Erittäin uhanalaisia ja rauhoitettuja idänmasmaloja on siirtoistutettu Myllypurosta Raide-Jokerin varikolle Roihupeltoon. Tämä tehtiin luonnon monimuotoisuuden voimistamiseksi. Vastaavaa uhanalaisen kasvin siirtoistutusta ei ole tehty aiemmin Helsingissä.
Idänmasmalo (Anthyllis vulneraria subsp. polyphylla) on kaksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen keltakukkainen hernekasvi. Korkeutta sillä on 20–60 cm.
Idänmasmalo on levinnyt Suomeen jääkauden jälkeen, jolloin kasvillisuus oli avointa ja aromaista. Nykyään laji sinnittelee luonnossa enää muutamalla lämpimällä harjunrinteellä Hämeessä ja Itä-Suomessa. Helsinkiin laji on todennäköisesti levinnyt 1900-luvun alkupuolella venäläisten sotilaiden hevosten heinien mukana.
Myllypurossa sijaitseva esiintymä on yksi Suomen noin kymmenestä tunnetusta kasvupaikasta. Lajin säilymisen turvaamiseksi sitä päätettiin Uudenmaan ELY-keskuksen luvalla tuoda siirtoistutuksena Raide-Jokerin varikkoalueelle. Sijainti on oivallinen, sillä tämä arojen kasvi suosii ratojen ja teiden varsia.
— Masmaloilla elää joitakin harvinaisia hyönteislajeja, kuten uhanalainen pikkusinisiipi. Kun kasvi leviää ja runsastuu, hyönteiset voivat hyödyntää kasvia, mikä voi lisätä sitä kautta uhanalaisten perhosten ja muiden hyönteisten populaatioita. Siirtoistutuksen myötä siis paitsi edistetään idänmasmalon leviämistä, tuetaan myös laajemmin luonnon monimuotoisuutta, kertoo Raide-Jokeri –allianssin biologi Jaakko Kullberg Sitowiselta.
Väylähankkeilla on suuret mahdollisuudet kompensoida avomaalajien katoamista
Kasvin siirto on aloitettu kesällä 2021 siemenien keräämisellä Myllypuron esiintymästä. Siemenet toimitettiin Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan siemenpankkiin Kaisaniemeen, josta ne siirrettiin varastoinnin ja käsittelyjen jälkeen Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan kylvöä ja taimikasvatusta varten.
— Joulukuussa siemenet kylvettiin ja itävyysprosentti oli positiivinen yllätys. Nyt oli aika istuttaa 105 taimea Roihupellon varikolle, Hanna Seitapuro Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista kertoo.
Vastaavaa uhanalaisen kasvin siirtoistutusta ei ole tehty aiemmin Helsingissä. Seuraamalla tulevina vuosina istutettujen kasvien esiintymistä saadaan tietoa lajin populaatiobiologiasta, eli siitä, kuinka kauan yksilöt elävät, milloin ne kukkivat ja kuinka paljon uusia kasveja syntyy.
Kasvit eivät enää pysty leviämään tehokkaasti luontaisen laidunnuksen lakattua. Tämän vuoksi uhanalaista luontoa ei enää saisi jättää avoimilla alueilla oman onnensa nojaan.
— Jokainen kasvilajimme tukee yleensä useampaa muuta eläinlajia, jotka häviävät usein jo kauan ennen ravintokasvinsa uhanalaistumista. Väylähankkeilla on suuret mahdollisuudet kompensoida avomaalajien katoamista tukemalla niiden esiintymistä väylien varsilla, Jaakko Kullberg toteaa.
Lisää aiheesta
Raide-Jokeri(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kuva: Raide-Jokeri