Näyttelyn lisäksi arkistopäivänä voi vierailla kaupunginarkiston makasiineilla ja kuunnella tutkijoiden luentoja Helsingin 1930-luvun ihmissalakuljettajista ja siitä mitä kaupunginarkiston aineistot kertovat Helsingistä kulttuuri- ja taidekaupunkina suuren alueliitoksen jälkeen. Arkistopäivän ohjelma alkaa kello 14 ja päättyy 18.30 kaupunginarkistossa.
Uusitussa näyttelyssä esillä on aineistoa muun muassa Aleksis Kiven kansakoulusta, Korkeasaaresta, Olympialaisista, Vesilaitokselta, Carl Ludvig Engelin kirje- ja piirustuskokoelmasta sekä sukututkimukseen liittyviä aineistoja.
Pohjoismaista arkistojen päivää vietetään vuosittain kaikissa Pohjoismaissa. Tapahtumalla korostetaan arkistojen roolia vapaan pohjoismaisen yhteiskuntamuodon säilyttäjinä ja edistäjinä.
Historia Helsinki yllättää nykyhelsinkiläisen
Historia Helsinki on kaupungin historian rikas tietopankki. Se sisältää artikkeleita ja kuvia arjesta, paikoista ilmiöistä, taloudesta ja kulttuurista. Haulla voit etsiä tietoa ja kuvia vaikkapa omasta kaupunginosasta.
Jos vaikkapa avaat navigaatiosta ”Ilmiöt” kohdan "kaupunkiluonto", näet miten luonnonmukaiset ja rakennetut maisemat ovat muuttuneet, samoin kuin käsitykset luonnon merkityksestä. Nämä artikkelit tarkastelevat erityisesti kaupunkilaisten ja heidän ympäristönsä vuorovaikutusta.
Helsingissä elettiin vuosisatoja omavaraistaloudessa. Kaupunkilaiset viljelivät peltojaan ja kasvimaitaan sekä pitivät lehmiä, lampaita, sikoja, kanoja ja hevosia. Puutalojen Helsingissä tontin perällä oli talli ja jopa navetta.
Entäpä miltä näytti Pasila ennen sen nykyistä kasvua toiseksi keskustaksi? Länsi-Pasila ja Itä-Pasila ovat kokeneet monet myllerrykset ja muodonmuutokset jo ennen koko muutakin Pasilaa koskevaa nykyistä rakennusboomia. Itä-Pasila oli pienteollisuus- ja varastoaluetta ennen 1970-lukua, jolloin puiset varastorakennukset purettiin ja tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja. Itä-Pasila edusti uudentyyppistä, kokeellista kaupunkirakentamista, jonka erikoisuutena oli jakaa liikenne eri tasoille siten, että katutaso jätettiin autoille ja jalankulkuväylät nostettiin betonikannen päälle katuverkon yläpuolelle.
Läntinen Pasila on rakennettu kahteen kertaan, kertoo Historia Helsingin artikkeli. Ensin improvisoiden muodostuneena esikaupunkina 1800-luvun lopussa ja sata vuotta myöhemmin modernin rakentamisen ehdoilla. 1890-luvulla syntyi Puu-Pasila. Se oli erityisesti työväestön asuttamaa aluetta. Puutalokaupunki purettiin lähes kokonaan 1970-luvulla.
Historiakartalla voit tutkia lähialuettasi
Helsingin historiaan voi matkailla monilla reiteillä myös interaktiivisen kartan avulla. Voit valita paikan kartalta tai tutkia lähelläsi olevia historiallisia paikkoja antamalla palvelun käyttää sijaintitietojasi. Voit myös vertailla vanhoja ja uudempia karttoja keskenään.
Historia Helsinki -sivuston sisältö kasvaa siten että sivusto käsittelee kaikkia Helsingin historian osa-alueita, suurpiirejä ja aikakausia.
Sivuston kirjoittajat ovat historian ammattilaisia: tutkijoita, opettajia, arkistotyöntekijöitä, museotyöntekijöitä. Sivustohankkeen on käynnistänyt ja sitä johtaa Helsingin kaupungin historiatoimikunta, sivuston päätoimittaja on FT Marko Halonen.
Arkistopäivän ohjelma 14.00-18.30
Uusittu aineistonäyttely. Esittelyssä aineistoa mm. Aleksis Kiven kansakoulusta, Korkeasaaresta, Olympialaisista, Vesilaitokselta, Carl Ludvig Engelin kirje- ja piirustuskokoelmasta sekä sukututkimukseen liittyviä aineistoja.
15.30 Erikoistutkija Ida Suolahti: Helsingin historia -sivuston esittely
16.00 Dosentti Jyrki Paaskoski: Helsingin 1930-luvun ihmissalakuljettajat – loikkareiden reitit Helsingistä Neuvostoliittoon 1931-1933
17.00 Dosentti Mikko-Olavi Seppälä: Kulttuuri- ja taidekaupunki Helsinki suuren alueliitoksen jälkeen – mitä kaupunginarkiston aineistot kertovat?
Kiertokäynnit arkistomakasiineihin lähtevät kello 14.30, 15.30, 16.30 ja 17.30.
