Tutustu ja hae

Helsingin kuvataidelukio tekee vuosittain kansainvälistä yhteistyötä useiden ulkomaisten oppilaitosten kanssa. Koululla on yhdessä Sibelius-lukion kanssa muodostetun konsortion kanssa Erasmus-akkreditointi kaudelle 2024–2027.

Akkreditointi on osoitus laatuvarmistetusta Erasmus+ -jäsenyydestä. Lisäksi osallistumme yhteishankkeisiin Helsingin yliopiston kielikeskuksen sekä Opetushallituksen kanssa. Näiden yhteistyökuvioiden myötä saamme kielten tunneille pitkin lukuvuotta kansainvälisiä vaihto-opiskelijavierailijoita ja apuopettajia lisäämään kieliharjoittelun autenttisuutta.

Vivá España!

Koulullamme on ollut pitkään yhteistyöprojekteja espanjalaisten koulujen kanssa, kuten Málagassa sijaitsevan I.E.S Politécnico Jesús Marín -koulun ja  Madridissa sijaitsevan I.E.S. Camilo Jose Cela -koulun kanssa. Yhteistyöprojektien tavoitteena on tutustua vastavuoroisesti Espanjan ja Suomen kulttuuriin, taiteeseen ja ympäristöön sekä opiskella ja harjoitella käytännössä espanjan ja englannin kieliä. 

Vierailujen aikana opiskelijat ovat pitäneet esitelmiä kotimaastaan vierailukouluilla, työstäneet taideprojekteja omasta kotiympäristöstään ja keränneet aineistoa uudesta ympäristöstä projektin teemoihin liittyviin töihin. Espanjassa suomalaiset opiskelijat ovat tutustuneet mm. Madridin ja Málagan kaupunkeihin ja niiden historiaan, museoihin, yliopistoon sekä muihin lähikohteisiin Madridin ja Andalusian maakunnissa. Opintokokonaisuudet on toteutettu yhteistyössä Kallion lukion kanssa.

Opintomatkoja historiaan 

Koulullamme on järjestetty jo vuodesta 2002 lähtien holokaustiin erikoistunut historian soveltava opintojakso, johon on kuulunut aina vierailu Puolaan keskitysleirille. Olemme vierailleet Krakovassa paikallisissa kouluissa aina mahdollisuuksien mukaan. Historian opintomatkoja tehdään säännöllisesti myös Baltiaan ja Roomaan.

Koulussamme toteutetaan myös Suomen sodanajan historian opintojaksoja, joihin on liittynyt esimerkiksi Suomen Tammenlehvän Perinneliiton mahdollistamia opintomatkoja Karjalaan ja Porkkalanniemelle. Opintojaksot toteutetaan yhteistyössä Kallion lukion ja Mäkelänrinteen lukion kanssa.

Ydinfysiikkaa Cernissä

Koulumme on osallistunut jo usean vuoden ajan  tiedeleirikouluihin Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa Cernissä Sveitsissä. Lisäksi osallistumme aktiivisesti yhdessä muiden lukioiden kanssa kansallisen Cern-verkoston toimintaan. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Cern, Helsingin yliopiston fysiikan laitos sekä mahdollisesti Aalto-yliopisto. 

Katse avaruuteen La Palman saarella

NOT (Nordic Optical Telescope) on yhteispohjoismainen teleskooppi, jolla myös lukiolaiset voivat lyhyen perehdytyksen jälkeen tehdä havaintoja. Helsingin kuvataidelukio järjestää yhdessä Alppilan lukion, Helsingin kielilukion ja Kallion lukion kanssa NOT-tiedekurssin, johon kuuluu Espanjan La Palman saarella järjestettävä tiedeleirikoulu.

Opintojaksolla tehdään monipuolista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, erityisesti Turun yliopiston ja Tuorlan observatorion kanssa. Opiskelijoille opintojakso tarjoaa mahdollisuuden päästä tekemään fysiikan tutkimustyötä yliopistotutkijoiden johdolla ammattilaislaitteilla. NOT-opintojakso toteutetaan vuorovuosina Cern-yhteistyön kanssa.

Pohjoismainen muotoilu

Koulussa on käynnistetty Pohjoismaiseen muotoiluun liittyvä yhteistyö tukholmalaisen Designgymnasiet Kungsholm -koulun kanssa. Yhteistyössä opettajat ja opiskelijat tutustuvat kaupunkien museotarjontaan ja lukioasteen muotoiluopetukseen sekä jatko-opintomahdollisuuksiin.  

Unesco-koulutoiminta

UNESCO-kouluverkostoon kuuluvana kouluna kaikessa toiminnassamme näkyvät keskeisesti kestävä kehitys sekä globaali- ja demokratiakasvatus. Seuraamme verkoston tapahtumia ja projekteja ja pyrimme osallistumaan vähintään yhteen tapahtumaan mahdollisesti yhteistyössä muiden Unesco-lukioiden kanssa.  

Vihreä lippu

Helsingin kuvataidelukio on vuodesta 2007 ollut mukana Vihreä lippu -toiminnassa, jossa kestävä kehitys ja ympäristökysymysten tarkastelu kietoutuu opiskelijoiden osallisuuteen. Koulussa toimii opiskelijoista koottu aktiivinen Ekotossu-ryhmä. Joulukuussa 2011 koululle myönnettiin Vihreä lippu pysyvästi. 

Helsingin kuvataidelukio tekee Kallion lukion kanssa tiivistä yhteistyötä, mikä mahdollistaa laajan opetustarjonnan. Kouluilla on yhteinen tuntikiertokaavio. Opintojaksot voidaan tarjota joko Helsingin kuvataidelukiossa tai Kallion lukiossa. Jos ryhmiin mahtuu, Kallion lukiosta voi valita myös muita kuin yhteisiä opintojaksoja.

Helsingin kuvataidelukio on laajasti verkostoitunut. Yhteistyötä tehdään niin kotimaassa kuin kansainväliselläkin tasolla. Yhteistyö liittyy usein kulttuuriin, elokuvaan, valokuvaan tai kuvataiteisiin. Lue lisää Kansainvälinen yhteistyö. Helsingin kuvataidelukio järjestää vuosittain opiskelijoiden näyttelyitä koulussa ja koulun ulkopuolella. Koulumme kuuluu Unesco-koulujen verkostoon ja on ensimmäisenä lukiona Suomessa julistautunut Syrjinnästä vapaaksi alueeksi.

Koulumme opinto-ohjaajat ja tutoropiskelijat voivat vierailla esittelemässä opetustarjontaa peruskoululaisille. Peruskoulujen yläluokkien vanhempainiltoihin osallistutaan, jos koulut esittävät siitä toivomuksen. Helsingin kuvataidelukio osallistuu myös erilaisiin messutapahtumiin, jotka on tarkoitettu yläasteikäisille oppilaille.

HELSINGIN KUVATAIDELUKION TOIMINNALLINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2024–2025

2.12.2024

1) JOHDANTO

Helsingin kuvataidelukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin. Tasa-arvolaki velvoittaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa. Kaikilla sukupuolilla tulee olla samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Koulutus, opetus ja ohjaus tukevat kokonaisuudessaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja syrjinnän ehkäisemistä. Yhdenvertaisuuslain mukaan oppilaitoksilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä esimerkiksi iän, ihonvärin tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa koulussa jokainen opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi ja uskaltaa olla oma itsensä. Suunnitelmaan liittyvien yhdessä sovittujen toimenpiteiden avulla opiskelijat ja koulun henkilökunta sitoutuvat kouluyhteisönsä kehittämiseen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotavoitteet huomioon ottaen.

Helsingin kuvataidelukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta on selvitetty opiskelijoiden ja opettajien välisten keskustelujen ja kyselyiden avulla. Opiskelijoiden näkemyksillä ja kokemuksilla on tärkeä merkitys tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa. 
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään keskittymällä muutamaan konkreettiseen toimenpiteeseen kerralla. Toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia arvioidaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä ja toteutuneiden toimenpiteiden tilalle valmistellaan uusia toimenpiteitä. Koulun johtokunta hyväksyy tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman osana koulun vuosittaista toimintasuunnitelmaa. Varsinainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys, mukaan lukien opiskelijoiden oppilaitoskohtaiset kyselyt, tehdään kolmen vuoden välein.

Koulun rehtorin tehtävänä on varmistaa, että koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta, siihen liittyvistä toimenpiteistä ja muutenkin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä tiedotetaan koulun opiskelijoita, heidän huoltajiaan ja koulun henkilöstöä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on koko kouluyhteisön asia.

2) TOIMINNALLISEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN HELSINGIN KUVATAIDELUKIOSSA

Helsingin kuvataidelukiossa toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan kerran kolmessa vuodessa ja se päivitetään kerran vuodessa. Edellinen suunnitelma oli tehty toukokuussa 2021 ja päivitetty syyskuussa 2023. Tämä suunnitelma tehtiin marraskuussa 2024.

Opiskelijoille tehdään kerran kolmessa vuodessa kysely tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Se on osa uuden suunnitelman tekoa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on osa koulun toimintasuunnitelmaa ja se arvioidaan osana toimintakertomusta. Myös Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 velvoittaa lukioita laatimaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman.  

Helsingin kaupungin lukioissa johtokunnat hyväksyvät sekä toimintasuunnitelman että -kertomuksen ja siten myös koulun toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Lisäksi suunnitelman hyväksyy koulun opiskelijakunta. Lukio nimeää myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden yhdyshenkilön, joka Helsingin kuvataidelukiossa on Heikki Heinonen.

Suunnitelma pohjaksi toteutettiin Helsingin kaupungin kouluille laatima kysely, jota muokattiin Torkkeliin sopivaksi. Kyselyn on alunperin laatinut Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan kokoama ryhmä, jossa oli mukana opettajia ja opiskelijoita. Kysely sisälsi väittämiä, joihin saattoi vastata vaihtoehdoilla kyllä ja ei. Avovastaukseen saattoi kirjoittaa perusteluja. Kysely toteutettiin sähköisesti 23.10.2024 ryhmänohjaustunnilla, ja siihen vastasi yhteensä 349 (53,69 %) opiskelijaa.

Kyselyn tuloksia käsiteltiin 6.11.2024 tapaamisessa, joka oli avoin kaikille kiinnostuneille opiskelijoille ja henkilökunnan jäsenille. Paikalla oli rehtori, yhdeksän opiskelijaa, kaksi opettajaa ja kaksi muuta henkilökunnan edustajaa. Tapaamisessa esiteltiin kyselyn keskeiset tulokset ja sen pohjalta keskusteltiin yhdessä toimenpide-ehdotuksista, jotka edistäisivät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koulussamme. Näiden pohjalta syntyi tämä luonnos toiminnalliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan.

Luonnos lähetettiin huoltajille sähköisesti kommentoitavaksi 15.11.2024, ja sitä käsiteltiin sekä opettajainkokouksessa 19.11.2024 että opiskelijakunnan hallituksen kokouksessa 28.11.2024. Saatujen kommenttien pohjalta kuvataideopettaja Heikki Heinonen muokkasi suunnitelman lopullisen version.

3) SELVITYS HELSINGIN KUVATAIDELUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSTILANTEESTA

Lokakuun 2024 opiskelijakyselyyn vastanneiden mukaan lukiomme tasa-arvo-ja yhdenvertaisuustilanne on varsin hyvä. Kyselyssä kartoitettiin tilannetta eri kategoriassa, ja myös opiskelijakunnan rakennetta selvitettiin.

Tilastoja Helsingin kuvataidelukion opiskelijoista (N=349) 
Sukupuolijakauma:
Opiskelijoista cis-naisia on 60,5 % ja cis-miehiä 8,4 %. Transnaisia on 0,6 % ja transmiehiä 8,7 %. Kaikkiaan naisia on 61,1 %, miehiä 17,1 % ja muita 16,8 %. 5 % ei halunnut vastata kysymykseen.
Äidinkielien jakauma:
85,2 % opiskelijoista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Englanti äidinkielenä on 2,8 %:lla, ruotsi 1,3 %:lla ja muu 10,6 %:lla.
Muut vähemmistöpositiot:
8,9 % opiskelijoista kuuluu kansalliseen tai etniseen vähemmistöön (ml. maahanmuuttajat). 3,4 % kuuluu uskonnolliseen tai aatteelliseen vähemmistöön ja 7,1 % on vammaisia tai pitkäaikaissairaita. 64,4 % opiskelijoista kuuluu seksuaalivähemmistöön

 
Ilmapiiri 
Vastaajista 97,7 % katsoi olevansa lukiossamme turvallissa ja 89,9 %:n mielestä koulussa on hyvä ja ystävällinen ilmapiiri. 94,8 % koki, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. 
99,1 % koki, että Torkkelissa saa olla sukupuoli-identiteetiltään se, mikä kokee olevansa. 98,9 % koki että jokainen saa ilmentää sukupuoltaan haluamallaan tavalla ilman pelkoa syrjinnästä. 93,4 % katsoi lukiossa puhuttavan toisille asiallisesti ja huomaavaisesti, mutta 8 % katsoi lukiossa käytettävän myös toisia väheksyvää kieltä ja 5,2 %:n mukaan ihmisiä haukutaan Torkkelissa rasistisesti. 16,9 % koki, että Torkkelissa ei puututa riittävän voimakkaasti syrjivään puheeseen.

Kiusaaminen, syrjintä ja häirintä 
Vastaajista 87,1 % mukaan koulussamme ei esiinny kiusaamista., mutta 12,9 % vastaajista ilmaisee kiusaamista esiintyvän. Fyysistä väkivaltaa koulussa tunnisti 2,3 % vastaajista. Kyselyn mukaan 91,7 % vastaajista katsoi ettei koulussamme syrjitä iän, alkuperän, uskonnon, kielen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Opetus 
95,4 %:n mielestä Torkkelin opetuksessa ei ylläpidetä sukupuolisidonnaisia stereotypioita ja 86,5 %:n mukaan opettajat huomioivat kaikki tasapuolisesti. Toisaalta 18,1 %:n mielestä opetuksessa ei käsitellä sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuutta ja sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoli-identiteettiin liittyviä asioita, ja 36,1 %:n mukaan oppitunneilla ei ole keskusteltu sukupuolen moninaisuudesta tai sukupuolivähemmistöistä, kuten transihmisistä ja intersukupuolisista. 19,2 % koki, että opetuksessa ei huomioida opiskelijoiden kielellisiä lähtökohtia. 16,6 % oli tunnistanut opettajilla tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden toteutumista haittaavia asenteita. 92,6 % koki arvioinnin yhdenvertaisena.

Epäkohtiin, syrjintään ja häirintään puuttuminen 
Vastaajista 93,4 % totesi, että koulussamme puututaan epäkohtiin ja väärään toimintaan, mutta 16,9 % koki, että puuttuminen on hidasta. 92,3 %:n mukaan opettajat puuttuvat tasa-arvoisesti kaikkien opiskelijoiden sääntöjen vastaiseen toimintaan. Toisaalta 21,8 % koki, että koulussa ei keskustella avoimesti vallitsevista epäkohdista.

 
Tilojen käyttö ja erilaisuuden huomioiminen
Lähes kolmannes, 32,4%, katsoi, että koulussa ei ole helppo liikkua. Koulussa käytettävää kieltä ja viestintää ymmärrettävänä piti 94,6 %. 15,2 % koki, että ihmisten erityistarpeita (esim. haasteet kuulossa, näössä, liikkumisessa, oppimisessa) ei ole otettu huomioon. Viestinnästä kuitenkin 91,4 % koki, että siinä erilaiset opiskelijat otetaan huomioon.

4) TARVITTAVAT TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI HELSINGIN KUVATAIDELUKIOSSA

Kyselyn tulosten käsittelyn yhteydessä nousi esiin ja muotoutui seuraavia kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia:

1. Tasa-arvoteko — Sukupuolineutraali pukuhuone
Lähtökohta: 
Pukuhuoneet on sukupuolella jaoteltuja ja sukupuolineutraalia vaihtoehtoa ei ole, paitsi vessat, jotka on usein varattuja.
Tavoite:
Sukupuolineutraali pukuhuone.
Toimenpide: 
Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan sukupuolineutraali pukeutumis- ja peseytymistila.

2. Yhdenvertaisuusteko — Opettajien apu ja tuki helpommin saavutettavaksi kaikille
Lähtökohta: 
Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että joillakin opiskelijoilla on kynnys olla yhteydessä opettajiin silloin, kun he tarvitsisivat opettajien apua ja tukea. 31,8 % vastaajista ei uskalla kysyä, jos joku asia jää epäselväksi ja peräti 39 % ei uskalla kertoa opettajalle, jos on 
haasteita osallistua opetukseen, vaikeuksia olla mukana opetuksessa tai tehdä kaikkia 
annettuja tehtäviä. Opettajien lähestyttävyyteen voi osittain liittyä myös se, että 35,8 % kokee, ettei tunneilla ole tilanteita, missä voisi kertoa omia kuulumisia. Opiskelijoista 23,8 % kokee, että Torkkelissa ei ole yhtään aikuista, jolle voi puhua huolista, ja 17,8 % ei ylipäätään tiedä, kenen puoleen voisi kääntyä mieltä vaivaavissa asioissa. Tästä voi päätellä, että osa niistäkin jotka tietävät henkilön, kenen puoleen voisivat kääntyä, eivät kuitenkaan koe voivansa puhua tälle. Opiskelijoiden kommenteista kävi ilmi, että opettajien lähestymistä hankaloittaa isot ryhmäkoot, tunnin lopun hälyisyys, korkea kynnys kirjoittaa viralliselta tuntuvia Wilma-viestejä, vaikeus myöntää (edes itselle) että on jäljessä tavoitteista, huoli siitä että tukiopetus aiheuttaa opettajille lisätyötä ja peruskoulusta tulevat huonot kokemukset avun pyytämisestä ja saamisesta. Sen sijaan nuoriso-ohjaaja Katjan lähestymistä ei koettu vaikeaksi, koska hän on helposti tavoitettavissa ja hän on koulussa nimenomaan opiskelijoita varten ja heidän hyvinvointinsa edistämässä.
Tavoite: 
Opettajien apu ja tuki tehdään helpommin saavutettavaksi kaikille
Toimenpide: 
Tiedotetaan opiskelijoille tarjottavista tukitoimista entistä aktiivisemmin, pyritään luomaan pedagogisissa tilanteissa opiskelijoille luontevia hetkiä lähestyä opettajia ja pyritään saamaan nuoriso-ohjaajaresurssi Torkkeliin myös jatkossa.

5) ARVIO AIKAISEMPAAN SUUNNITELMAAN SISÄLTYNEIDEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISESTA JA TULOKSISTA

2021 tehdyssä toiminnallisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa nostettiin esiin kolme painopistettä:
1) Kiusaamisen, syrjinnän ja seksuaalisen häirinnän vastainen toiminta ja kunnioittavan puhekulttuurin vaaliminen
2) Rasismin vastainen toiminta
3) Vuositasojen välisen yhdenvertaisuuden lisääminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen
  
Ensimmäistä painopistettä (Kiusaamisen, syrjinnän ja seksuaalisen häirinnän vastainen toiminta ja kunnioittavan puhekulttuurin vaaliminen) suunniteltiin toteutettavan luomalla selkeä ohjeistus sekä henkilöstölle että opiskelijoille siitä, miten toimitaan, jos/kun joku kokee tulleensa syrjityksi, kiusatuksi tai häirityksi. Keväällä 2022 Kasko tuottikin Helsingin kaupungin lukioiden yhteiset ohjeet väkivalta-, kiusaamis- ja häirintätilanteiden käsittelyyn (Helsingin kaupungin lukioiden opiskelijoiden opiskeluhyvinvointia tukevat suunnitelmat). Lukuvuonna 2022–23 nämä toimintaohjeet käsiteltiin opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken.  

Toista painopistettä (Rasismin vastainen toiminta) suunniteltiin toteutettavan kiinnittämällä huomiota kielenkäyttöön opetuksessa ja oppimateriaaleissa. Aihetta käsiteltiin henkilöstön kokouksissa ja opiskelijoiden kanssa oppitunneilla keskustellen. Opiskelijaryhmät lähettivät myös palautetta suoraan oppimateriaalien tekijöille, jonka seurauksena halventavaa terminologiaa poistettiin kustantajan toimesta. Kielitietoisuuden lisääminen niin henkilöstön kuin opiskelijoiden keskuudessa katsottiin tarpeelliseksi ja opettajat osallistuivat antirasistisen pedagogiikan työpajaan helmikuussa 2021. Jatkotoimenpiteinä opettajat sitoutuvat sisällyttämään em. teemoja aineopetukseen. Opiskeluhuolto sitoutui nostamaan teemoja yhteisöllisessä työssä.

Kolmatta painopistettä (Vuositasojen välisen yhdenvertaisuuden lisääminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen) suunniteltiin toteutettavan etenkin OHR:n toiminnan kautta. Lukuvuodesta 2022–23 alkaen opiskeluhuolto onkin toteuttanut yhteisöllisiä, ennaltaehkäiseviä ja opiskelukykyä tukevia toimintamalleja. Näitä ovat olleet mm. ykkösten ryhmäytymiseen panostaminen syksyn alussa, hyvinvointikahvilat (Tsumppitsufeet) pitkin lukuvuotta ja hyvinvointiviikko keväällä.

6) SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN

Helsingin kuvataidelukion toiminnallisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta tiedotetaan henkilöstölle Sharepointin Torkkelin opehuoneessa ja opiskelijoille Opiskelijan Torkkelissa, sekä se ladataan koulun kotisivuille, minkä linkki lähetetään huoltajille.

Koulumme jakaa vuosittain ansioituneelle entiselle opiskelijalleen Vuoden Tossu -kunnianimen. Vuoden Tossut seppelöidään opiskelijoiden tekemällä kunniakruunulla heidän pitämänsä juhlaluennon päätteeksi. Palkitut entiset torkkelilaiset kertovat koulumuistoistaan ja pohtivat koulun merkitystä elämälleen ja uralleen. Tärkeää on myös heidän antamansa rohkaisu nykyisille opiskelijoille.

Vuoden Tossut ja heistä kirjoitetut Hetkiä ja kuvakulmia -verkkolehden artikkelit: 

• 2024 Ervin Latimer, muotisuunnittelija
  • Artikkeli: Vuoden tossun Ervin Latimerin suunnittelemissa vaatteissa kuuluu vähemmistöjen ääni(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
• 2021 Mariska, muusikko ja sanoittaja
• 2019 Maria Pusa, matemaatikko
  • Artikkeli: Vuoden tossu Maria Pusa kehitti ydinturvallisuuslaskentaan liittyvän algoritmin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
     
• 2018 Renata Jakowleff, lasitaiteilija 
• 2017 Juho Grönholm ja Samuli Woolston,  arkkitehdit
  • Artikkeli:Vuoden 2017 tossut Juho Gronholm ja Samuli Woolston kertoivat tiestään keskustakirjaston suunnittelijoiksi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
     
• 2016 Miina Savolainen, sosiaalikasvattaja ja voimauttavan valokuvan menetelmän kehittäjä
  • Artikkeli: Vuoden tossu voimauttava valokuvaaja Miina Savolainen innosti nykyisiäkin torkkeleita etsimään omanlaista reittiä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
     
• 2015 Jyri Engeström, sosiaalisen median pioneeri
  • Artikkeli: Vuoden 2015 tossu Jyri Engeström nauratti, kosketti ja innoitti(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
     
• 2014 Anna Tuori, kuvataiteilija
  • Artikkeli: Vuoden 2014 tossu Anna Tuori kertoi elämästään taiteilijana(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
     
• 2013 Zaida Bergroth, elokuvaohjaaja
  • Artikkeli: Vuoden tossu 2013 on elokuvaohjaaja Zaida Bergroth(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
     
• 2012 Seppo Koho, muotoilija
  • Artikkeli: Seppo Koho – Torkkeli-romantikosta tuotesuunnittelijaksi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Koulu perustettiin 1925 nimellä Helsingin toinen suomalainen lyseo, jonka oppilaina oli aluksi vain poikia. Vuonna 1944 koulu sai oman koulurakennuksen ja Viipurin kaksoislyseo muutti aluksi samoihin tiloihin, kunnes 1955 rakennus saatiin vain oman koulun käyttöön. Nimiä koululla on ehtinyt olla monia: vuonna 1950 nimeksi muutettiin Helsingin toinen lyseo, 1977 taas  peruskoulu-uudistuksen yhteydessä Torkkelinkadun lukio ja 1979 nimi lyheni Torkkelin lukioksi. 

Koulusta tuli 1981 Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymänä kuvataidepainotteinen lukio ja lopulta 1985 kuvataiteen erikoislukio, joka sai valtioneuvoston päätöksellä kuvaamataitopainotteisen opetussuunnitelmaan perustuvan erityistehtävän. 1991 lukion nimeksi muutettiinkin Helsingin kuvataidelukio.

Kuvataideopetusta kehitettiin vuosien varrella jatkuvasti. 1992 lukiossa otettiin käyttöön pääsykoe ja 1996–97 aloitettiin multimediaopetus ja perustettiin oma multimedialinja. Entisen Pengerkadun poliisiaseman jugendkiinteistö remontoitiin 1997 kuvataidelukion ja Kallion lukion yhteiseksi taidetaloksi ja Pengerkadulle saatiin erikoistilat grafiikan, keramiikan, kuvanveiston, tekstiilitaiteen, valokuvauksen ja elokuvan opetukseen.

Syksyllä 2016 järjestettiin ensimmäinen sähköinen ylioppilaskoe. Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä luovuttiin pääsykokeissa erillisistä multimedialinjasta, joten kaikki opiskelijat hakevat samoissa pääsykokeissa ilman linjavalintaa.

Opetusministeri myönsi 2017 lukiolle kuvataiteen erityisen koulutustehtävän jatkon uudella luvalla Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) ja opetus- sekä kulttuuriministeriön suosituksesta. Karvin arvioinnissa todetaan, että lukiolla on vuosikymmenien vahva kokemus erityistehtävästä, erinomainen näyttö toiminnastaan ja erinomaiset edellytykset toteuttaa edelleen kuvataiteen erityistehtävää.

Rehtorit

• 1925–30 Lauri Pelkonen
• 1930–47 Viljo Laine
• 1947–50 Veijo Kattainen
• 1950–74 Jouko Palonen
• 1974–84 Antero Kuusisto
• 1984–85 Päivö Suomela
• 1985–88 Taimi Viherketo
• 1988–99 Mailis Artén
• 1999–2003 Ilkka Arvas
• 2003–2014 Mervi Willman
• 2014–2017 Pirkko Majakangas
• 2017–2018 Saila Linkopuu
• 2018– 2022 Tarja Aro-Kuuskoski
• 2022– 2023 Johanna Spencer
• 2024–            Pekka Lepistö