjaajat ovat saaneet perheiltä paljon positiivista palautetta ja kiitosta. Myös leikkipuistojen muut työntekijät ovat ottaneet heidät ilolla vastaan. Monikielisen ohjaajan työ on tärkeää, koska yhä useampi Helsingin asukas on syntynyt Suomen ulkopuolella. Siksi tarvitaan kulttuurintulkkaajia, joita monikieliset ohjaajat ovat.
– Jokaisella ihmisellä on oikeus onnistua ja voida hyvin yhteiskunnassa – haasteet kielen kanssa tai eri kulttuuritausta ei saisi olla este. Koska meillä on kielellistä ja kulttuurista osaamista ja koska olemme itse maahanmuuttajataustaisia, pystymme reflektoimaan tilanteita. Voimme miettiä, miten toivoisimme, että meitä itseämme autettaisiin, Ibrahim kiteyttää monikielisten ohjaajien työn ytimen.
Teksti: Nina Dale
