Varhaiskasvatuksen opettajaksi työn ohella – koulutuspolku auttaa paikkaamaan työvoimapulaa

Helsingin kaupunki tukee työntekijöidensä opintoja vuosina 2021–2023 käynnistyvissä varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittävissä monimuotokoulutuksissa. Päiväkoti Toivossa työskentelevä Sini-Mari Kuusela kokee, että koulutuksesta saa suuren määrän työkaluja arkeen: jokaisella kurssilla tietää, miten paljon hyötyä siitä on hänen omassa työssään.
Varhaiskasvatuksen opettaja lapsi sylissään.
Kuva: Sabrina Bquain

Sini-Mari Kuusela on työskennellyt Latokartanossa sijaitsevassa päiväkoti Toivossa varhaiskasvatuksen lastenhoitajana useamman vuoden ajan. Hän valmistui lähihoitajaksi vuonna 2004 ja työskenteli sen jälkeen sairaalassa. Kun omat lapset syntyivät, hän halusi vaihtaa kolmivuorotyön päivätöihin ja pääsikin päiväkotiin varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi.

Sini-Mari hakeutui opiskelemaan varhaiskasvatuksen kandidaatin monimuotokoulutukseen Helsingin yliopistoon, kun varhaiskasvatuksen opettajan sijaisuus poiki vaativampia työtehtäviä. 

– Pidin työstä heti, mutta huomasin pian, että pitkästä työkokemuksesta huolimatta kaipasin tueksi vankempaa teoriaosaamista, Sini-Mari kertoo.

Sini-Mari sai kuulla, että kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus hakea ohjelmaan, jossa varhaiskasvatuksen opettajaksi voi opiskella monimuoto-opintoina. Opintoihin hyväksytty kaupungin työntekijä voi opiskella työajalla 74 päivää. 

– Tiesin heti, että tämä on juuri sitä, mitä haluan. Pyysin esihenkilöltäni suostumuksen hakeutua opiskelemaan Helsingin yliopistossa järjestettävään ohjelmaan. Hän oli kannustava ja iloitsi puolestani, kun pääsin sisään.  

Kannustava palaute auttoi eteenpäin

Opiskelujen aloittaminen oli jännittävää.

– Yliopistossa opiskelu oli aina tuntunut kaukaiselta ja siltä, ettei minusta välttämättä olisi siihen, Sini-Mari pohtii.

Sini-Marin opinnot alkoivat vuonna 2020 keskellä koronapandemiaa. Suurin osa opinnoista suoritettiinkin aluksi etänä. Varsinkin ensimmäisten kurssien aikana Sini-Mari kipuili kovasti sen kanssa, onko tarpeeksi hyvä. Opiskeluun meni valtavasti aikaa.

Saatuaan kannustavaa palautetta ja hyviä arvosanoja Sini-Mari alkoi luottaa itseensä ja oppi pian aikatauluttamaan opiskelun paremmin.

– Nyt opiskelen tiettyinä iltoina ja pyhitän viikonlopusta aina toisen päivän opiskelulle. Näin aikaa jää myös vapaa-ajalle ja perhe-elämälle, Sini-Mari kertoo.

Varhaiskasvatuksen opettaja Sini-Mari ja lapsi päiväkodin eteisessä.
Sini-Mari on saanut yliopisto-opinnoista vankan teoriapohjan ja tietoa aiemman varhaiskasvatusosaamisensa tueksi. Lisäksi on ollut mielenkiintoista jakaa kokemuksia opiskelijoiden kanssa. Kuva: Sabrina Bquain

Kokemusten jakamista ja oivaltamista 

Monimuoto-opiskelu tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelijoilla on kerran kuukaudessa muutama päivä, jolloin ollaan läsnä yliopistolla. Muuten opintoja tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.

– Työskentelen päiväkodissa kuten ennenkin, joten opiskeluni vaatii ajoittaista joustoa työnantajalta, Sini-Mari sanoo.

– Nyt opinnot ovat yli puolessavälissä, ja olemme siirtyneet etäopinnoista yliopistolle. Meillä on paljon ryhmätöitä, ja olen oppinut valtavasti kollegoiltani. Opiskelu on ollut todella antoisaa.

Sini-Marin kokemuksen mukaan opinnoista on saanut vankan teoriapohjan ja tietoa oman aiemman osaamisensa tueksi. Lisäksi on ollut mielenkiintoista jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien, samalla alalla toimivien opiskelijoiden kanssa.

– Ahaa-elämyksiä on tullut paljon, Sini-Mari kuvaa.

Työkaluja arjen tueksi

Yliopisto-opiskelu on ollut hyvin erilaista kuin opiskelu silloin, kun Sini-Mari opiskeli lähihoitajaksi.

– Suurin ero on siinä, että nyt olen itse vastuussa opiskelustani ja etenemisestä.

Toisaalta ikä ja työkokemus ovat tuoneet itsevarmuutta, jonka ansiosta opintoihin suhtautuu eri tavalla kuin aiemmin.

– Olen mukana omasta tahdostani ja tiedän jokaisella kurssilla, miten paljon hyötyä siitä on omassa työssäni, Sini-Mari sanoo.

Opintojen tärkein anti onkin ollut ehdottomasti se, että niistä saa valtavasti työkaluja työn arkeen. Sini-Mari iloitsee myös siitä, että on opintojen jälkeen aidosti pätevä tehtäväänsä.

Monimuotokoulutuksen opintokokonaisuuteen kuuluvat perusopinnot ja niiden jälkeen 2,5 vuoden opiskelu. Sini-Marin tavoitteena on valmistua ensi vuoden lopulla.

– Suosittelen ehdottomasti monimuoto-opiskelua vastaavassa tilanteessa oleville, Sini-Mari sanoo.

– Olenkin vinkannut tästä työkavereilleni, jotka ovat tehneet pidempään opettajan sijaisuuksia. Perusopintoja voi lukea avoimessakin yliopistossa oman aikataulun mukaan.  

Varhaiskasvatuksen opettaja Sini-Mari ja lapsi päiväkodin pihalla.
Sini-Marin mielestä opiskelua sinänsä ei kannata pelätä. Opintoihin saa todella paljon tukea ja tsemppausta. Kuva: Sabrina Bquain

Tuki on tärkeää

Sini-Marin mielestä opiskelemaan kannattaa hakea silloin, jos opiskeluun löytyy aitoa halua. Läheisten tuki on myös tärkeää.

Sini-Mari painottaa, että opiskelua sinänsä ei kannata pelätä.

– Ajattelin itse aluksi, että en ole hyvä kirjoittamaan ja että esseiden kirjoittaminen olisi siksi hyvin hankalaa. Näissä opinnoissa opiskeluun saa kuitenkin todella paljon tukea ja tsemppausta opettajilta.  

Kirjoittaminenkaan ei ole tuntunut Sini-Marista yhtä vaikealta kuin hän aluksi kuvitteli.

– Jonkin verran kirjallisuutta täytyy toki lukea, joten jos lukeminen tuntuu vastenmieliseltä, opintoihin hakeutumista kannattaa harkita tarkkaan. Tärkeintä on kuitenkin opetella aikatauluttamaan ja ennakoimaan. Pyrin itse laittamaan kaikki menot kalenteriin, jotta arjen suunnittelu helpottuu, ja osaan vinkata puolisollekin, milloin tarvitsen häneltä enemmän tukea arjessa.

Varhaiskasvatuksen opettaja Sini-Mari ja päiväkodin lapset pihalla.
Monimuoto-opintojen tärkein anti Sini-Marille on ollut ehdottomasti se, että niistä saa valtavasti työkaluja työn arkeen. Kuva: Sabrina Bquain

Koulutuspolku auttaa etenemään uralla 

Palkallinen työvapaa monimuotokoulutukseen voidaan myöntää työntekijälle, joka työskentelee päiväkodissa, ja jolla ei ole ennestään varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta. 

– Opintoihin hakemisen kriteereitä on aikaisempina vuosina ollut työkokemus varhaiskasvatuksessa, soveltuva tutkinto ja kasvatustieteen perusopinnot. Yliopistot vastaavat hakukriteereistä, kertoo HR-asiantuntija Sirpa Seppälä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan henkilöstöresurssipalveluista. 

Varhaiskasvatuksen opettajien pätevöitymisohjelman lisäksi kaupunki tukee työntekijöitään varhaiskasvatuksen sosionomin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnoissa sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajien kasvatustieteen perusopintojen opiskelua avoimessa yliopistossa. 
 

Teksti: Pi Mäkilä