Kokonaisvaltaista tukea maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvointiin

Maahanmuuttajataustaisille nuorille ja heidän perheilleen suunnatun Nuorten monialaisen perhetyön tavoitteena on tukea ja auttaa lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä asiakkaana olevia maahanmuuttajataustaisia perheitä entistä kokonaisvaltaisemmin ja vaikuttavammin.

Julkaistu , päivitetty
Poikia kalliolla, kuvituskuva.
Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Partners

Helsingin lastensuojelun asiakkaista noin 26 % on vieraskielisiä. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat monien terveyden ja hyvinvoinnin tekijöiden osalta suomalaistaustaisia nuoria haavoittuvammassa asemassa.

Tälle kohderyhmälle räätälöidyn uudenlaisen toimintamallin, Nuorten monialaisen perhetyön, projektipäällikkönä työskentelevä Minna Larvio pitää maahanmuuttajataustaisille suunnattua palvelua tärkeänä erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

– Helsingissä on vahva tahtotila vähentää nuorten kodin ulkopuolisia sijoituksia ja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohdalla meidän on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, onko kodin ulkopuolista sijoitusta ehkäisevät palvelut yhdenvertaisesti myös heidän saatavilla. Saavatko oireilevat nuoret ja heidän perheensä oikeanlaista tukea ja apua, ja onko avun saamiselle esteitä tai hidasteita, joita meidän tulisi onnistua purkamaan, Larvio kertoo.

 

Nuoren oireilu vain jäävuorenhuippu

Nuorten monialaisen perhetyön työntekijöitä.
Emna Bouzaiane (vas.), Georgia Tsatsaroni ja Sunita Keshteh työskentelevät yhdessä monialaisessa tiimissä.

Nuori saattaa oireilla esimerkiksi väkivaltaisella käytöksellä, päihdekokeiluilla, tekemällä rikoksia tai jäämällä pois koulusta.

– Julkisessa keskustelussa keskitytään usein juuri tähän ulospäin näkyvään oireiluun ja pyrkimyksiin korjata nuoren käytöstä erilaisin toimenpitein. Nuorten monialaisen perhetyön toimintamallissa käännämme katseen pinnan alle. Niihin asioihin, jotka vaikuttavat nuoren oireiluun, kertoo Nuorten monialaisessa perhetyössä ohjaajana työskentelevä Georgia Tsatsaroni.

Kun tilannetta tutkitaan tarkemmin, havaitaan, että nuoren ongelmakäyttäytymisen taustalla vaikuttaa useita vanhempien ja perheen haasteita ja kokemuksia.

– Perheen traumaattiset elämänkokemukset, asumisen haasteet, köyhyys ja koettu rasismi vaikuttavat kaikki nuoren hyvinvointiin, Tsatsaroni kuvaa.

Larvio muistuttaa, että rasismi ei ole mikään marginaalinen ilmiö maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden elämässä.

Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten syrjintä- ja rasismikokemukset alkavat jo päiväkotiarjessa. Kouluterveyskyselyssä on havaittu, että useampi kuin joka neljäs ulkomaalaistaustainen yläkouluikäinen on tullut kiusatuksi ihonvärinsä, kielensä tai taustansa vuoksi. [1] 

 

Vanhemmuutta kuormittavat monet arkielämän haasteet

Arol Majok.
"Asiat, jotka voivat olla osallisuutta edistäviä tekijöitä kantaväestölle, saattavat olla maahanmuuttajataustaiselle vanhemmalle suurimmat osallisuutta estävät tekijät", toteaa Arol Majok.

Tilastojen mukaan maahanmuuttajataustaiset perheet asuvat ahtaammin kuin kantaväestö, ovat usein matalammin koulutettuja ja työllistyminen on vaikeampaa. [2] Nuorten monialaisessa perhetyössä aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajina työskentelevät Arol Majok, Emna Bouzaiane ja Sunita Keshteh kertovat, että taloudelliset vaikeudet, sosioekonominen huono-osaisuus ja asumiseen liittyvät haasteet ovat läsnä monien asiakasperheiden elämässä.

– Palvelujärjestelmässä navigoiminen on monelle maahanmuuttajataustaiselle vanhemmalle haastavaa, mikä johtaa palveluiden alikäyttöön. Ei tiedetä, ymmärretä tai osata hakea apua omiin haasteisiin. Viranomaisille perheen haasteet tulevat ilmi vasta niiden pahennuttua, Majok kuvaa.

Viranomaiset odottavat vanhemmilta omatoimisuutta ja velvoitteiden täyttämistä, mutta eivät varmista, ovatko vanhemmat ymmärtäneet, mitä heidän pitäisi tehdä tai osaavatko he edes tehdä sitä.

– Luku- ja kirjoitustaidottomana tai heikosti suomen kieltä puhuvana voi olla haastavaa hoitaa näitä velvoitteita, Bouzaiane muistuttaa.

Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajan työpäivästä iso osa voi kulua esimerkiksi Maisan tai työmarkkinatorin sähköisen asioinnin opettamisessa, jotta heikosti kieltä puhuva vanhempi voisi jatkossa toimia itsenäisesti viranomais- ja työnhakuasioissa.

– Asiat, jotka voivat olla osallisuutta ja osallistumista edistäviä ja helpottavia tekijöitä kantaväestölle, kuten Maisa-asiointi, verkkopankin tai Wilman käyttö, saattavat olla maahanmuuttajataustaiselle vanhemmalle suurimmat osallisuutta heikentävät ja estävät tekijät, Majok huomauttaa.

Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajat ajattelevat, että viranomaisen tärkein ominaisuus edellä mainituissa tilanteissa on joustavuus.

– Työntekijöiden pitää pystyä toimistolla annettavan ohjauksen ja neuvonnan lisäksi jalkautumaan palveluihin ja kulkemaan asiakkaan rinnalla, Keshteh kertoo.

Vanhempien pitää saada tukea omien asioiden hoitamisessa, jotta vastuu ei siirry lapsille.

Lapset kotoutuvat usein vanhempia nopeammin ja omaksuvat yhteiskunnan normit ja käytänteet. Perheenjäsenten eritahtinen kotoutuminen voi johtaa siihen, että vanhemmat nojaavat lasten apuun ja hyödyntävät heitä esimerkiksi tulkkina viranomaisten kanssa asioidessaan.

– Tällaista tilannetta meidän viranomaisten pitää pyrkiä välttämään. Vanhempien pitää saada tukea omien asioiden hoitamisessa, jotta vastuu ei siirry lapsille, sosiaaliohjaaja Emna Bouzaiane muistuttaa.

 

Nuorten monialainen perhetyö

Moniammatillisen tuen tiimi.
Kuvassa vasemmalta Emna Bouzaiane, Georgia Tsatsaroni, Sunita Keshteh, Arol Majok, Ubax Tohow ja Minna Larvio.

Nuorten monialaisen perhetyön tavoitteena on tukea koko perheen toimintakykyä ja saavuttaa tätä kautta positiivisia muutoksia myös nuoren hyvinvoinnissa. Tiimissä työskentelee 12 ammattilaista: lastensuojelun perhetyön ohjaajia, aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajia ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajia.

Jokainen asiakasperhe saa tuekseen monialaisen vastuutiimin ja työskentely räätälöidään perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Työtä tehdään nuoren ja vanhemman kanssa erikseen ja myös koko perheen yhteisissä tapaamisissa.

– Työmme on liikkuvaa ja tapahtuu perheiden arkiympäristöissä. Meille on tärkeää kuulla ja kunnioittaa asiakkaiden toiveita - tapaamisia voidaan pitää esimerkiksi koulussa, kotona tai kahviloissa, kertoo sairaanhoitaja Ubax Tohow.

Suurin osa maahanmuuttajataustaisten perheiden haasteista on ihan samanlaisia kuin minkä muun tahansa perheen haasteet .

Asiakastyö uudessa toimintamallissa alkoi tammikuussa 2024 ja tammikuun 2025 loppuun mennessä on työskennelty 65 nuoren ja heidän perheidensä kanssa. Asiakastyössä on noussut esiin monenlaisia teemoja, kuten haasteita taloudessa ja asumisessa, rasismikokemukset, sirpaleisen palvelujärjestelmän hahmottamisen ongelmat sekä erilaiset kasvatuskulttuurit.

– Suurin osa maahanmuuttajataustaisten perheiden haasteista on kuitenkin ihan samanlaisia kuin minkä muun tahansa perheen haasteet kulttuuritaustasta riippumatta. Esimerkiksi koulunkäyntiongelmat, ristiriidat vanhempien ja nuorten välillä sekä vanhempien uupuminen ovat hyvin yleisiä asioita kaikissa lapsiperheissä, ohjaaja Tsatsaroni muistuttaa.

Työntekijät ovat kokeneet, että tiimin vahvuutena on monialaisuus. Kun saman tiimin sisällä on kolmen ammattiryhmän osaamista, perheen saama tuki on kokonaisvaltaista. Työskentelyn onnistumisen kannalta keskeistä on palvelun oikea-aikaisuus, tulkkivälitteisen työskentelyn taidot sekä luottamuksen rakentuminen asiakkaiden ja työntekijöiden välille.

– Tulkkivälitteinen työskentely vie enemmän aikaa ja tuo työskentelyyn omanlaisensa rakenteen.  Asiakkailta olemme kuulleet, että tulkkausten välillä on tasoeroja, Keshteh kertoo.

– Maahanmuuttajaperheissä voi olla ennakkoluuloja lastensuojelua ja viranomaisia kohtaan johtuen esimerkiksi aikaisemmista kokemuksista kotimaassa tai Suomessa. Pyrimme rakentamaan luottamusta purkamalla virheellisiä käsityksiä ja varmistamalla, että asiakas ymmärtää omat oikeutensa ja velvollisuutensa suomalaisessa yhteiskunnassa, sosiaaliohjaaja Bouzaiane kuvaa.

Asiakasperheiltä saadun palautteen perusteella perheet ovat kokeneet Nuorten monialaisessa perhetyössä tärkeäksi sen, että työntekijä tulee perheen luokse ja että keskustelun on voinut käydä omalla äidinkielellä. Työntekijät ovat saaneet lisäksi kehuja hyvästä asenteestaan.

Nuorten monialaisen perhetyön keskeisenä arvona ja lähtökohtana on antirasismi.

– Tiedämme, että emme elä syrjintävapaassa yhteiskunnassa ja pyrimme tiiminä jatkuvasti arvioimaan sitä, onko omassa tai ympäröivän järjestelmän toiminnassa rasistisia toimintatapoja tai rakenteita. Nostamme näitä asioita esiin ja panostamme siihen, että jokainen asiakas tulee kohdatuksi omana itsenään ilman pelkoa siitä, että hänen taustansa tai ulkonäkönsä vaikuttaa hänen saamaansa kohteluun, Larvio tähdentää.

Nuorten monialaista perhetyötä kehitetään Kestävän kasvun hankkeessa, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, johon rahoitus saadaan Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).  Ohjelmaa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä toteutetaan kaikilla Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingissä.
 

Tekstin viittaukset:
[1] Eid & Castaneda 2023, Valtion nuorisoneuvosto: Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi tutkimusten ja tilastojen valossa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (.pdf)
[2] Saukkonen 2022, Helsingin kaupunki: Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2020 (.pdf)


Teksti: Sanna Hakulinen, Minna Larvio ja Arol Majok

Artikkelin tiivistelmät muilla kielillä

arabiaksi
somaliaksi
venäjäksi