Vuoden Märskyt ja palkitut urheilijat

Möttölä valittiin ensimmäisenä suomalaisena PohjoisAmerikan NBA koripalloliigaan kesällä 2000. Aiemmin hänet on valittu vuoden koripalloilijaksi Suomessa vuosina 1997 - 1999. Kolmena kautena peräkkäin 1996 - 2000 hän oli kolmen merkittävimmän pelaajan joukossa Utahin yliopiston joukkueessa.

Hyvän urheilumenestyksen lisäksi valintaan vaikuttivat hyvin suoritettu ylioppilastutkinto 1996 ja taloustieteiden kandidaatin tutkinto (BA) Utahin yliopistosta. Hanno Möttölä on ystävällinen, kohtelias ja sanavalmis huippu-urheilija ja edustaa näkyvästi Suomea maailmalla.

Marja-Liisa Pihlström on pärjännyt loistavasti kansainvälisessä liikemaailmassa. Marja-Liisa Pihlström kirjoitti ylioppilaaksi 1983 Mäkelänrinteen yhteiskoulusta. Hän aikoi tanssijaksi, ja oman harjoittelunsa lisäksi myös opetti balettia ja jazztanssia kouluaikanaan. Perheen ravintoloitsijatausta vei kuitenkin mennessään.

Valmistuttuaan restonomiksi Haaga Instituutista Marja-Liisa Pihlström jatkoi vielä hotelli- ja ravintola- alaan liittyvää opiskelua ja valmistui maisteriksi Pariisin Cornell -yliopistosta. Vuonna 1993 Marja-Liisa työskenteli Polarkestissä, kun ranskalainen Sodexho osti sen. Hänet palkattiin käynnistämään uutta kokoushotellitoimintaa, jonka ohessa hän veti samalla ranskalaisten lanseeraamaa innovaatioprojektia. Seuraavaksi tuli kutsu Pariisiin Sodexhon pääkonttoriin, josta käsin hän nykyisin vastaa konsernin innovaatiotoiminnoista.

Työkenttänä on koko maailma - Sodexholla on toimintaa yli 60 maassa - joten yli puolet työajasta kuluu matkustamiseen. Työn ohessa Pihlström opiskelee innovaatiojohtamista Stanfordin yliopistossa USA:ssa. Marja-Liisa Pihlström on energinen ja iloinen, ystävällinen ja sanavalmis oman alansa huipulle noussut suomalainen, joka hienosti edustaa Suomea maailmalla.

Heli Rekula kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen yhteiskoulustavuonna 1983 hyvin arvosanoin. Reipas ja reilu Heli lähti opiskelemaan valokuvausta ja valmistui Lahden muotoiluinstituutin valokuvauslinjalta vuonna 1991. Opiskelun jälkeen hän oli lehtikuvaajana ja kuvatoimittajana Helsingin Sanomissa, erityisesti Kuukausi- ja Nyt-liitteessä sekä opettajana eri laitoksissa, mm. Taideteollisessa korkeakoulussa. Työn ohessa taiteen tekeminen alkoi kuitenkin viedä yhä enemmän aikaa, ja vähitellen hän siirtyi lähes päätoimiseksi taitelijaksi.

Taiteessaan Heli Rekula käyttää ilmaisukeinoina valokuvaa, videota ja niistä syntyviä installaatioita. Hänen töitään on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä ja filmifestivaaleilla Suomessa ja ulkomailla. Valokuva- ja videotaiteilija Heli Rekula on myös vuoden 2002 Ars Fennica –taidepalkinnon saaja. Palkinnosta päättänyt Robert Storr, New Yorkin modernin museon vanhempi kuraattori, luonnehtii Rekulaa ”epävarmuuksien taiteilijaksi”. Taiteilijana häntä askarruttavat mm. viattomuus ja sen menettäminen sekä puhtaan ja epäpuhtaan rajat. Rekulan taiteessa katsojaa koskettavat kauneus ja voimakas tunne.

Seniorien valinta v 2003 kohdistui 100m vapaauinnin maailmanmestariin Hanna-Maria Seppälään. Hanna-Maria on päättämässä opintonsa Mäkelänrinteen lukiossa ja on kirjoittanut viimeiset pakolliset ylioppilastutkinnon kokeensa nyt syksyllä 2003. Hän on kilpaurheilun ohella hoitanut lukio-opintonsa tunnollisesti ja hyvin arvosanoin.

Vaatimaton ja toiset huomioonottava Hanna-Maria tähtää lukion jälkeen fysioterapeutiksi. Keravalainen Hanna-Maria Seppälä ei lukiota valitessaan juuri harkinnut muita vaihtoehtoja kuin Mäkelänrinne ja on edelleen tyytyväinen valintaansa. Uintia vuonna 1984 syntynyt Hanna-Maria Seppälä on harrastanut isoveljiensä esimerkin mukaan jo viisivuotiaasta, ja hänen saavutuksensa ovat merkittäviä: kaksi
nuorten Euroopan mestaruutta 50 ja 100 metrin vapaauinnissa vuonna 2000, 18. sija 100 metrin vapaauinnissa Sydneyn olympialaisissa, kuudes sija 50 metrin vapaauinnissa lyhyen radan EM-kisoissa keväällä 2003, yli 30 yleisen sarjan Suomen ennätystä sekä upeasti maailmanmestaruus 100 metrin vapaauinnissa heinäkuussa 2003 Barcelonassa.

Mikael Pentikäinen vietti kahdeksan vuotta Mäkelänrinteen yhteiskoulussa – eikä nykyisillä keskiarvovaatimuksilla omasta mielestään olisi edes päässyt sisään. Tuolloin yhteiskouluun vaihdettiin 11-vuotiaana, ja siellä oltiin lukion loppuun. Mikael kertoo olleensa koulussa melko tavallinen oppilas "seiskaa ja kasiahan sieltä yleensä tuli". Välivuosi Yhdysvalloissa kuitenkin muutti asenteita ja Mikael oppi kovan työn arvon. Numerotkin nousivat sitten kertaheitolla yhdeksikköön ja lukion päättötodistuksessa komeili neljä laudaturia. Mikael toimi varusmiespappina, mutta kotimatkalla armeijasta hän päätti luopua sielunhoitajan osastaan ja lähteä sen sijaan opiskelemaan metsätieteelliseen. Metsänhoitajana Mikael ei pitkään viihtynyt, sillä 25-vuotiaana hän pyrki kahdentuhannen hakijan joukosta Sanoman toimittajakouluun – ja oli kahdenkymmenen hyväksytyn joukossa. Toimittajakoulusta Mikael päätyi ensin Helsingin Sanomiin avustajaksi ja siitä politiikan toimittajaksi vuonna 1992. Neljä vuotta myöhemmin kävi kutsu Lappeenrantaan päätoimittajaksi, vaikka esimiehenä Mikael ei ollut vielä koskaan toiminut. Ennen Sanoman toimitusjohtajaksi siirtymistä Mikael toimi vielä viisi vuotta Suomen Tietotoimiston päätoimittajana ja toimitusjohtajana. Toimitusjohtajana työnkuva on muuttunut melkoisesti ja nykyään Mikael on se, jonka lausuntoja siteerataan mediassa. Tyypillinen työpäivä sisältääkin paljon esiintymisiä ja neuvotteluja, siis edustustehtäviä. Sanoman WSOY:n pitäminen ajanhermolla on kuitenkin tehtävistä tärkein ja siitä Mikael saa palkkansa. Vaikka Sanoma onkin viime vuodet tehnyt hyvää tulosta, niin mahdollisiin huonoihin aikoihin on syytä varautua. Mikaelin mukaan "toimitusjohtajan on osattava uudistua itse". Tämä pätee varmasti muihinkin työpaikkoihin, mutta erityisesti kvartaalitalouden kiemuroihin. Huolimatta kaikesta uudistumisesta ja työlle paneutumisesta, on varmaa, ettei toimitusjohtajan pesti tule kestämään ikuisesti. Mikaelin käytännöllinen ja maanläheinen lähestymistapa onkin ollut varmistua siitä, ettei hän rakastu asemaansa vaan ymmärtää, että tämä tulee olemaan vain yksi etappi hänen elämässään - Mäkelänrinteen, politiikan toimittajan ja armeijapappeuden ohella.

Riihilahti on edennyt hienosti urallaan, missä harrastuksesta ja intohimosta on muodostunut hyvin palkattu ammatti. Riihilahti palveli kasvattajaseuraansa HJK:a 17 vuotta, kunnes solmi ammattilaissopimuksen norjalaiseen Vålerengaan Oslossa. Kahden Norjassa vietetyn kauden jälkeen hyvät esitykset maajoukkueessa saattoivat Akin Englantiin. Nyt valioliigassa pelaavassa Crystal Palacessa Aki on pelannut neljä vuotta. Suomen A-maajoukkuepaidan Riihilahti on pukenut päälleen 62 kertaa ja tehnyt maajoukkueessa 10 maalia. Riihilahden mielestä ammattijalkapalloilijan ura on lyhyt. Riihilahti onkin aina ollut kiinnostunut myös taloudesta. Taloustieteen opinnot hän aloitti Oslon yliopistossa pelatessaan Norjassa. Aki Riihilahtea on kutsuttu Suomen älykkäimmäksi jalkapalloilijaksi. Englannissa häntä pidetään outona, koska hän on jalkapalloilija, joka opiskelee yliopistossa ja lukee kirjoja. Riihilahdella on oma kolumni sanomalehti Timesissa. Aki Riihilahti kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta 1995 erinomaisin arvosanoin: yleisarvosana laudatur ja keskiarvo 9,6. Hän on esikuvaksi kelpaava, valoisa ja valovoimainen huippuurheilija, joka arvostaa myös akateemisia opintoja. Persoonana hän on rehti, sanavalmis ja hyväkäytöksinen suomalainen, joka edustaa maatamme erinomaisesti.

Vuonna 2006 valinta kohdistui Componenta-konsernin toimitusjohtaja Heikki Lehtoseen. Valinta julkistettiin Märsky-päivänä 27.10.2006. Heikki Lehtonen oli Mäkelänrinteen yhteiskoulun sportlinjan oppilas 1970 – 75. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1986. Componenta-konsernin toimitusjohtajana Lehtonen on toiminut 1993 alkaen. Lehtonen on yksi tämän päivän Suomen talouselämän vaikuttajista. Hän toimii Pöyry OYJ:n ja Perheyritysten liitto ry:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä Otava-Kuvalehdet Oy:n ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen jäsen. Mäkelänrinteen yhteiskoulun oppilaana Heikki Lehtonen oli myönteinen ja avulias yhteishengen luoja. Urheilijana hän saavutti mitaleita jo uinnin ikäkausisarjoissa. Lehtonen kohosi miesten maajoukkueuimariksi ja saavutti useita uinnin SM-viestimestaruuksia. Vuonna 1976 hän voitti 100 m vapaauinnin Suomen mestaruuden. Tänä päivänä hän on aktiivinen, entisen koulunsa toimintaa tukeva seniori.

Mäkelänrinteen lukion/Mäkelänrinteen yhteiskoulun seniorit ovat valinneet Vuoden Märskyksi Marigold Ice Unityn valmentajan Anu Oksasen. Anu Oksanen kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta syksyllä 1984 urheilulukion ensimmäisenä ja syksyn 1984 parhaana ylioppilaana. Liikunnanopettajaksi hän valmistui 1992 ja suuntautui heti valmentajan uralle. Taitoluistelijana hän oli kokelaiden Suomen mestari ja nuorten sarjassa SM hopea- ja pronssimitalisti, ja harrastuksesta tuli ammatti. Oksanen on valmentanut muodostelmaluistelijoita Helsingin Luistelijoissa vuodesta 1993 lähtien. Kirkkaimpia meriittejä ovat Marigold IceUnityn kolme maailmanmestaruutta 2002, 2004 ja 2006. Himmeämmille MM-mitaleille hän on valmentanut joukkueen kolme kertaa, Suomen mestaruuksia on tullut lukuisia. Vuoden naisvalmentajaksi hänet on valittu kolmesti, viimeksi vuonna 2006. Kekseliäisyys, kunnianhimo ja kilpailuhenkisyys tekevät Oksasesta loistavan valmentajan. Hän on kannustava ja pidetty valmentaja ja odottaa periksiantamattomuutta myös valmennettaviltaan. Persoonana hän on hieno esimerkki urheileville nuorille. Hän on näyttänyt, että suurimmatkin tavoitteet voidaan toteuttaa yhdessä kovalla työllä, tinkimättömällä harjoittelulla ja uskomalla unelmiin.

Mäkelänrinteen urheilulukion seniorit ovat valinneet vuoden Märskyksi purjehtija Sari Multalan. Valinta julkistettiin Märskypäivänä 24.10.2008. Vuoden Märskyn valintaperusteita ovat menestyminen opinnoissa ja työelämässä sekä henkilökohtaiset ominaisuudet. Sari Multala on yksi 2000-luvun menestyneimmistä purjehtijoista ja olympiaurheilijoista Suomessa, ja hän on menestyksekkäästi onnistunut yhdistämään opiskelun ja huippu-urheilun niin lukiossa kuin sen jälkeenkin. Sari Multala kirjoitti ylioppilaaksi Märskystä vuonna 1997 hyvin arvosanoin. Kauppatieteiden maisteriksi hän valmistui Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 2005. Sen jälkeen hän ryhtyi ammattiurheilijaksi. Sari on edustanut Suomea muun muassa kaksissa olympialaisissa, Sydneyssä vuonna 2000 (5. sija) ja Ateenassa vuonna 2004 (5. sija). Sari Multala on saanut yhteensä yksitoista arvokisamitalia: E-jollissa 1997 junioreiden EM-kultaa, 2000 EM-hopeaa, 2001 MM-kultaa, 2002 EM-kultaa, 2003 MM-ja EM-hopeaa, 2004 MM-hopeaa, 2005 EM-hopeaa sekä Laser Radial -luokassa vuosina 2005 EM-pronssia, 2007 MM-hopeaa ja 2008 EM-kultaa. Tänä syksynä 15.10.2008 hänet valittiin Suomen Olympiakomitean urheilijavaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän on osallistunut positiivisesti ja aktiivisesti Märskyn toimintaan myös lukion jälkeen, ja on esikuvaksi sopiva suomalainen urheilija.

Vuoden Märskyksi 2009 valittiin tiedetoimittaja Marjo T. Nurmisen. Vuoden Märskyn valintaperusteita ovat menestyminen opinnoissa ja työelämässä sekä henkilökohtaiset ominaisuudet. Marjo T. Nurminen kirjoitti ylioppilaaksi Märskystä keväällä 1986 hyvin arvosanoin ja opiskeli arkeologiksi erikoistuen tieteenfilosofiaan. Ammatiltaan hän on tiedetoimittaja. Hän on toiminut myös vapaana toimittajana ja tehnyt televisio-ohjelmia luonnontieteisiin ja humanistisiin tieteisiin liittyvistä aiheista.

Marjo palkittiin vuonna 2008 Tieto-Finlandia - palkinnolla teoksestaan Tiedon tyttäret. Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen. Palkittu teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos naisten oppineisuuden varhaisesta historiasta. Kirja esittelee 25 lahjakasta naista, joista kukin omalla tavallaan on onnistunut rikkomaan vallitsevan ideologian ja yhteiskuntarakenteen rajat ja kohoamaan oman aikansa tieteelliseen eliittiin.

Marjo oli oppilaana valoisa, yhteistyökykyinen ja sinnikäs, ja nyt hän on perusteellisella tutkimuksellaan herättänyt henkiin tieteen unohdetut naiset. Tiedon tyttäret avaa uuden näkökulman länsimaisen tieteen historiaan; sellaiseen ihmisjoukkoon, joka on jäänyt tai tahtoen jätetty auditorioiden ovien ulkopuolelle kuuntelemaan aplodeja sellaiselle joukolle, joka ei niitä olisi ansainnut.

Mäkelänrinteen urheilulukion seniorit valitsivat vuoden Märskyksi jääkiekkoilija Ville Peltosen. Valinta julkistettiin Märsky-päivänä 22.10.2010.

Ville Peltonen kirjoitti ylioppilaaksi Märskystä keväällä 1993 hyvin arvosanoin. Ammatiltaan hän on jääkiekkoilija. Ville Peltonen on pelaajana suomalaisen jääkiekkoilun arvostetuimpia, osaavimpia ja tyylikkäimpiä johtajapelaajia. NHLuransa hän on luonut San Josen, Nashvillen ja Floridan joukkueissa. Ville Peltonen on pelannut myös Ruotsin Frölundassa, Sveitsin Luganossa ja Minskin Dynamossa, josta hän vuonna 2010 palasi kasvattajaseuraansa HIFK:hon.

Ville Peltonen on edustanut Suomea neljissä olympialaisissa ja voittanut hopeaa vuonna 2006 sekä pronssia vuosina 1994, 1998 ja 2010. MM-kisoissa Ville Peltonen oli voittamassa kultaa Suomelle vuonna 1995, hopeaa vuosina 1994, 1998, 1999 ja 2007 sekä pronssia vuosina 2000, 2006 ja 2008. Ville Peltonen on naimisissa niinikään märskyläisen Hannan kanssa ja neljän lapsen isä.

Mäkelänrinteen urheilulukion seniorit valitsivat vuoden Märskyksi ravitsemusasiantuntija Paula Heinosen. Valinta julkistettiin Märsky-päivänä 21.10.2011.

Paula Heinonen kirjoitti ylioppilaaksi Märskystä vuonna 1980, opiskeli diplomi-insinööriksi Helsingin teknillisessä korkeakoulussa ja suoritti myöhemmin jatko-opintoina tekniikan lisensiaatin tutkinnon pääaineinaan soveltava mikrobiologia, biotekniikka ja elintarviketeknologia. Ammatilliselta koulutukseltaan hän on Euroopan patenttiasiamies.

Paula Heinonen työskenteli tutkijana ja teollisoikeuspäällikkönä kansainvälisessä biotekniikka- ja ravitsemusalan yrityksessä noin 13 vuotta, kunnes perusti oman koulutus- ja konsultointiyrityksen vuonna 1997.

Yrittäjä ja ravitsemuskouluttaja Paula Heinonen on yksi funktionaalisen lääketieteen edelläkävijöitä Suomessa. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja kolumneja sekä kouluttanut ja luennoinut työhyvinvoinnista, ravitsemuksesta ja erilaisista terveysongelmista. Omassa radio-ohjelmassaan hän vastaa niitä koskeviin kuuntelijoiden kysymyksiin. Myös omassa elämässään Paula Heinonen on säilyttänyt liikunnallisen elämäntavan. Hän on energinen, sosiaalinen ja myönteinen persoona ja innostava esiintyjä. Paula on naimisissa ja kolmen pojan äiti.

Vuoden Märskyksi 2012 on valittu arkkitehtiopiskelija Tuuli Petäjä-Sirén. Valinta julkistettiin Märsky-päivänä 26.10.2012 Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa.  Tuuli on Lontoon olympialaisten purjelautailun hopeamitalisti.

Hän kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta vuonna 2002 ja aloitti samana vuonna opinnot Helsingin teknillisessä korkeakoulussa, nykyisessä Aalto-yliopistossa. Tuuli Petäjä-Sirén on positiivisen päämäärätietoinen, energinen ja sosiaalinen opiskelija ja urheilija.

Hän alkoi kilpailla purjelautailussa vuonna 2006 ja on siitä lähtien osallistunut lukuisiin arvokisoihin hyvin menestyen ja jatkuvasti sijoitustaan parantaen. Pekingin olympialaisissa 2008 hän sijoittui 16:nneksi, vuonna 2011 EM-kilpailuissa sija oli 11:s ja saman vuoden MM-kilpailuissa 16:s. Aiemmin tänä vuonna hän voitti Madeiralla EM-pronssia ja elokuussa Lontoon olympialaisissa hopeaa.

Vuoden Märskyksi 2013 on valittu geoinformatiikan väitöskirjatutkija Mårten Boström. Valinta julkistettiin Märsky-päivänä 25.10.2013 Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa. Mårten Boström voitti suunnistuksen sprinttimatkan maailmanmestaruuden kesällä 2013.

Hän kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta vuonna 2002 ja hakeutui opiskelemaan maantiedettä Helsingin yliopistoon. Mårtenin pääaine on suunnistajalle sopivasti geoinformatiikka, josta hän parhaillaan valmistelee väitöskirjaa. Hän on opiskellut ja työskennellyt ulkomailla esimerkiksi Pohjois-Arizonan yliopistossa ja Sansibarissa Tansaniassa. Asuinpaikan valintaan on usein vaikuttanut mahdollisuus harjoitella kestävyysurheilua. Mårten Boström on positiivisen päämäärätietoinen ja suunnitelmallinen Märsky.

Hän on onnistunut hienosti yhdistämään huippu-urheilun omiin korkeakouluopintoihinsa ja etenemään molemmissa kansainväliselle tasolle. Urheilussa Mårten on saavuttanut maailmanmestaruuden lisäksi esimerkiksi suunnistuksen EM-pronssia ja SM-mitalisijoja niin suunnistuksessa kuin yleisurheilussakin.

Vuoden Märskyksi 2014 on valittu johtava lääkäri, dosentti, kirurgi, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Bulevardin klinikan toimitusjohtaja Jan Lassus. Valinta julkistettiin 24.10.2014 Märsky-päivänä Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa.

Jan Lassus kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta vuonna 1985. Hän oli päämäärätietoinen, energinen ja kohtelias opiskelija. Lukion jälkeen hän aloitti lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa, josta valmistui ensin lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1992 ja edelleen lääketieteen tohtoriksi vuonna 1995, kirurgian erikoislääkäriksi vuonna 1998, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriksi vuonna 2000 ja ortopedian ja traumatologian dosentiksi vuonna 2002. Kouluvuosina Jan Lassuksen urheilulaji oli tennis, jossa hän saavutti hyviä tuloksia. Jan Lassus aloitti vuonna 2004 omasta aloitteestaan vastaanoton Mäkelänrinteen lukiossa urheiluvamman saaneille opiskelijoille, koska halusi antaa koululle takaisin jotakin siitä, mitä koki siltä itse saaneensa.

Vuoden Märskyksi 2015 on valittu EU:n kriisikeskuksen johtaja Juha Auvinen. Valinta julkistettiin 23.10.2015 Märsky-päivänä Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa.

Vuoden 2015 Märsky Juha Auvinen kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta vuonna 1983 erinomaisin arvosanoin: kuusi laudaturia ja lukion päästötodistuksen keskiarvo 10. Hän oli myönteinen ja päämäärätietoinen opiskelija. Hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa pääaineenaan kansainvälinen politiikka ja väitteli myöhemmin Englannissa tohtoriksi kehitysmaakonflikteista. Ennen siirtymistään Euroopan unioni palvelukseen vuonna 1997 Juha Auvinen toimi tutkijana Helsingin yliopistossa ja professorina Lapin yliopistossa. EU:ssa hän hoiti useita tehtäviä ennen nimitystään EU:n kriisikeskuksen johtajaksi vuonna 2012, missä tehtävässä hän vastaa EU:n kriisiavun koordinoinnista ja kriisien hallinnan kehittämisestä.

Vuoden Märskyksi 2016 valittiin Euroopan mestari, triathlonisti, elintarviketieteiden maisteri Kaisa Lehtonen. Valinta julkistettiin Märsky-päivänä 14.10.2016.

Kaisa opiskeli Mäkelänrinteen lukiossa vuosina 1997–2001 ja kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2001. Kaisa tuli urheilulukioon uimarina, mutta jo lukioaikana syttyi kiinnostus triathloniin. Opiskelut lukiossa Kaisa suoritti hienosti ja hän valmistui hyvin arvosanoin. Kaisa sai äidinkielestä laudaturin ja ”Hyvän kirjoittajan” -stipendin lakkiaisissa. Lukion jälkeen opiskelu jatkui Helsingin yliopistossa, josta hän on valmistunut elintarviketieteiden maisteriksi.

Kaisan Lehtosen saavutukset triathlonistina ovat häikäisevät. Hän on voittanut Euroopan mestaruuden vuonna 2015, MM-hopeaa (2014) ja MMpronssia (2015). Lisäksi saavutuksina on lukuisia Suomen mestaruuksia ja maailman cupin osakilpailuvoittoja. Tänä syksynä Kaisa osallistui ensimmäisen kerran Havaijin Ironman-kisaan, jossa sijoitus oli upeasti viides. Kisaa pidetään triathlonin kuninkuuskisana. Kaisa Lehtosen urheilu-uransa kuvaan hyvin hänen luonnettaan. Kaisa on sisukas ja päämäärätietoinen. Hän on pystynyt yhdistämään hienosti urheilun ja akateemisen uran. Kaisan tulokset ovat tulleet pitkäaikaisella työllä ja uskolla omaan tekemiseen. Hänellä on ollut selkeät tavoitteet, joista yksi on ollut juuri Havaijin kisa ja siellä pärjääminen. Kaisa kuuluu triathlontalliin, jonka erityispiirteenä on hyväntekeväisyys. 

Vuoden Märskyksi 2017 valittiin koripalloilija, kansalaisaktivisti ja yhteiskuntatieteiden maisteri Michaela Moua. Valinta julkistettiin 27.10.2017 Märskypäivänä Mäkelänrinteen lukiossa.

Michaela Moua edustaa hyvin Märskyn tavoitteita ja arvoja. Hän on toteuttanut kaksoisuran mallia ja toimii nyt urheiluuran jälkeen aktiivisesti suvaitsevaisuuden ja monikulttuurillisuuden puolesta rasismia ja vihapuhetta vastaan. Michaela on hieno esikuva Märskyille ja kaikille suomalaisille.

Michaela Moua opiskeli Mäkelänrinteen lukiosta urheilulinjalla vuosina 1992–1996. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1996. Hän oli jo lukioaikana mukana koripallon naisten maajoukkueessa ja pelasi naisten SM-sarjaa. Hänet valittiin Märskyn tyttöjen urheilukapteeniksi lukuvuonna 1994–95. Lukion jälkeen Michaela jatkoi opiskelujaan urheilustipendillä Ohio State yliopistossa pääaineena kansainväliset suhteet ja pelasi koripalloa yliopiston joukkueessa. Ylemmän korkeakoulututkinnon Michaela suoritti Roskilden yliopistossa. Yliopisto-opintojen jälkeen Michaela on kouluttautunut vielä terapeutiksi ja osallistunut erilaisiin monikulttuurisuuteen liittyviin koulutuksiin. Michaela Moua koripalloura jatkui yliopiston jälkeen 10 vuotta ammattilaisena esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Kroatiassa ja Sveitsissä. Maaotteluita hän pelasi 124, joista 93 naisten maajoukkueessa. Naisten maajoukkueessa Michaela ura kesti yli 16 vuotta.

Urheilun jälkeisen työuransa Michaela on tehnyt pääosin erilaisissa kansalaisjärjestöissä kuten Walter ry:ssä, Rasmus ry:ssä ja 09 Helsinki Human Rights säätiössä. Työt ovat yleensä liittyneet monikulttuurillisuuden edistämiseen. Tällä hetkellä hän vastaa Vantaan kaupungilla ”Sporttia kaikille – hankkeesta, jonka tavoitteena on esimerkiksi tukea ja edistää monikulttuurista liikunnan harrastamista. Michaelalla on myös paljon luottamustehtäviä ja hän on nyt Etelä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja. Michaela toiminta ei ole jäänyt pelkästään järjestöihin, sillä hän on esiintynyt ja puhunut voimakkaasti rasismia ja vihapuhetta vastaan esimerkiksi kertomalla omia kokemuksiaan arkipäivän rasismista Suomessa.

Vuoden Märskyksi 2018 valittiin filosofi ja Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström.

Sami Pihlström edustaa hyvin Märskyn arvoja ja tavoitteita. Hän on tehnyt pitkän uran yliopistomaailmassa tutkijana ja opettajana. Sami Pihlström opiskeli Mäkelänrinteen lukiosta vuosina 1985–1988. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1988 ja hän oli kyseisen kevään paras ylioppilas. Lisäksi Sami sai Rotarien luovan opiskelijan stipendin. Lukion jälkeen Sami jatkoi opiskelujaan Helsingin yliopistossa aineinaan teoreettinen filosofia ja yleinen kirjallisuustiede. Filsofian maisteriksi hän valmistui vuonna 1993 ja filosofian tohtoriksi 1996. Väitöskirjan aiheena oli Structuring the world. The issue of realism and the nature of ontological problems in classical and contemporary pragmatism. Pihlström on toiminut työuransa aikana Helsingin yliopiston filosofian laitoksella tutkijana vuosina, Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtorina sekä filosofian professorina Tampereella ja Jyväskylässä. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajana Pihlström toimi 2009-2015. Tällä hetkellä hän on Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan uskonnonfilosofian professori.

Pihlström on julkaissut runsaasti artikkeleita, omia teoksia ja toimituksia. Sami on myös tuottelias oppikirjailija ja hän on kuulunut lukion filosofian oppikirjasarjojen Odysseia ja Minerva tekijäryhmiin. Pihlström on saanut Charles S. Peirce Societyn esseepalkinnon 1997, Odysseia-sarjasta Oy Edita Ab:n oppikirjapalkinnon 2000 sekä Suomen tietokirjailijat ry:n Oppikirjailijapalkinnon 2001. Hänet kutsuttiin Academia Europæan jäseneksi vuonna 2015 Sami Pihlström on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia filosofeja ja hän uskaltaa kyseenalaistaa nykyyhteiskunnan arvoja. Viimeisin teos on ”Ota elämä vakavasti. Negatiivisen ajattelijan opas” vuodelta 2018, on tästä hyvä esimerkki.

Vuoden Märskyksi 2019 valittiin ministeri, kansanedustaja ja puoluejohtaja Maria Ohisalo. Valinta julkistettiin 25.10.2019 Mäkelänrinteen lukiossa.

Maria Ohisalo edustaa hyvin Märskyn arvoja ja tavoitteita. Maria opiskeli Mäkelänrinteen lukiosta vuosina 2001–2004. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2004 ja sai palkinnon kuvataiteen opinnoista. Kouluaikoina hän yleisurheili ja pelasi jalkapalloa.

Lukion jälkeen Maria jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa valtiotieteen laitoksella pääaineenaan sosiaalipolitiikka. Valtiotieteen maisteriksi Maria valmistui 2011 ja hän väitteli Itä-Suomen yliopistosta sosiologian tohtoriksi 2017. Väitöskirjan otsikkona oli Murusia hyvinvointivaltion pohjalla: leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Maria on lisäksi opiskellut Sorbonnen yliopistossa Pariisissa ja tehnyt tutkimustaan Oxfordin yliopistossa Englannissa.

Ohisalo on siviiliammatiltaan köyhyystutkija ja hänen työuransa on painottunut paljolti juuri suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan eriarvoisuuden ympärille. Maria on tullut tunnetuksi vähempiosaisten puolesta puhujana.

Vaikka Maria Ohisalo on noussut viimeisen vuoden aikana nopeasti suomalaisten kärkipoliitikkojen joukkoon, taustalla on pitkäaikainen ja määrätietoinen toiminta politiikassa ja vihreissä. Hän on ollut vihreiden jäsen vuodesta 2008, toiminut aktiivisesti Helsingin kunnallispolitiikassa eri lautakunnissa ja valtuustossa, ollut mukana vihreiden ohjelmatyössä ja nuorisojärjestöissä, toiminut puolueen varapuheenjohtajana ja nyt hän on siis vihreiden kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja ja sisäministeri.

Maria Ohisalo on kertonut avoimesti omasta taustastaan itähelsinkiläisenä yksinhuoltajaäidin lapsena, vaikeista perheoloista ja miten hän jo nuorena tottui ottamaan vastuuta omista tekemistään ja sitä, mitä urheilu merkitsi hänelle nuorena. Maria Ohisalon sitkeä työ ja määrätietoisuus on vienyt häntä eteenpäin urallaan ja hän on hieno esikuva kaikille Märskyille.

Vuoden Märskyksi 2020 valittiin jalkapallovalmentaja ja fysioterapeutti Jari-Pekka Keurulainen. Valinta julkistettiin 23.10.2020 Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa.

Jari-Pekka Keurulaisen pitkäaikainen työ suomalaisen jalkapallon ja terveydenhuollon hyväksi edustaa hyvin Märskyn arvoja ja tavoitteita. Jari-Pekka ”Gene” Keurulainen opiskeli Mäkelänrinteen lukion edeltäjässä Mäkelänrinteen yhteiskoulussa vuosina 1966–1975. Hän kirjoitti ylioppilaaksi syksyllä 1975.

Koulutukseltaan Keurulainen on fysioterapeutti ja jalkapallovalmentaja. Pelaajauransa Gene teki pääosin Helsingin Ponnistuksessa ja siellä alkoi myös valmennusura vuonna 1986. Hän on voittanut Suomen mestaruuden vuonna 1992 ja kahdesti Suomen Cupin HJK:n päävalmentajana. Vuoden jalkapallovalmentajaksi Keurulainen valittiin vuonna 1992. Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen toiminnassa Jari-Pekka Keurulainen on ollut yli 30 vuotta: fysioterapeuttina, apuvalmentaja, fysiovastaavana ja valmennusryhmän jäsenenä. Maajoukkueuran merkittävin saavutus on Huuhkajien saavuttama EM-lopputurnauspaikan syksyllä 2019. Ansioistaan suomalaisen jalkapallokulttuurin hyväksi Keurulainen sai vuonna 2019 arvostetun Captain’s Ball -palkinnon.

Jalkapallon ohella Keurulainen on terveydenhuollon rautainen ammattilainen; ensin hän opiskeli kuntohoitajaksi ja sen jälkeen fysioterapeutiksi. 1990-luvulla hän aloitti FTK:lla eli FysioterapiaKonsultityrityksessä, ja hoiti ansiokkaasti niin huippujalkapalloilijat kuin Oopperan Baletin tanssijat ja ikääntyvät kansalaiset. Yksi käännekohta Keurulaisen uralla oli kouluttautuminen Pilates-ohjaajaksi ja myöhemmin ohjaajien kouluttajaksi. Keurulainen piti yhdessä Jarmo ”Jami” Ahosen kanssa Suomen ensimmäistä Pilates-koulua fysioterapiatyön ohella 2000-luvun alussa. Ahosen kanssa hän on kouluttanut 20 vuoden aikana noin 600 pilatesohjaajaa vuoden mittaisissa koulutuksissa. Tällä hetkellä Keurulainen on mukana pyörittämässä Art Fysio Oy fysioterapiakuntoutuslaitosta Kasarmikadulla Helsingissä. Samoissa tiloissa toimii Suomen suurin Pilates-studio, jossa Keurulainen myös opettaa. Yrityksessä on yhteensä noin 45 henkeä töissä. Lisäksi Keurulaisella on oma firmansa Gene Production Company, jonka nimissä hän on ollut puhujana lukemattomissa seminaareissa.

Jari-Pekka Keurulainen on tehnyt pyyteettömästi töitä suomalaisen jalkapallokulttuurin ja terveydenhoidon alalla. Häntä kuvataan vaatimattomaksi, tinkimättömäksi, sosiaaliseksi ja huomaavaiseksi. Lisäksi hän on loppumattoman kiinnostunut ihmisen fysiikasta, josta hän haluaa oppia ja opiskella koko ajan uutta. Nämä piirteet ja intohimo tekevät Jari-Pekka Keurulaisesta hienon esikuvan kaikille Märskyille.

Vuoden Märskyksi 2021 valittiin olympiamitalisti ja urheiluvaikuttaja Emma Terho. Valinta julkistettiin 15.10.2021 Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä. Emma Terhon upea ura jääkiekkoilijana ja luottamustehtävät eri urheilujärjestöissä edustavat hyvin Märskyn arvoja ja tavoitteita.

Emma Terho (os. Laaksonen) opiskeli Mäkelänrinteen lukiossa vuosina 1997–2000. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2000. Emma Terho lähti opiskelemaan jääkiekkostipendillä Yhdysvaltoihin Ohio State yliopistoon ja valmistui vuonna 2004 pääaineena rahoitus. Kauppatieteen maisterin tutkinnon Terho suoritti Aalto yliopistossa. Pääosan työurastaan hän on tehnyt OP-Pohjola finanssiryhmässä.

Emma Terho on osallistunut viidesti olympialaisiin ja kahdeksan kertaa MM-kisoihin. Hän on voittanut arvokisoista kaksi olympiapronssia ja neljä MM-pronssia. Naganon vuoden 1998 pronssin ansiosta Emma Terho on Suomen nuorin olympiamitalisti. Suomen mestaruus mitaleja hänellä on 13, joista kahdeksan on kultaisia. Lisäksi Terho on voittanut Venäjän mestaruuden. Naisten maaotteluja hän on pelannut 247 kappaletta.

Emma Terho tekee nyt merkittävää työtä urheiluvaikuttajana. Hän on ollut Suomen olympiakomitean urheilijavaliokunnan jäsen kahden olympiadin ajan sekä hallituksen jäsen vuodesta 2016. Terho valittiin ensimmäisenä naisena Jääkiekkoliiton liittohallitukseen 2014. Emma Terholla on myös merkittäviä kansainvälisiä luottamustehtäviä. Hänet valittiin vuonna 2018 Kansainvälisen Olympiakomitean urheilijakomissioon ja sen puheenjohtajaksi vuonna 2021. Samalla Emma Terhosta tuli Kansainvälisen Olympiakomitean hallituksen jäsen. Yhtenä tehtävänä on koordinoida tulevia talvikisoja. Lisäksi Emma Terho on Maailman antidopingtoimiston (Wada) urheilijajäsen.

Emma Terho on tehnyt hienon uran ammattiurheilijana, ja samalla hankkinut itselleen koulutuksen sekä ammatin urheilun ulkopuolelta. Hänen määrätietoinen toimintansa on hieno esimerkki kaksoisurasta. Tämän rinnalla hän on eristänyt urheilijoiden asemaan erilaisissa luottamustehtävissä ja toimii tällä hetkellä yhdessä merkittävimmissä urheilun luottamustehtävissä. Emma Terhon saavutuksen merkittävyyttä lisää se, että urheilijat ovat valinneet hänet nykyiseen tehtäväänsä Kansainvälisessä Olympiakomiteassa. Emma Terho on upea esikuvan kaikille Märskyille.

SUSIJENGIN VOIMAKAKSIKKO SHAWN HUFF JA PETTERI KOPONEN VALITTIIN VUODEN 2022 MÄRSKYKSI

Vuoden Märskyksi 2022 valittiin koripalloilijat Shawn Huff ja Petteri Koponen. Valinta julkistettiin 22.10.2022 Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa. Vuoden Märskyn valintaperusteina ovat menestyminen opinnoissa, työelämässä tai urheilussa sekä henkilökohtaiset ominaisuudet. Valinnasta päättää raati, jossa on Mäkelänrinteen lukion alumnien ja opettajakunnan edustajia. Ensimmäisen kerran tämän tunnustuksen sai samaan aikaan kaksi henkilöä. Valintaraati halusi näin kunnioittaa Huffin ja Koposen upeaa koripallouraa, joka molemmilla päättyi pelaajana syksyn EM-kisoissa

Petteri Koponen opiskeli Mäkelänrinteen lukiossa vuosina 2004–2007 ja kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2007. Petteri Koposen koripalloammattilaisuus alkoi heti lukion jälkeen ja hän pelasi uransa aikana myös viiden eri maan sarjassa ammattilaisena.

Mäkelänrinteen lukion lisäksi Shawnia ja Petteriä yhdistävät Honka, jossa molemmat pelasivat ensimmäiset aikuisten pelinsä sekä Susijengi. Shawn Huff ja Petteri Koponen ovat olleet merkittävässä roolissa nostamassa suomalaista koripalloa Euroopan huipulle Susijengin luottopelaajina. Petteri on ollut pitkään joukkueen pelintekijä ja Shawn joukkueen kapteeni. Heillä on yhteensä yli 370 aikuisten maaottelua ja he ovat olleet mukana kaikissa arvokisoissa, joihin maajoukkue päässyt 2000-luvulla.

Shawn Huff ja Petteri Koponen ovat hyvät esikuvat nuorille, ja he ovat urheilijoina edustaneet Suomea ja suomalaisuutta hienosti maailmalla.

Vuoden Märskyksi 2023 valittiin komentajakapteeni ja tasavallan presidentin 3. adjutantti Anna Eronen. Valinta julkistettiin 27.10.2023 Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa. Vuoden Märskyn valintaperusteina ovat menestyminen opinnoissa, työelämässä tai urheilussa sekä henkilökohtaiset ominaisuudet. Valinnasta päättää raati, jossa on Mäkelänrinteen lukion alumnien ja opettajakunnan edustajia. Anna Erosen upea ura puolustusvoimien eri tehtävissä ja urheilijana edustavat hyvin Märskyn arvoja ja tavoitteita.

Anna Eronen opiskeli Mäkelänrinteen lukiossa vuosina 1993–1997. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1997. Lukion jälkeen Anna Eronen hakeutui vapaaehtoiseen asepalvelukseen Kotkan rannikkoalueelle ja suoritti reserviupseerikoulun. Vuonna 2004 Anna aloitti Maanpuolustuskorkeakoulussa laivastolinjalla ja valmistui sotatieteiden maisteriksi vuonna 2007. Tämän jälkeen hän palveli aselajiupseerina 5. Miinalaivueessa sekä osallistui vuonna 2011 operaatio Atalantaan, jossa Euroopan unionin sotalaivoista koottu osasto turvasi avustuskuljetuksia Somaliaan ja esti merirosvojen toimintaa Intian valtamerellä. Vuonna 2012 Erosesta tuli ensimmäinen suomalainen nainen, joka on saanut komentoonsa taistelualuksen ja myöhemmin hän sai komentoonsa useamman aluksen viirikön. Näiden komennuksien jälkeen hän työskenteli vuosina 2015–2019 Puolustusvoimien tiedustelulaitoksella sektorijohtajana. Yleisesikuntaupseerikurssin Anna Eronen kävi vuosina 2019–2021 ja toimi sen jälkeen Merivoimien esikunnassa osastoesiupseerina. Vuonna 2022 komentajakapteeni Anna Eronen valittiin presidentin adjutantiksi.

Anna Erosen tausta urheilussa on koripallossa ja salibandyssa. Salibandyssä Anna on voittanut Suomen mestaruuksia ja vuonna 2001 hän oli voittamassa maalivahtina salibandyn maailmanmestaruuden.

Anna Eronen on ollut urallaan edelläkävijä Suomen puolustusvoimissa, sillä hän toiminut ensimmäisenä naisena taistelualuksen päällikkönä sekä tasavallan presidentin adjutanttina ja näin hän on edistänyt tasa-arvoa. Hänen määrätietoinen uransa ja toimintansa puolustusvoimissa ovat antavat hyvän esikuvan nyky-Märskyille.