Raportissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen palvelujen käyttöä ja kustannuksia lain ohjaamassa viitekehyksessä. Varhaiskasvatuspalvelut koostuvat kunnallisesta varhaiskasvatuksesta (kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito) sekä kunnan ostopalveluina hankkimasta, palvelusetelillä järjestetystä ja yksityisen hoidon tuella tuetusta varhaiskasvatuksesta.
Kuutoskaupungeissa oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 110 316 varhaiskasvatusikäistä lasta (noin 10 kuukauden ikäisistä noin kuusivuotiaiksi). Se on 2,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuutoskaupungeissa asui vuoden 2021 lopussa 36 prosenttia koko Suomen varhaiskasvatusikäisistä lapsista.
Kuutoskaupungit toteuttaneet veto- ja pitovoimaan vaikuttavia saatavuustoimenpiteitä
Kuutoskaupungeissa valmistaudutaan vuonna 2030 voimaan tulevaan henkilöstörakenteen muutokseen. Henkilöstöresurssin saatavuuspainetta kasvattaa kuutoskaupungeissa myös suuret eläköitymismäärät, lasten määrän kasvu sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nousu. Yhteisvaikutukseltaan nämä aiheuttavat kunnille merkittäviä haasteita toteuttaa varhaiskasvatusta asetettujen mitoitusvaatimusten mukaisesti. Kaupungit ovat toteuttaneet paljon erilaisia veto- ja pitovoimaan vaikuttavia saatavuustoimenpiteitä mm. työhyvinvoinnin edistäminen, johtamisen tukeminen ja erilaiset johtajuusmallit, palkkauksen ja palkitsemisen kehittäminen, laadukas täydennyskoulutustarjonta, sekä joustavien ura- ja opintopolkujen tukeminen.
Varhaiskasvatuslakiin tuli 16.12.2021 lasten tukemiseen liittyen merkittäviä muutoksia ja muutokset tulivat voimaan 1.8.2022. Kuusikkokunnat vastasivat lain muutoksen vaatimuksiin vuoden 2022 aikana lisäämällä tuen resurssointia ja kehittämällä inklusiivista tukea varhaiskasvatuksessa.
Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusjärjestelmän kustannukset olivat vuonna 2022 yhteensä hieman yli 1,2 miljardia euroa, josta kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannukset olivat yhteensä 1,02 miljardia euroa (80,3 prosenttia kokonaiskustannuksista).
Kuutoskaupunkien kunnallisten päiväkotien kustannusten kehityssuuntana on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupunkien välisten kustannuserojen kaventuminen. Yhtenä selittävänä tekijänä on ollut palvelutarpeen ja kustannusten kasvu. Tämän lisäksi myös lainsäädännön tiukentuminen on vaikuttanut kuutoskaupunkien palvelujen ja palvelun tuottamistapojen yhdenmukaistumiseen.
