Yöllä ja aamulla on tullut vettä, mikä on tälle porukalle pelkästään hyvä juttu. Pienet muoviämpärit täytyvät vedellä ja syksyn lehdillä, eikä kurahaalareissa haittaa, vaikka vettä roiskuu päälle.
Päiväkoti Eliaksessa ulkoillaan, kuten tähän aikaan aamupäivästä muissakin päiväkodeissa. Erilaista sen sijaan on, että päiväkodin henkilökunta vastaa lasten suomenkielisiin kysymyksiin ruotsiksi. Elias on suomenkielinen päiväkoti, joka tarjoaa kielikylpyopetusta 4–6-vuotiaille lapsille.
Suunnitelmallista pedagogiikkaa
Kielikylpy on opetusohjelma, jossa lapset oppivat uuden kielen kuulemalla ja käyttämällä sitä autenttisessa ympäristössä päiväkodissa tai koulussa. Opetuksen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys ja vankka kielikylpykielen taito.
Päiväkoti Eliaksen lapset tulevat suomenkielisistä perheistä ja oppivat ruotsia omassa tahdissaan leikin sekä muun toiminnan ohessa.
Päiväkodin johtaja Anni Kauppinen kertoo, että lasten ei tarvitse osata ruotsia sanaakaan Eliaksessa aloittaessaan. Näin on yleensä myös käytännössä.
Työnjako varhaiskasvatuksen ja kodin välillä on selvä: päiväkodissa opitaan ruotsia, kotona puhutaan suomea. Alle kouluikäisillä äidinkielen sanavarasto on vielä suppea, joten myös sitä on vahvistettava päiväkodin ulkopuolella. Kielikylpyryhmän työntekijöiden tehtävänä on tuoda toinen kieli luontevaksi osaksi lasten arkea ja tulevaisuutta suunnitelmallisen pedagogiikan keinoin.
Hämmennystä ja innostusta
Mitä kielikylpy käytännössä tarkoittaa? Annetaan varhaiskasvatuksen opettaja Fredrik Tammelan ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Mirjam Yeboahin kertoa.
Tammela ja Yeboah korostavat kielikylvyn periaatetta, joka kuuluu ytimekkäästi ”yksi aikuinen ja yksi kieli”. Vaikka lapset puhuvat ja kysyvät suomeksi, ryhmässä työskentelevä aikuinen vastaa aina ruotsiksi.
Lapset eivät aluksi ymmärrä ruotsinkielisiä vastauksia. Avuksi otetaankin eleet, kuvat, piirtäminen ja kaikki muu toiminta, jolla vastausta havainnollistetaan.
Tammela ja Yeboah puhuvat lapsille ruotsia. Jos asioita pitää selvittää suomeksi, paikalle kutsutaan Kauppinen. Yhdessä on sovittu, että hän puhuu lasten kanssa heidän äidinkieltään.
Kolmikko on hyvillään siitä, että Eliaksen lastensa päiväkodiksi valinneet perheet ovat motivoituneita kielikylpytoimintaan. He haluavat tarjota lapsilleen mahdollisuuden oppia vierasta kieltä leikin varjolla ennen koulua.
Tammela kertoo, että alussa lapset saattavat hämmentyä. Toisaalta ilmassa on usein myös innostusta: vanhempien tehtävänä on ollut kertoa uudesta kielestä, ja yleensä tulevaan päiväkotiin on käyty tutustumassa etukäteen.
– Jotkut ovat myös valmiiksi harjoitelleet jo sanomaan vaikkapa ”tack”, kertoo Yeboah.
Päivä kerrallaan sanoja tulee lisää, ”god morgon” usein jo seuraavana päivänä.
Hämähäkit nopeasti ruotsiksi
Eliaksen kielikylpypedagogiikka on suunniteltu huolellisesti – uudesta kielestä ei saa tulla ”pakkopullaa” kenellekään. Leikki-ikäiset on tosin helppo saada innostumaan, olipa kyse sitten uudesta laulusta tai pelistä.
Ruotsin kieltä käytetään läpi päivän arjen tilanteissa, eli esimerkiksi myös ruokailussa tai lepohetkessä, eikä aikaakaan, kun ruokailun yhteydessä kuullaan lause ”Kan jag få mycket ärtsoppa?”.
Keskenään lapset puhuvat alussa suomea, sitten kahta kieltä sekaisin, mutta eskarissa ruotsi jo soljuu.
– Kehitys on nopeaa. On ihana huomata, että päiväkodissa jo parin kuukauden jälkeen laulupiirissä lauletaan ”hämähäkit” ruotsiksi, Kauppinen kertoo.
Sanavarasto karttuu, kun viikonpäivien nimiä toistetaan ja keksitään eri kirjaimilla alkavia sanoja ja leluja.
Ruotsin kieli säilyy vahvana, sillä lasten on mahdollista jatkaa kielikylvyssä Taivallahden peruskoulussa yhdeksänteen luokkaan asti.
Päiväkoti Elias sijaitsee keskellä Helsinkiä Lönnrotinkadulla. Ulkoilu onnistuu hyvin omassa pihassa, mutta retkiä ympäri kaupunkia tehdään usein. Niiden aikana huomaa hyvin, kuinka lapset tietävät, että matkantekoväline on ”spårvagn”. He myös huomauttavat oitis, jos kuulevat kanssamatkustajien puhuvan ruotsia ja ymmärtävät sanat.
Edellisellä kerralla retki suuntautui Töölönlahdelle – kaatosateessa, mutta lapset eivät olleet säästä moksiskaan.
Opetus lapsen ehdoilla
Lasten ja pienryhmien ohjaus on yksilöllistä. Henkilökunta tietää, että me kaikki olemme omanlaisiamme oppijoita. Osaan lapsista uudet sanat uppoavat saman tien, kun joku toinen tarvitsee enemmän kertausta. Ketään ei hoputeta.
Päiväkotiin haetaan yhdenvertaisesti. Kaikki helsinkiläiset suomenkieliset perheet voivat toisin sanoen hakea varhaiskasvatuksen paikkaa Eliaksesta. Minkäänlaisia testejä ei pidetä.
Tammela korostaa, että päiväkodissa saa oppimisvalmiuksia ja hyvän pohjan lähteä kouluun.
– On tärkeää, että oppimisesta muodostuu positiivinen mielikuva, ja samalla jokainen lapsi tuntee olevansa riittävän hyvä sellaisenaan. Päiväkodissa pitää olla kivaa, ja opetus etenee aina lapsen ehdoilla.
Tammela ja Yeboah kertovat huvittuneina, kuinka he edellisenä syksynä keksivät toimivia malleja erilaisia opetustilanteita varten ja aikoivat ottaa niitä käyttöön myös kuluvana syksynä. Uuden ryhmän dynamiikka oli kuitenkin aivan erilainen, ja asiat tehtiin uusiksi.
Tulipa todistetuksi, että työssä tarvitaan muuntuvuutta ja luovuutta sekä hetkessä elämistä.
Oma luovuus käyttöön
Päiväkodin henkilöstöllä on vahva ruotsin kielen taito. He ovat taustoiltaan esimerkiksi suomenruotsalaisia, Ruotsista muuttaneita riikinruotsalaisia tai aiemmin ruotsin kielen opettajana toimineita.
Henkilökunnan taustat, vahvuudet ja kiinnostuksenkohteet saavat näkyä ja kuulua työssä muutenkin. Lasten ja työkavereiden lisäksi päiväkotityöstä tekeekin mielekästä muun muassa juuri monipuoliset mahdollisuudet räätälöidä työ omannäköiseksi ja toteuttaa luovuutta ja ideoita.
Esimerkiksi Yeboah on töissä päiväkodissa kolmena päivänä viikossa, kaksi muuta hän tekee vaatesuunnittelua – josta hän ammentaa ideoita myös lasten kanssa toimimiseen.
Henkilökunnan osaamisesta saadaan paljon väriä varhaiskasvatukseen: Eliaksesta löytyy muun muassa valokuvauksen, graafisen alan, teatterin ja puutarhanhoidon tietotaitoa, jota hyödynnetään toiminnassa lasten kiinnostusten ja tarpeiden pohjalta.
Lasten toiveisiin on kuulunut esimerkiksi tutustuminen balettiin. Kun balettitanssijaa ei työyhteisössä ollut omasta takaa, päiväkotiin pyydettiin vierailulle ammattitanssija.
Kauppinen kertoo olevansa onnekas mahtavan henkilöstönsä takia, joka on todella innostunutta ja motivoitunutta.
Tammela ja Yeboah ovat samaa mieltä.
– Viime viikolla meillä aloitti uusi lastenhoitaja, ja hän sanoi juuri maanantaina, kuinka mukava oli tulla uuden viikon alussa töihin. Siltä minustakin tuntuu. Meillä on täällä hyvä tunnelma, Yeboah sanoo.
Ruotsin kielikylpyjen lisäksi Helsinki järjestää kunnallista varhaiskasvatusta myös kokonaan ruotsiksi sekä pohjoissaameksi.
Teksti: Kirsi Riipinen
