Vammaispalvelujen päällikkö Tuomo Ratinen ja Kehitysvammapoliklinikan päällikkö Susanna Wolkoff kertovat, että yksi konkreettinen esimerkki vammaispalveluiden parannuksesta on Siltamäessä kesällä avautuva uusi yksikkö. Sen toiminta rakennetaan moniammatilliseksi tukemaan pääosin kehitysvammaisia helsinkiläisiä, jotka tarvitsevat akuuttia tukea vakavissa mielenterveydenhäiriöissä ja -sairauksissa.
– Hoitoketju ei kuitenkaan synny vain yhdestä yksiköstä. Siltamäen yksikkö on vasta alku uudenlaiselle organisoinnille, Wolkoff sanoo.
Muutoksia siis suunnitellaan ja toteutetaan parhaillaan lukuisia muitakin. Taustalla on syksyllä 2022 alkanut selvitys, jossa analysoitiin laajasti vammaispalvelutuotannon nykytilaa sekä tulevia tarpeita. Uudistuksia vammaisten ihmisten erityisen vaativiin palveluihin tarvitaan myös sote-uudistuksen sekä valmisteilla olevan uuden vammaispalvelulain takia.
– Tarkoituksenamme on, että kykenemme suunnittelemaan ja tuottamaan vammaispalveluja muuttuneessa ympäristössä mahdollisimman kestävällä ja toimintakykyisellä pohjalla. Meidän on varmistettava, että palvelumme ovat saavutettavia ja että ne kohdentuvat oikein, Ratinen kertoo.
Tätä turvaamaan kaupunki on organisoitunut vammaispalvelunsa ryhmittelemällä ne aiempaa selkeämmiksi kokonaisuuksiksi. Vaativan moniammatillisen tuen palvelujen rinnalla kulkevat nyt yhä kiinteämmin ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä Kehitysvammapoliklinikka.
Henkilökunnan työtä tuetaan panostamalla lisää lähijohtamiseen.
Lisää omia palveluja
Kaupunki kehittää vammaispalveluissa etenkin erityisen vaativaa tukea. Kaupunki on ollut ympärivuorokautisessa erityisen vaativan tuen asumisessa lähes täysin ostopalveluiden varassa.
Kaupunki jatkaa ostopalveluiden hankkimista jatkossakin, mutta alkaa järjestää ympärivuorokautista vaativaa tukea myös itse. Siltamäen yksikkö palvelee juuri tätä tarvetta, mutta vammaisten asumispalveluja kehitetään kokonaisuutena ja vaativaa tukea tarvitsevia asiakkaita varten.
Palvelut ja tarvittava tuki pyritään ensisijaisesti järjestämään ihmisten kotiin ilman, että syntyy tarvetta vaihtaa asumispaikkaa haastavamman elämänvaiheen takia.
Wolkoff kertoo, että yhdessä asumisyksikköjen kanssa selvitetään parhaillaan terveyspalvelujen nykytilannetta ja tarvetta. Henkilöstöä tuetaan, jotta asiakkaita osataan tarvittaessa ohjata eteenpäin juuri oikeisiin palveluihin, oli kyseessä sitten oma terveysasema, psykiatrian päivystys tai Kehitysvammapoliklinikka.
Tukea asiakkaiden luo
Oikeanlaista ja oikea-aikaista hoitoa vahvistavat myös saumattomat hoitopolut kumppaneiden kanssa. Tiivis yhteistyö HUSin kanssa tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että raskaissa akuuteissa tilanteissa asiakkaat pääsevät HUSin kehitysvammapsykiatrian palveluihin.
Toinen tärkeä kumppani on Varsinais-Suomen hyvinvointialue ruotsinkielisine palveluineen.
Käytännössä vammaispalvelut toteutuvat kuitenkin edelleen suureksi osaksi asiakkaiden luona. Merkittävä osa kehitysvammaisista asiakkaista asuu kotonaan, osa on asumisyksikköjen palveluasumisen asiakkaita. Palveluja uudistamalla halutaan taata, että elämäntilanteen kriisiytyessä asiakkaat saavat apua myös psyykkistä tukea tarvitessaan.
Jokaisen asiakkaan tilanne on omanlaisensa, mutta yleistä on, että tukea voidaan hetkittäin tarvita paljon, kun muutoin kevyempi tuki riittää. Tarkoitus on, että kriisivaiheen jälkeen asiakas palaa tuttuun arkeensa.
Monen ammattilaisen yhteistyötä
Vammaispalvelulain uudistuksessa on tarkoitus turvata kunkin vammaisen ihmisen yksilölliset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Erityishuollon mukaisten päätösten sijaan jatkossa puhutaan vaativasta moniammatillisesta tuesta, joka sekin korostaa useiden ammattiryhmien lakisääteistä yhteistyötä.
Onnistunut hoito saattaa tarkoittaa lääkärin, sosiaalityöntekijän ja psykologin lisäksi toimintaterapeutin ja puheterapeutin tukea.
Wolkoff sanoo, että kaupungin onnistuminen toimivissa hoitopoluissa vaatii riittävästi osaavia ammattilaisia. Nyt vammaispalveluissa on puutetta erityisesti virkalääkäreistä ja puheterapeuteista.
Lisäksi on kyettävä onnistumaan omien sote-palveluiden integraatiossa: palveluiden on pelattava hyvin myös sosiaalihuollon ensisijaisissa peruspalveluissa sekä perusterveydenhuollossa. Vammaiset saavat muiden helsinkiläisten tavoin tarvitsemansa palvelut sosiaalihuollon peruspalveluina sekä omalta terveyskeskukseltaan. Kehitysvammapoliklinikka sekä uusi Siltamäen yksikkö täydentävät palveluja.
Onnistuminen vaatii ennaltaehkäisyä
Samaan aikaan kun kaupunki kehittää vammaisten helsinkiläisten vaativaa tehostettua hoitopolkua, se pyrkii vahvistaman ennaltaehkäiseviä palvelujaan. Kehitysvammapoliklinikalla on tehostetun tuen tiimejä, joiden työote on nimenomaan ennaltaehkäisevä. Toinen tiimi puolestaan tukee asiakkaita kriisiytyneissä tilanteissa.
Ennaltaehkäisyä on myös toimiva kouluterveydenhuolto ja lastensuojelun palvelut.
Tärkeä osa ennaltaehkäisyä on kuntoutus. Kehitysvammapoliklinikalla on vuosittain 500–700 kuntoutusasiakasta vuosittain.
Teksti: Kirsi Riipinen
Tätä kehitystyötä on tehty Kestävän kasvun hankkeessa, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, johon rahoitus saadaan Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Ohjelmaa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä toteutetaan kaikilla Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingissä.
Uutista muokattu 12.4. klo 12:35
