Taideaineet

Syksystä 2025 lähtien Helsingin kuvataidelukiossa osa opiskelijoista opiskelee kuvataidelinjalla ja osa yleislinjalla. Erilaisia taideopintojaksoja on valittavana yli 60, joista kuvataidelinjalaisen on opiskeltava vähintään 12. Koulumme tarjoaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin taide- ja kulttuurialoilla.

Tällä sivulla

Opiskelija maalaa puna-sinistä öljyvärimaalausta
Kuva: Loviisa Kangas

Kaikki kuvataidelukiolaiset opiskelevat kuvataiteen valtakunnalliset opintojaksot KU1 ja KU2. Opiskelijat voivat valita koulun taideopintojaksoista itseään kiinnostavat vaihtoehdot ja painottaa taideopintojaan valitsemaansa suuntaan.

Opiskelijat saavat kuvataiteen opintojaksoilla käytettävät tarvikkeet ja materiaalit pääsääntöisesti koululta. Suosittelemme, että kuvataidelukiolaisella on itse hankittuna taidetarvikkeita.

Kuvataiteen valtakunnalliset opintojaksot

Nämä ovat kaikille pakollisia opintojaksoja.

Opintokokonaisuudella tutkitaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja ja toimintatapoja.  Opiskelija tarkastelee kurssilla omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä. Kurssilla tutkitaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. 

Opintokokonaisuudella tarkastellaan rakennettuja ja luonnon ympäristöjä. Tutustutaan arkkitehtuurin ja muotoiluun. Opiskelija tarkastelee luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä.  

Siveltimiä purkissa kuivumassa
Kuva: Emma Honkasalo

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuri Helsingin kuvataidelukion oppiaineena sisältää rakennus-, sisustus- ja ympäristösuunnittelua sekä lavastusta. Oppiaineena arkkitehtuuri on tärkeä osa visuaalista kulttuurikasvatusta. Se kehittää ympäristönlukutaitoa sekä luovaa ongelmanratkaisutaitoa.

Arkkitehtuurin opetus kannustaa kokeiluihin ja uusien näkökulmien etsimiseen. Oppiaineen keskeisenä päämääränä on, että opiskelija ymmärtää arkkitehtuurin merkityksen omassa elämässään sekä suhteessa muuhun elolliseen ja ympäristöön. Opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan ympäristöään. Hän hahmottaa arkkitehtuurikentän laaja-alaisuuden, havaitsee arkkitehtuurin vaikutuksen ja ymmärtää sen tarjoamat mahdollisuudet.

 

Opintojaksolla opiskelija kehittää omaa tilanhahmotuskykyä. Suunnitellaan sisustuksia ja toteutetaan ne joko piirtämällä tai mallintamalla tietokoneella.

Opintojaksolla suunnitellaan toimiva rakennus. Suunnitelmaa tutkitaan tilankäytön ja sisustamisen kannalta ja lisäksi huomioidaan julkisivujen ja rakennuskokonaisuuden sopiminen ympäristöönsä. Suunnitelma mallinnetaan kolmiulotteiseksi tietokoneella.

Opintojaksolla harjoitellaan rakennussuunnittelun kolmiulotteisten mallien tekemistä. Tilanhahmotuskykyä vaativiin tehtäviin valitaan tarkoituksenmukainen esitystapa. Toteutustapa voi olla pienoismalli tai virtuaalinen mallinnus.

 

Opintojaksolla suunnitellaan ja toteuteaan lavastus esitykseen, elokuvaan tai tapahtumaan. Opitaan visualisoimaan käsikirjoitusta ja kehittelemään suunnitelmia lavasteiksi. Työskentelyssä käytetään monipuolisesti materiaaleja.

Opintojaksolla tutustutaan kaupunkisuunnitteluun, julkiseen rakentamiseen ja asuntorakentamiseen fyysisesti paikan päällä. Tutkimme yhdessä erilaisia tiloja, rakennuksien materiaaleja ja rakentamisen ratkaisuja. Opintojakson aikana vierailemme pääkaupunkiseudulla eri paikoissa ja keskustelemme arkkitehtuurista.  

Opintojaksolla liikutaan ympäri pääkaupunkiseutua. Oppitunteja pidetään koulun ulkopuolella ja kävellään paljon. Opintojaksolla katsotaan ja koetaan rakennettua ympäristöä. 

Elokuva

Elokuvaopinnoissa saa perustiedot ja -taidot liikkuvan kuvan ilmaisukeinoista, historiasta ja tekniikasta ja löytää elokuvan mahdollisuuksia esittämisen, tulkitsemisen ja itseilmaisun välineenä. Opintojaksoilla perehdytään liikkuvaa kuvaa hyödyntävien kokonaisuuksien sekä lyhytelokuvien suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheisiin.

Elokuvan opintojaksojen pääasiallisena työtapana on tekemällä oppiminen. Lisäksi työskentelytapoina ovat teorialuennot, laiteopetus, opetuskeskustelut, elokuvien ja videoiden katselu, analyysitehtävät sekä opintokäynnit esimerkiksi media-alan tapahtumissa, oppilaitoksissa tai tuotantoyhtiöissä. Opiskelija oppii tuntemaan liikkuvan kuvan eri käyttötarkoituksia, tyylilajeja ja rakenteita. Hän suhtautuu elokuviin ja videoihin paitsi nauttien ja eläytyen myös kriittisesti ja kykenee erittelemään sanallisesti kokemuksiaan. Hän kiinnittää tietoisesti huomiota elokuvailmaisun elementteihin.

Käy katsomassa Helsingin kuvataidelukion opiskelijoiden elokuvia täältä

YouTube - Kuvataidelukio(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Vimeo - www.vimeo.com/torkkeli(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Opintojaksolla tutustutaan liikkuvan kuvan ja elokuvailmaisun kerronnan perusteisiin, tekniikkaan ja keskeisiin ilmiöihin.

Opintojaksolla tutustutaan länsimaisen elokuvahistorian piirteisiin ja elokuvan kehittymiseen. Opintojakso koostuu elokuvien katselusta, keskusteluista, oppimispäiväkirjan laatimisesta ja kuvallis-kirjallisista tehtävistä.

 

Opintojaksolla tutustutaan elokuvan suunnittelun vaiheisiin ideasta käsikirjoitukseksi. Laaditaan elokuvakäsikirjoitus, jonka voi toteuttaa elokuvaksi ELO4-, ELO6- tai ELO7-opintojaksolla.

 

Opintojaksolla tutustutaan elokuvatuotannon vaiheisiin ideasta elokuvaksi ja toteutetaan fiktiivinen lyhytelokuva ELO03-opintojaksolla tuotetun käsikirjoituksen pohjalta.

Opintojaksolla tutustutaan dokumenttielokuvan tuotannon vaiheisiin ideasta elokuvaksi ja toteutetaan dokumentaarinen lyhytelokuva.

Opintojaksolla tutustutaan elokuvatuotannon vaiheisiin ideasta elokuvaksi ja toteutetaan animaatioelokuva joko oman tai ELO03-opintojaksolla tuotetun käsikirjoituksen pohjalta.

Opintojaksolla toteutetaan lyhytelokuva 16 mm:n filmille kuvaten ja tutustutaan elokuvanteon perinteisiin.

Digitaalinen viestintä

Helsingin kuvataidelukion Digitaalinen viestintä -opintojaksoilla syvennetään opiskelijan visuaalisen kulttuurin monilukutaitoa ja kielitietoisuutta. Opiskelija perehtyy erilaisiin digitaalisiin työkaluihin, mikä laajentaa muun kuvallisen viestinnän näkökulmia.

Opetuksessa tarjotaan edellytykset digitaalisten työkalujen ja ympäristöjen monipuoliselle käytölle. Opiskelijaa kannustetaan välineiden ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekä niiden luovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat ja mediaympäristöt ovat sekä tutkittavia ilmiöitä että kuvailmaisun välineitä. Opiskelijat perehtyvät ajankohtaisiin digitaalisen visuaalisen kulttuurin ilmiöihin ja toimintatapoihin.

 

Opintojaksolla tutkitaan monipuolisesti visuaalista maailmaa ympärillämme. Opitaan kuvankäsittelyn, graafisen suunnittelun ja vektorigrafiikan perusteita ja kehitetään omaa kuvallista ilmaisua suunnittelemalla ja toteuttamalla digitaalisia kuvia.

Opintojaksolla tehdään tehtäviä, joiden avulla opitaan monipuolisesti Photoshopin eri työkaluja tasoista monimutkaisiin maskaustekniikoihin.

Kuva henkilöstä, jonka kasvoihin on digitaalisesti muokattu aukkoja, joista näkyy silmiä ja suita.
Kuva: Lilja Leinonen

Opintojaksolla opiskellaan graafista suunnittelua. Opitaan InDesign-julkaisuohjelman käyttöä ja tekemään esitteitä ja monisivuisia julkaisuja.

Kuvassa keltaisella pohjalla typografisia kokeiluja kirjaimilla
Kuva: Milla Alen

Opintojaksolla harjoitellaan maalaamista ja piirtämistä tabletilla ja kynällä opettajan antamin harjoitusten sekä opiskelijoiden omien aiheiden avulla. Tutustutaan digitaalisen piirtämisen ja maalaamisen eri tyyleihin ja tekniikoihin sekä mahdollisuuksiin.

''''
Kuva: Sonja Uusiheimo
Typografisesti muotoiltuja kirjaimia
Kuva: Milla Alen

Kuvanveisto

Kuvanveiston opintojaksoilla KUVE1–KUVE3 työskentely on kolmiulotteista. Opintojaksoilla käytetään monipuolisesti erilaisia kuvanveiston materiaaleja ja oppiminen on kokeilevaa ja työpajamaista. Tarkastellaan taideteosten ja esineiden muotoja, mittasuhteita sekä suhdetta ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä tutustutaan myös kuvanveistotaiteen historiaan ja nykytaiteeseen. Opintojaksoja voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä.

Opintojaksolla pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan veistoksia ja oppii saven ja kipsin käsittelyä ja muottitekniikoita. Opiskelija tutustuu myös kuvanveistotaiteen historiaan ja nykypäivään. Työskentely on työpajamaista ja opintojaksolla ollaan kädet savessa ja kipsissä.

Opintojaksolla oppii tuntemaan ja työstämään monipuolisesti materiaaleja. Suunnitellaan ja toteutetaan valaisimia, valoinstallaatioita tai valoveistoksia. Opintojaksolla käsitellään niin tilataidetta, installaatioita, valotaidetta kuin muotoiluakin.

 

Opintojaksolla pääsee syventämään aikaisemmilla kuvanveiston opintojaksoilla opittuja tietoja ja taitoja. Työskentely liittyy julkiseen veistotaiteeseen, tilataiteeseen ja ympäristötaiteeseen. Opintojaksolla käytetään monipuolisesti materiaaleja omassa taiteellisessa työskentelyssä.

 

Keramiikka

Keramiikan opiskelu painottuu vahvasti tekemällä oppimiseen. Omakohtainen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden nauttia saven työstämisestä ja antaa onnistumisen kokemuksia. Kokemukset, mielikuvitus ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle oppimiselle. Opiskelija saa kokemusta ryhmätyöstä ja oppii jakamaan ajatuksiaan sekä esittelemään ideoitaan visuaalisesti ja suullisesti. Kolmiulotteinen hahmottaminen, silmän ja käden koordinaatio ja kädentaitojen hallinta kehittyvät työskennellessä harjoitustöiden parissa. Työskentely erilaisten keraamisten materiaalien ja tekniikoiden parissa kehittää tietojen ja taitojen soveltamista ja lisää ymmärrystä omien ideoiden toteuttamisesta käytännössä.

Opetuksessa keramiikkaa tarkastellaan estetiikan, ergonomian, ekonomisuuden, eettisyyden, ekologisuuden ja empatian näkökulmista. Opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisiin työtapoihin ja kestävän kehityksen näkökulmiin. Opintojaksoilla tutustutaan myös keramiikan historiaan, keramiikkaan nykytaiteessa, muotoilualan opintoihin ja alan työmahdollisuuksiin.

Opintojaksolla muovaillaan savesta uniikkeja taide- ja käyttöesineitä. Opitaan keramiikan käsinrakennus- ja koristelutekniikoita ja perehdytään erilaisiin keramiikan materiaaleihin ja työvälineisiin. Opintojaksolla pääsee tekemään omaa, kolmiulotteista taiteellista työskentelyä ja oppii koko keramiikan valmistusprosessin savesta valmiiksi esineeksi.

Opintojaksolla tutustutaan kipsiin keramiikan apuvälineenä ja opitaan valamaan esineitä valutekniikalla. Opintojaksolla pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan oman yksiosaisen valumuotin ja valamaan 410 esineen sarjan. Opiskelija pääsee tutustumaan tuotesuunnitteluun ja oppii valukeramiikan valmistusprosessin savesta valmiiksi esineeksi. Opintojaksolla opiskellaan myös koristelu- ja viimeistelytekniikoita ja perehdytään erilaisiin keramiikan materiaaleihin ja työvälineisiin. Opintojakso on omaa, kolmiulotteista taiteellista työskentelyä.

Opintojaksolla pääsee syventämään aikaisemmilla opintojaksoilla opittuja tietoja ja taitoja oman keramiikkaprojektin kautta. Saa suunnitella ja toteuttaa oman, vapaavalintaisen keraamisen teoksen, tuotteen tai tuotekokonaisuuden. Opintojaksoon sisältyy pienimuotoinen portfolio, jossa opiskelija kuvaa projektityöskentelyään luonnosten, kuvien ja tekstin avulla.

Opintojaksolla tutustutaan perinteiseen japanilaiseen rakupolttomenetelmään ja sen historiaan. Opintojaksolla valmistetaan karkeasta savesta esineitä, jotka lasituspoltetaan ulkona kaasu-uunissa. Kaasupolton jälkeen työt savustetaan. Tuloksena on yllätyksellisiä ja uniikkeja töitä! Opintojaksolla pääsee syventämään omaa ilmaisua taidekeramiikan keinoin ja kokemaan elämyksellisen rakupolton.

Arkkitehtoninen keramiikka -opintojaksolla perehdytään keramiikan rooliin nykytaiteen ja arkkitehtuurin risteyskohdassa.  Tutustumme siihen, miten savi taipuu niin rakennusmateriaaliksi kuin rakennuksiin kiinteästi suunniteltujen taideteosten raaka-aineeksi.

Opintojaksolla tutustutaan keramiikkataiteeseen ja reliefitaiteen julkisen taiteen näkökulmasta, sekä perehdytään tiiliarkkitehtuuriin ja keraamisten pintojen ja materiaalien monimuotoisuuteen. Opintojaksolla teemme mm. näyttely- ja /tai työhuonevierailun sekä arkkitehtuurikävelyn. Opintojaksolla opiskelijat suunnittelevat oman reliefi teoksen ja valmistavat, teoksen laajuuden mukaan, joko protomalleja tai teoskokonaisuuden. Työskentelyssä syvennytään kolmiulotteisen keraamisen laatan suunnittelu- ja valmistusprosessiin. 

Opiskelijat tekevät rakukeramiikka yhteisen pöydän ympärillä
Kuva: Laura Oja

Piirustus ja maalaus

Piirustus ja maalaus on visuaalista kulttuurikasvatusta, jossa opiskelija tutkii todellisuutta taiteen keinoin. Opintojaksoilla opiskelija oppii käyttämään monipuolisesti erilaisia piirtämisen ja maalaamisen välineitä, materiaaleja ja tekniikoita. Opiskelu painottuu opiskelijoiden omaan työskentelyyn eri piirustus- ja maalausmateriaalien ja -välineiden parissa.

Oppiaineen keskeisenä päämääränä on, että opiskelija pohtii ja syventää piirtämisen ja maalaamiseen merkitystä omassa elämässään ja taiteellisessa työskentelyssään. Kokemukset taiteen parissa, mielikuvitus ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle oppimiselle. Opetuksessa tarkastellaan piirustuksen ja maalauksen rooleja taiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa sekä niissä ilmeneviä esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Piirustus- ja maalaustaiteen traditioiden ja nykytaiteen tuntemus tukevat opiskelijan omaa kuvallista työskentelyä.

 

Opintojaksolla tutustutaan erilaisiin piirtimiin ja perehdytään viivan ja valöörin käyttöön. Keskeistä on tilan, mittasuhteiden, muotojen ja materiaalien havainnointi ja kuvaaminen piirtäen.

 

Opintojaksolla maalataan vesiohenteisilla väreillä, kuten akvarellilla, guassilla ja akryylilla. Tutustumme erilaisiin tekniikoihin, kuten sivellinpiirustukseen ja kerrosmaalaukseen.

Opintojaksolla työskennellään erilaisilla maalausmateriaaleilla niiden ominaisuuksiin ja merkityksiin syventyen. Tehdään tempera- ja pastellimaalauksia ja yhdistellään erilaisia kuvan tekemisen välineitä ja tekniikoita kokeilevasti.

Opintojaksolla maalataan öljyväreillä ja tutustutaan erilaisiin maalauspohjiin ja -tekniikoihin. Tutustutaan öljyvärimaalauksen historiaan ja nykymuotoihin.

Opintojaksolla tutustutaan ihmisten anatomiaan, luustoon ja lihaksistoon. Kehitetään silmän ja käden yhteistyötä tekemällä havaintoja ihmisten mittasuhteista ja kolmiulotteisista muodoista. Tutustutaan myös ihmisten kuvaamiseen taidehistoriassa ja nykytaiteessa sekä peilataan kuvaamista esimerkiksi kauneusihanteisiin.

Opintojaksolla harjoitellaan alastoman ihmisen kuvaamista, jolloin opitaan piirtämään ja maalaamaan anatomisesti oikeita ihmisen mittasuhteita. Käden ja silmän yhteistyö kehittyy ja työskennellään monipuolisesti piirustuksen ja maalauksen tekniikoita käyttäen.

Opiskelijoita maalaamassa kuvataideluokassa pöydän ääressä
Kuva: Heikki Heinonen

Multimedia

Opetuksessa tarjotaan edellytykset digitaalisten työkalujen ja ympäristöjen monipuoliselle käytölle. Opiskelijaa kannustetaan välineiden ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekä niiden luovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat, mediaympäristöt ja interaktiivisten sovellusten muodot ovat sekä tutkittavia ilmiöitä että kuvailmaisun välineitä. Opiskelijat perehtyvät ajankohtaisiin digitaalisen ja teknologisen visuaalisen kulttuurin ilmiöihin ja toimintatapoihin. Opetuksessa hyödynnämme monipuolisesti korkeakoulujen tarjoamia aiheeseen liittyviä kursseja.

Opintojaksolla oppii tekemään animaatioita Adobe Animate -sovelluksella. Opiskelija oppii erilaisia tween-tekniikoita ja voi luoda esimerkiksi animoituja pelihahmoja, joille voi seuraavilla opintojaksoilla harjoitella koodaamaan erilaisia interaktiivisia toimintoja.

 

''''
Kuva: Aada Aikavuori

Opintojaksolla toteutetaan yksinkertainen mobiilipeli Adobe Animatella ja JavaScriptilla.

Opintojaksolla opetellaan 2D-pelin tekemistä animaatioineen ja äänineen Unity-pelieditorilla.

Opintojaksolla opitaan luomaan eri laitteille mukautuvia responsiivisia websivuja. Opiskellaan HTML5-, CSS- ja JavaScript-tekniikoita Adobe Dreamweaver -ohjelmalla.

Opintojaksolla harjoitellaan 3D-pelin tekemistä Unity-pelieditorilla ja 3D-mallintamista Cinema 4D -ohjelmalla.

Muotoilu

Muotoilun opetuksessa syvennetään opiskelijan kykyä havainnoida, tulkita ja arvottaa muotoiltuja esineitä ja asioita ympärillään. Paitsi esineet ja muut objektit muotoilun kenttään kuuluvat myös erilaiset aineettomat palvelut ja konseptit, brändiajattelu, tuotteistaminen sekä näitä täydentävä ja tukeva visuaalinen toiminta.

Opinnoissa tarkastellaan muotoillun ympäristön merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle tämän hetken, historian ja kulttuurin näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan perustelemaan mielipiteitään ja näkemyksiään muotoilun eri osa-alueilta ja kannustetaan itsenäiseen ja rohkeaan pohdintaan.

Opiskelijat perehtyvät ajankohtaisiin muotoilualan ilmiöihin ja toimintatapoihin, kysymyksiin ja haasteisiin sekä erilaisiin osallistumisen ja vaikuttamisen muotoihin. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti myös museoiden ja muiden muotoilualan toimijoiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Muotoilun opintokokonaisuudet voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä.

Muotoilun perusteissa perehdytään muotoiluprosessin vaiheisiin sekä mietitään, missä kaikkialla muotoilu näkyy ja vaikuttaa omassa elämässä sekä miten muotoilulla voi vaikuttaa laajemmin. Harjoitustöiden avulla opiskelija tutustuu merkittäviin suunnannäyttäjiin ja visioi tulevaa.

Opintojakson myötä hahmottaa, mitä jo osaa ja miten omaa osaamistaan voi hyödyntää. Yhdessä toisten kanssa ideoidaan ja visioidaan, miten tulevaisuuttaan voi rakentaa itsensä näköiseksi. Opiskelija oppii suunnitelmallisuutta ja oma-aloitteisuutta, saa kuvan yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä asenteesta sekä ottaa askelia tulevaisuuden työelämää kohti portfolion ja ansioluettelon rakentamisen avulla.

 

Opintojaksolla keskitytään kirkastamaan opiskelijan omia ideoita valmiiksi tuotteiksi. Opiskelijaa oppii varioimaan, visualisoimaan ja rakentamaan brändiä opintojakson aikana valmistamiensa tuotteiden ympärille. Opiskelija perehtyy hinnoitteluun ja sarjamaiseen valmistukseen, tuotekuvaukseen ja markkinointiin.

Opintojaksolla opitaan visuaalisen ilmeen ideointia ja toteutusta tuote- ja muotikuvauksessa.

Stailaaminen ja visuaalinen brändin rakentaminen, tuote- ja muotikuvaus sekä studiokuvaus ovat keskeisiä sisältöjä. Valokuvauksesta opitaan muun muassa  valaisua, kuvauspaikan valintaan ja valmisteluun liittyviä näkökulmia, valokuvailmaisun ja kameratekniikan keinoja sekä kuvankäsittelyä.

 

Opiskelija rakentaa teosta kierrätystölkeistä
Kuva: Loviisa Kangas

Nykytaide

Nykytaide-oppiaineen opintojaksoilla opiskelija syventää omakohtaista suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin nykytaiteen kautta ja sille ominaisin keinoin. Opiskelun keskiössä ovat nykytaiteen tila- ja aikasidonnaiset toimintatavat, kuten installaatio, performanssi, osallistava taide, mediataide, ympäristötaide ja yhteisötaide. Tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään paikka-, aika-, tila- ja tilannesidonnaisuuden taiteen ominaisuutena ja pystyy hyödyntämään ymmärrystään eri lähestymistapojen ja välineiden kanssa työskenneltäessä. Lähtökohtana on, että opiskelija saa työkaluja omaan työskentelyynsä riippumatta siitä, millä välineillä se tapahtuu.

Opiskelijan oma taiteellinen työskentelyprosessi eri vaiheineen on kaikilla nykytaiteen opintojaksoilla keskiössä. Menetelmät, materiaalit ja välineet pyritään valitsemaan niin, että ne palvelevat teoksen sisältöä. Avoimuus, kokeilevuus ja oman toiminnan monipuolinen reflektointi ovat olennaisia työskentelyn piirteitä, samoin kuin yllättävät lopputulokset ja keskeneräisyys. Taiteidenvälinen työskentely ja totuttujen taidelajien yhdistelmät ovat mahdollisia. Prosessien lopputulokset voivat olla teosobjekteja, esityksiä, tapahtumia, julkaisuja tai jotain muuta, ja niitä voidaan esittää monissa erilaisissa ympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella.

 

Opintojakso toimii johdantona nykytaiteeseen etenkin tilan näkökulmasta. Miten nykytaideteos syntyy, millaiset ovat prosessin vaiheet? Miten kunkin oma tekeminen suhteutuu nykytaiteeseen? Mikä on tilan ja taiteen suhde? Mikä on nykytaiteen historia? Mitä taiteen kentällä tapahtuu juuri nyt? Opintojaksolla tehdään erilaisia teoksia, joissa hyödynnetään nykytaiteen mahdollisuuksia.

 

Opintojakso toimii johdantona nykytaiteeseen etenkin performatiivisuuden ja osallistavuuden näkökulmasta. Miten eri taidemuotoja voi yhdistellä? Miten yleisöä voi osallistaa taideteokseen muutenkin kuin katsojina? Millaisia mahdollisuuksia esityksellisyys tarjoaa taiteessa? Mitä taiteen kentällä tapahtuu juuri nyt? Opintojaksolla tehdään erilaisia teoksia ja kokeillaan performatiivisia ja osallistavia työtapoja matalan kynnysten harjoitusten kautta, turvallisessa ilmapiirissä.

 

Opintojaksolla tutustutaan mediataiteeseen, johon kuuluu esimerkiksi kokeellinen elokuva, videotaide, videoinstallaatio, nettitaide, valotaide, äänitaide ja esitystaide,  ja tehdään aiempaa osaamista syventävä projekti. Opintojakso liittyy läheisesti ELO-opintojaksoihin.

Tähän opintojaksoon kuuluu yhden yön kestävä retki koulun ulkopuolelle. Retkeltä haetaan materiaalia ja inspiraatiota omaan työskentelyyn, jossa voi yhdistyä valokuva-, ympäristö- ja yhteisötaide. Opintojakso liittyy läheisesti VAL-opintojaksoihin.

Opintojaksolla jokainen toteuttaa teoksen ja portfolion, jotka kootaan näyttelyksi koululle. Teoksen voi tehdä valitsemallaan tekniikalla. Opintojakso tukee kuvataiteen lukiodiplomin suorittamista, koska molemmissa työskentelyprosessi on varsin samanlainen. 

 

Kaksi opiskelijaa koulun salissa esittämässä performanssia
Kuva: Anna Carlson-Björkman

Taidegrafiikka

Helsingin kuvataidelukion taidegrafiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää taidegrafiikan taitoja erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja toimintatapoja tarkoituksenmukaisesti käyttäen. Opintojaksoilla opiskelija oppii taidegrafiikalle tyypilliset turvalliset ja tarkoituksenmukaiset työtavat ja välinehuollon.

Opintojaksoja ei tarvitse suorittaa numerojärjestyksessä, mutta GRAF02 olisi suositeltavaa suorittaa ennen GRAF03- ja GRAF05-opintojaksoja. Taidegrafiikan opintojaksoja ei voi suorittaa itsenäisesti.

 

Opintojaksolla tutustutaan kohopainomenetelmistä lino- ja puupiirrostekniikoihin. Lisäksi helposti muihin grafiikan tekniikoihin yhdistettävä monotypia tulee tutuksi. Keskeistä on turvallisten työtapojen oppiminen ja välineiden käyttö. Grafiikan tilassa työskentely antaa mahdollisuuksia jatkossa hyödyntää tilaa.

Lino-, puupiirros- ja kuivaneulatekniikat, oma kuvallinen ilmaisu, työvälineiden käyttö eri tekniikoissa, taidegrafiikan vedostusmerkinnät, työturvallisuus ja grafiikan tilassa työskentely, materiaaleista ja välineistä huolehtiminen kuuluvat opintokokonaisuuden sisältöihin.

 

Mustavalkoinen puupiirros kadesta henkilöstä lukemassa kirjaa nurmikolla

Opintojaksolla tutustutaan syväpainomenetelmiin. Työskentelyssä käytetään viivamaisia menetelmiä, kuten kuivaneulaa ja etsausta, sekä pintamaista tekniikkaa, kuten akvatintaa. Näitä tekniikoita hyödyntäen tutustutaan grafiikan menetelmiin ja grafiikan työtilan käyttämiseen. Työturvallisuus on keskeistä, koska hyödynnämme syövytystekniikkaa etsauksessa ja akvatintassa.

Grafiikan vedoksessa susilauma seuraa lyhtyä kantavaa jänistä

Opintojaksolla syvennetään akvatinta- ja kahden laatan tekniikkaa. Uutena tekniikkana opintojaksolla tutustutaan esim. pehmeäpohjaan ja mezzotintoon.

Opintojaksolla opitaan valokuvan yhdistäminen muuhun valotettavaan materiaaliin sekä grafiikan vedostusmenetelmiin. Perehdytään digitaaliseen kuvankäsittelyyn, 

Työskentelyssä opitaan Image On -laatan työstämistä valmistuksesta vedostamiseen ja kehitetään omaa taiteellista työskentelyä ja ilmaisua. Keskeistä on myös näyttelykokonaisuuden suunnittelu ja esillepano.

 

Opintojaksolla hyödynnetään jo opittuja tekniikoita ja yhdistetään niitä uusiin tekniikoihin oman ilmaisun vahvistamiseksi. Opintojaksolla hyödynnetään yhdessä valittua teemaa ja toteutetaan tämän ympärille näyttelykokonaisuus.

Opiskelija esittelee valmista grafiikanvedosta
Kuva: Emma Honkasalo

Taide

Taide-opintojaksojen tehtävänä on ohjata opiskelijoita tarkastelemaan ja kommentoimaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä analyyttisesti, kriittisesti ja rakentavasti. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä ja niiden merkityksiä omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistetaan oppimalla vastaanottamaan, ymmärtämään ja uudistamaan traditioita. Opiskelijat tarkastelevat taiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Opetus luo edellytyksiä kriittisen ajattelun kehittämiselle, elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävän elämäntavan edistämiselle.

Kaikkia Taide-opintojaksoja yhdistää kuvan ja tekstin vuoropuhelu: taidehistoriassa tarkasteltavista teoksista voidaan esimerkiksi kirjoittaa tekstejä, kun taas kuvittaessa tekstien pohjalta syntyy kuvia, ja sarjakuvassa molemmat ovat tasavertaisia tarinankerronnan elementtejä. Myös kuvien muuttuvat roolit, erilaiset taidekäsitykset ja kuvilla vaikuttaminen ovat läsnä kaikilla Taide-opintojaksoilla.

Taiteen opintojaksot voi suorittaa vapaassa järjestyksessä. Suositeltavaa on kuitenkin käydä ensin opintojaksot TAIDE01 ja TAIDE02, joita suositellaan kaikille opiskelijoille.

 

Opintojaksolla tutustutaan länsimaisen taidehistorian vaiheisiin esihistoriasta modernismiin tekemisen ja teorian kautta ja samalla opitaan taidehistoriasta tieteenalana.

 

Opintojaksolla tutustutaan länsimaisen taidehistorian vaiheisiin postmodernismista nykytaiteeseen tekemisen ja teorian kautta, ja opitaan lisää taidehistoriasta tieteenalana.

Opintojaksolla tutustutaan suomalaiseen taidehistoriaan oman tekemisen ja teorian kautta aiemmin opittua soveltaen ja uutta oppien.

Opintojaksolla tutustutaan globaaliin taiteeseen esimerkiksi Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Intiasta, Kiinasta tai Lähi-idästä oman tekemisen ja teorian kautta aiemmin opittua soveltaen ja uutta oppien.

Opintojaksolla opitaan tuntemaan monipuolisesti sarjakuvaa. Ideoidaan, käsikirjoitetaan ja piirretään strippejä, pilakuvia ja sarjakuvanovellia. Opintojaksolla käsitellän erilaisia sarjakuvia piirtäen, lukien ja keskustellen.

Opintojaksolla tutkitaan monipuolisesti visuaalista maailmaa ympärillämme: lehtikuvia, tuotekuvia, mainoskuvia, sarjakuvia, pakkauksia, kuvituksia graafisissa julkaisuissa sekä digitaalisissa ympäristöissä. Omaa kuvallista ilmaisua kehitetään suunnittelemalla ja toteuttamalla kuvituksia eri tekniikoilla.

Opintojaksolla tutustutaan muotoilun, taiteen ja kulttuurialan jatko-opiskelupaikkoihin ja koulutusohjelmiin. Opiskelija kehittää omaa kuvallista ilmaisuaan ja valmistautuu hakemaan lukion jälkeen opiskelemaan. Kuvallisten tehtävien kautta tunnistetaan omia vahvuuksia visuaalisella alalla ja opitaan ajankäytön hallintaa ja vastuunottoa.

Vanitas asetelma
Kuva: Loviisa Kangas

Tekstiilitaide

Tekstiilitaiteen opintojaksoissa opiskelija tutustuu monipuolisesti taide- ja käyttötekstiileihin. Tuotteiden valmistukseen edetään suunnitteluprosessien kautta ja perehdytään kulloinkin käsillä oleviin materiaaleihin ja menetelmiin. Opintojaksolla syvennetään visuaalisen kulttuurin perusteita tekstiilitaiteen näkökulmasta ja luodaan edellytyksiä alan jatko-opinnoille.

Omakohtainen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden monipuolisiin tekstiilitaiteen menetelmien kokeiluihin ja uusien ilmaisumuotojen etsimiseen. Tekstiilitaiteen opintojaksojen käytännönläheisyys tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden käyttää oppimiaan taitoja omien tuoteideoiden kehittelyyn ja oman ympäristönsä muokkaamiseen.

Tekstiilitaiteen opintojaksot ovat itsenäisiä kokonaisuuksiaan, ja niitä voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Poikkeuksen tekee TEKS03, jota suositellaan suoritettavaksi TEKS02-opintojakson jälkeen.

 

Tällä opintojaksolla tutustutaan taidetekstiilien maailmaan eri tekniikoita kokeilemalla. Opiskelija saa kosketuksen eri materiaaleihin sekä huovutukseen ja kirjontaan ja löytää näiden myötä uusia keinoja omaan taiteelliseen ilmaisuunsa.

Tällä opintojaksolla opiskelija oppii kankaanpainantaprosessin suunnittelusta valmiiksi kankaaksi silkkipainantamenetelmällä. Perehdytään kaavionvalmistukseen, värien sekoittamiseen ja painoprosessin sekä välineiden hallintaan.

Opiskelijan edessä pöydällä perhosaiheinen painokangas

Opintojaksolla perehdytään valotuskaavion valmistukseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kankaanpainannassa. Opiskelija suunnittelee kuvion ja siitä suuremman pinnan, kuosin. Tutustutaan mallisto- ja värisuunnitteluun sekä sarjalliseen ajatteluun valotuskaaviota hyödyntäen.

Opiskelija asettamassa seulaa painokankaan pääle

Vaatesuunnittelun opintojaksolla pohditaan trendien saloja ja muodin olemusta. Opiskelija rakentaa yksittäisistä vaatekappaleista malliston, oppii hahmottamaan suunnitteluprosessia ja suurempaa kokonaisuutta. Harjoitellaan esitystekniikkaa, teemojen visualisointia ja ideointia erilaisia tarpeita ja vaatimuksia huomioiden.

Opintojaksolla perehdytään pukusuunnitteluun ja vaatetuksen historiaan. Puvustovierailulla tutustutaan teatterin taikaan sekä rooliasujen vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Ideoidaan yksityiskohdista kokonaisuuksia, hiotaan esitystekniikkaa sekä mietitään keinoja ja materiaaleja illuusioiden luomiseen.

Valokuvaus

Valokuvauksen opiskelu johdattaa sekä tulkitsemaan median ja valokuvataiteen kuvastoa että luomaan itse merkityksellisiä kuvia valokuvan keinoin. Valokuvaus opitaan ymmärtämään kuvallisen ajattelun, itseilmaisun, tutkimisen, esittämisen ja viestinnän keinona. Valokuvaten havainnoidaan ja tulkitaan ympäristöä sekä hahmotetaan valon, tilan ja ajan suhteita valokuvailmaisussa.

Valokuvauksen opintokokonaisuuksilla opitaan jäsentämään todellisuutta valokuvailmaisulle ominaisin keinoin ja opitaan käyttämään siihen soveltuvaa tekniikkaa.

Opetus antaa perustietoja sekä syventäviä näkökulmia valokuvauksen ilmaisukeinoista ja optisen kuvanmuodostuksen tekniikasta. Opiskelija tutustuu valokuvauksen historian pääpiirteisiin sekä valokuvan rooliin kulttuurin ja teknologian kehityksessä. Opintojaksoilla rohkaistaan oman työskentelyn kautta tutkimaan valokuvan ja muiden taidemuotojen vuorovaikutusta sekä perehtymään valokuvan eri käyttötarkoituksiin ja muotoihin taiteen ja median kentässä. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja tulkitsemaan erilaisia valokuvan viestejä sekä pohtimaan omaa viestintää valokuvan keinoin.

 

Opintojaksolla tutustutaan valokuvailmaisun perusteisiin ja opitaan kuvaamaan filmikameralla, kehittämään filmejä sekä vedostamaan kuvia pimiössä.

Opintojaksolla tutustutaan kameratekniikan perusteisiin ja opitaan digitaalista kuvankäsittelyä erityisesti valokuvan näkökulmasta. Kuvailmaisua kehitetään luovilla kuvausharjoituksilla sekä analysoimalla muiden ottamia valokuvia.

Opintojaksolla tutustutaan valokuvan rooliin vaikuttajana ja viestijänä sekä tutkitaan ja analysoidaan valokuvia mediassa. Opintojaksolla toteutetaan omia tutkivia kuvausprojekteja.

 

Opintojaksolla lähestytään valokuvaa vapaan kokeellisesti, vaihtuvien teemojen kautta ja tutkitaan erityisesti värin, valon ja abstraktin ilmaisun olemusta kuvausprojekteissa.

Kasvot vihreän ja purppuran mateiaalin keskellä
Kuva: Frida Halonen

Opintojaksolla tutkitaan henkilökuvan ominaisuuksia ja mahdollisuuksia taiteellisessa, kaupallisessa ja henkilökohtaisessa kontekstissa sekä opitaan henkilökuvaukseen liittyviä teknisiä ja ilmaisullisia keinoja, kuten studiokuvausta.

Opiskelija kuvaa kameralla maisemaa sateessa
Kuva: Loviisa Kangas