Lapsilla tulee olla turvallinen ympäristö kasvaa ja oppia. Emme hyväksy kiusaamista ja puutumme siihen.
Työskentelemme varhaiskasvatuksessa aktiivisesti ja monin eri tavoin kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi. Kaikilla varhaiskasvatusyksiköillä on toimintamallit kriisi- ja kiusaamistilanteiden varalle. Olemme koonneet toimenpiteet kiusaamisen vastaiseksi ohjelmaksi, jossa on 13 toimenpidettä. Voit tutustua niihin alla.
Helsingin kaupungilla on käytössään myös toimintamalli kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi (pdf). Toimintatapojen ja toimintamallien tulee olla jokaisen henkilökunnan jäsenen ja huoltajien tiedossa. Toimintamalli on hyvä käydä yhdessä läpi säännöllisesti.
Kiusaamisesta on kyse silloin, kun lapsi joutuu yhden tai useamman lapsen tahallisen loukkaamisen, satuttamisen tai torjumisen kohteeksi. Kiusaamisen ominaispiirteitä ovat toistuvuus, tietoisuus ja vallankäyttö. Nämä piirteet erottavat sen esimerkiksi riitelystä ja yksittäisestä ristiriitatilanteesta. Kiusaaminen on aina otettava vakavasti ja siihen on puututtava.
Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamisen tunnistaminen
- Henkilöstö on aktiivisesti läsnä lasten arjen tilanteissa ja erityisesti leikissä. Tämä ennaltaehkäisee kiusaamista.
- Lämmin ja kunnioittava vuorovaikutus luo pohjan ryhmän turvalliselle ilmapiirille. Sensitiivinen vuorovaikutus on tärkeää myös henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa, jota lapset havainnoivat tarkasti.
- Luomme ryhmäsäännöt toimintakauden alussa yhdessä lasten kanssa. Säännöt ovat näkyvillä kirjoitettuna ja kuvitettuna, joihin palataan pitkin toimintavuotta.
- Tuemme lasten ryhmäytymistä säännöllisesti, mikä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
- Ryhmäytymishaasteissa voi tarvittaessa konsultoida erityisopettajaa tai esiopetuksen kuraattoria.
- Harjoittelemme tunne- ja vuorovaikutustaitoja leikin kautta ja arjen tilanteissa. Tuomme esiin ryhmäportfoliossa, miten ja miksi harjoittelemme näitä taitoja.
- Koulutuksilla ylläpidämme opettajien sekä muiden ammattilaisten osaamista.
- Tunne- ja vuorovaikutustaitoja kehittävät ohjelmat ovat tavoitteellisia ja tuloksellisia läpi toimintakauden käytettäessä. Esim. Fun Friends, Miniverso, Askeleittain, Lapsen mieli sekä Lapsen mieli, kieli ja kulttuuri (Mieli ry).
- Lapsen vasu- ja leops-keskusteluissa käsitellään huoltajien kanssa lapsen sosiaalista ympäristöä. Huoltajilta saadaan arvokasta tietoa lasten kokemuksista ja ajatuksista.
- Huoltajilla tulee olla tieto kiusaamisen vastaisista toimista ja miten KVO13 –ohjelmaa toteutetaan.
- Huoltajat otetaan mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön esimerkiksi vanhempainillassa.
- Yksikkötasolla toimintasuunnitelmaan kirjataan, miten KVO13-ohjelma käsitellään työyhteisössä sekä yhdessä lasten ja huoltajien kanssa niin, että ohjelma toteutuu arjessa.
Kiusaamiseen puuttuminen
- Puutumme aina ja välittömästi. Henkilöstön ja perheiden vakava suhtautuminen viestittää lapselle, ettei kiusaaminen ole hyväksyttävää.
- Osoitamme lapselle myötätuntoa ja autamme häntä sanoittamaan tilannetta.
- Kuulemme kaikkia asianomaisia myös silloin, kun tieto kiusaamisesta tulee huoltajalta.
- Kiusaamiseen puuttumisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä tuemme yksilöiden lisäksi koko ryhmää.
- Pysähdymme ja arvioimme ryhmän vuorovaikutussuhteita.
- Käymme tapahtuneen läpi osallisten huoltajien kanssa.
- Sovimme, miten lasta tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.
- Tiedottamme ryhmäilmiöistä koko ryhmän huoltajia.
- Kun kiusaamista tapahtuu, tulee tilanteet käsitellä kaikkien osapuolten kanssa ja kirjata vasuun/leopsiin: Mitä on tapahtunut? Miten tilanteeseen on puututtu? Milloin huoltajille on kerrottu tapahtuneesta (pvm)? Suunnitelma seurannasta ja toipumisen tuesta?
- Ryhmän pedagogisessa suunnitelmassa ja ryhmäportfoliossa kuvailemme, miten ryhmän kanssa käsitellään kiusaamista ja tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Kiusaamisen toipumisen tuki ja seuranta
- Tarkistamme tiimin kanssa, miten kiusaamisen ennaltaehkäisyn keinot toimivat ryhmässä.
- Tiimissä sovimme, miten yhdessä seuraamme tilanteen kulkua ja miten puutumme kiusaamiseen.
- Varmistamme, että lapsella on aina turvallinen aikuinen saatavilla.
- Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kaikilla on yhteinen vastuu lasten turvallisuudesta.
- Koko henkilökunnan on tarpeellista tietää tapahtuneesta, jotta voidaan taata lasten turvallisuus ja hyvinvointi moniammatillisesti.
- Jos kiusaaminen jatkuu toimenpiteistä huolimatta, tilanteen ratkaisemiseksi opettaja kokoaa erityisopettajan tuella yksilökohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän (huoltaja, erityisopettaja, esiopetuksen kuraattori/psykologi ja muut mahdolliset tahot).
- Päiväkodin johtaja varmistaa, että monialainen yhteistyö toteutuu.
- Esiopetuksessa on tärkeä konsultoida opiskeluhuollon kuraattoria varhaisessa vaiheessa, kun tarvitaan monialaista yhteistyötä.
- Arvioimme lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa sitä, miten lapsen kasvun, oppimisen, kehityksen ja tuen tarpeisiin on vastattu.
- Dokumentoimme ja arvioimme tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä leikkitaitojen harjoittelua ryhmäportfolioon yhdessä lasten kanssa.
- Toimintasuunnitelmaan ja ryhmän pedagogiseen suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden ja kriteereiden toteutumista arvioidaan yksikkö- ja ryhmätasolla.
- Toiminnan suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa johdetaan tiedon ohjaamana.