Varhaiskasvatusta eri kielillä

Helsingin kaupunki järjestää suomenkielistä, ruotsinkielistä ja pohjoissaamenkielistä varhaiskasvatusta kunnallisena palveluna. Varhaiskasvatusta muilla kielillä järjestetään yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnallisena palveluna opetusta voi saada muilla kielillä esiopetuksesta alkaen. Helsingin kaupunki ei järjestä vieraskielistä varhaiskasvatusta kunnallisena palveluna. Tällä sivulla voit lukea lisää erikielisistä varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista.

Tällä sivulla

Lapsia päiväkodissa piirtämässä pöydän ääressä
Kuva: Jefune Gimpel

Ruotsin kielikylpy

Helsingin kaupungin päiväkodit ja koulut tarjoavat ruotsin kielikylpyä.  

Kielikylpyohjelman tavoitteena on, että lapsi oppii itselleen uutta kieltä eli ruotsia päiväkodissa ja koulussa. Ohjelma on suunniteltu siten, että opinpolun alussa käytetään lähes ainoastaan ruotsia ja myöhempinä vuosina ruotsin kielen osuus vähenee, ja opetuksessa ja oppimisessa käytetään myös suomea. Lapsen kielitaito kehittyy vahvaksi molemmissa kielessä, kun lapsi kulkee koko opinpolkunsa perusopetuksen loppuun asti kielikylpyohjelmassa.

Kielitaidon kehittymisen kannalta paras aika aloittaa ruotsin kielikylvyssä on sinä vuonna, kun lapsi täyttää neljä vuotta. Mukaan voi tulla myöhemminkin, mutta ohjelmassa pitää aloittaa viimeistään esiopetusvuoden alussa. Kielikylpy jatkuu varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sen jälkeen koko perusopetuksen ajan 9. luokan loppuun asti.

Ruotsin kielikylpyohjelma on tarkoitettu lapsille, jotka eivät vielä osaa ruotsia ja jotka puhuvat yhtenä kotikielenään suomea. Kielikylpyohjelmaan osallistuvien lasten kielitaidon kehittyminen molemmissa kielissä edellyttää päiväkodin, koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Opinpolun ensimmäisinä vuosina huoltajat vastaavat suomen kielen ja muiden kotikielten kielitaidon kehittämisestä ja vahvistamisesta. Päiväkoti ja koulu puolestaan vastaavat ruotsin kielen opettamisesta.

Kielikylpyohjelmaan osallistuvat lapset oppivat ruotsia osana kaikkea toimintaa kuulemalla ja käyttämällä sitä päivittäin. Päiväkodissa kasvattajat käyttävät lasten kanssa vain ruotsia, mutta he ymmärtävät suomea ja keskustelevat huoltajien kanssa suomeksi. Lapsi voi vapaasti puhua omaa äidinkieltään, kunnes hän vähitellen osaa tarpeeksi ruotsia voidakseen viestiä sillä. Opinpolun edetessä häntä kannustetaan käyttämään entistä enemmän ruotsia sitä mukaa kun hänen kielitaitonsa kehittyy.

Kielikylpypäiväkodissa lapsi oppii ruotsia esimerkiksi satujen, laulujen, lorujen, leikkien ja teematyöskentelyn avulla. Kasvattajat täydentävät sanojen ja ilmaisujen merkitystä eleillä ja kuvilla. Kielikylvyssä lapsen ruotsin kielen kielitaidon kehittymistä tuetaan ja ohjataan suunnitelmallisesti. 

Kielikylvyn infotilaisuudet huoltajille

Kielikylpyohjelma on suunniteltu siten, että opinpolun alussa käytetään lähes ainoastaan ruotsia ja myöhempinä vuosina ruotsin kielen osuus vähenee ja opetuksessa ja oppimisessa käytetään myös suomea. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kasvattajat ja opettajat käyttävät vain ruotsia. Ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla opetuksesta 90 % on ruotsiksi ja lapset opettelevat lukemaan ja kirjoittamaan ruotsiksi. Vuosiluokilla 3–4 noin 70 % opetuksesta on ruotsiksi ja vuosiluokilla 5-9 noin puolet. 

Helsingissä lapsesi voi osallistua ruotsin kielikylpyohjelmaan jollakin kaupungin seitsemästä kielikylpypolusta. Lapsesi kielikylpypolku määräytyy sen päiväkodin mukaan, jossa lapsi aloittaa kielikylvyn. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsi siirtyy esiopetuksen jälkeen oman polun mukaiseen kielikylpykouluun.

Alla olevasta kuvasta löydät eri puolille kaupunkia sijoittuvat polut. Yhdellä polulla on kuvattuna lapsen opinpolun kaikki askeleet varhaiskasvatuksesta, esiopetukseen ja perusopetuksen vuosiluokille 1–6 ja myöhemmin vuosiluokille 7–9.

Kuvitettu taulukko kielikylpypoluista

*Esimerkki kielikylpypolusta: Jos lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen Päiväkoti Linnunlaulun kielikylpyryhmässä, hän osallistuu siellä myös esiopetukseen. Hän jatkaa Kallion ala-asteen kouluun luokille 1–6 ja edelleen Pasilan peruskouluun luokille 7–9.

Paras aika aloittaa ruotsin kielikylpyohjelmassa on sinä vuonna, kun lapsi täyttää neljä vuotta. Mukaan voi tulla myöhemminkin, mutta ohjelmassa pitää aloittaa viimeistään esiopetuksen alussa.  

Voit hakea lapsellesi paikkaa ruotsin kielikylpyohjelmassa täyttämällä hakulomakkeen kielikylpyyn. Kielikylpyyn ei voi hakea sähköisen asiointijärjestelmä Astin kautta. Voit hakea paikkaa kolmesta eri kielikylpypäiväkodista. Lista päiväkodeista alla:

  • Päiväkoti Linnunlaulu, Kallio
  • Päiväkoti Elias, Kamppi
  • Päiväkoti Lokki, Lauttasaari
  • Päiväkoti Myllytonttu, Vartiokylä
  • Päiväkoti Nuotti, Pukinmäki
  • Päiväkoti Pihlaja, Meilahti
  • Päiväkoti Roihuvuori, Herttoniemi
  • Päiväkoti Ruskeasuo, Ruskeasuo
  • Päiväkoti Veräjämäki, Oulunkylä
  • Päiväkoti Vihtori, Puistola

Lähetä lomake joko turvapostilla varhaiskasvatuksen palveluohjaukseen tai postita se osoitteeseen Varhaiskasvatuksen palveluohjaus, Työpajankatu 8, PL 58300, 00099 Helsingin kaupunki. 

Varhaiskasvatushakemus ruotsin kielikylpyyn

Lähetä lomake turvasähköpostilla.

Voit palauttaa lomakkeen myös lapsesi oman päiväkodin tai kielikylpypäiväkodin johtajalle, joka toimittaa sen eteenpäin palveluohjaukseen.

Paperihakemuksella hakeneille huoltajille päätös lähetetään tiedoksi ensisijaisesti turvasähköpostilla, mikäli lapsella tai huoltajalla on turvakielto. Toissijaisesti huoltaja voi tulla erikseen sovitusti noutamaan päätöksen osoitteesta Työpajankatu 8.

Mikäli paperihakemuksella hakeneen lapsen huoltajalla ei ole suomalaista henkilötunnusta lähetetään päätös joko turvasähköpostilla tai paperisena kotiosoitteeseen.

Hakuaika

Hakuaika päättyy 26.2.2025, ja perheet saavat päätöksen paikasta huhtikuun loppuun mennessä. Voit hakea kielikylpyyn myös hakuajan ulkopuolella. Tällöin lapsi voi saada paikan kielikylpypäiväkodissa, jos kielikylpyryhmässä on paikkoja vapaana.

Valintaperusteet

Kielikylpyryhmiin otetaan kaikki hakijat, jos ryhmässä on tilaa. Jos hakijoita on enemmän kuin paikkoja, valitaan ryhmään otettavat lapset arvalla. Lapset, joilla on sisaruksia päiväkodin kielikylpyryhmässä tai saman kielikylpypolun koulussa vuosiluokilla 1–2, ovat etusijalla suhteessa muihin hakijoihin.

 

Varhaiskasvatusta erilaisina ruotsinkielisinä vaihtoehtoina on tarjolla myös yksityisissä päiväkodeissa. Yksityisiin vaihtoehtoihin voi tutustua alla olevista linkeistä. Yksityisiin päiväkoteihin haetaan ottamalla suoraan yhteyttä kyseiseen päiväkotiin.

Sisältöä ei voida näyttää

Tämä sisältö haetaan osoitteesta https://www.youtube.com. Sen näyttämiseen vaaditaan, että hyväksyt sivuston evästeet. Pääset näkemään sisällön joko siirtymällä ulkoiselle sivustolle tai sallimalla evästeasetuksista personointi- ja tilastointievästeet.

Muokkaa evästeasetuksia

Ruotsin kielikylpy Helsingissä -video

Kielikylpy on opetusmenetelmä, jossa lapset oppivat toisen kotimaisen kielen kuulemalla ja käyttämällä sitä päiväkodissa ja koulussa. Helsingin kielikylpypäiväkodeissa ja -kouluissa opetuskielenä on ruotsi. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys ja vankka kielitaito kielikylpykielessä.

Varhaiskasvatusta pohjoissaameksi

Päiväkoti Susannassa Länsi-Pasilassa toimii pohjoissaamenkielinen Luopmánat-ryhmä 1–5 -vuotiaille lapsille. Pohjoissaamenkielinen varhaiskasvatus perustuu saamelaisiin arvoihin, joita ovat kieli, suku, yhteisö, vahva identiteetti, luonto, perinteiset elinkeinot, tasa-arvo ja ihmisyys, monikulttuurisuus, rauha ja sovinnollisuus. Saamenkielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lasta itsenäiseksi, vastuulliseksi ja sosiaaliseksi ja tukea hänen kielellisten taitojensa kehittymistä.

  • Pohjoissaamenkieliseen varhaiskasvatukseen hakeudutaan sähköisessä asioinnissa täyttämällä varhaiskasvatushakemus Astissa (aukeaa uuteen ikkunaan)
  • Valitse hakutoiveeksi Päiväkoti Susanna
  • Lähetä hakemus ja ilmoita sen jälkeen varhaiskasvatuksen palveluohjaukseen, että haluat lapsesi pohjoissaamenkieliseen ryhmään. 
  • Kaikki lapset ovat tervetulleita, ja mukaan voi hakeutua myös ilman aiempaa pohjoissaamenkielen taitoa.

Varhaiskasvatusta englanniksi

Helsingissä on tarjolla paljon erilaisia yksityisiä englanninkielisiä varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja. Helsingin kaupunki ei järjestä englanninkielistä varhaiskasvatusta kunnallisena palveluna. Yksityiset päiväkodit järjestävät varhaiskasvatusta kokonaan englanniksi sekä erilaisina kaksikielisinä vaihtoehtoina, joissa englannin kielen määrä vaihtelee. Tutustu eri vaihtoehtoihin alta sekä päiväkotien omilta sivuilta. Yksityisiin päiväkoteihin haetaan ottamalla yhteyttä suoraan päiväkotiin.

Huomaathan, että englanninkielinen opinpolku ei automaattisesti jatku varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen jälkeen perusopetuksessa. Jos haluat hakea lapselle paikkaa kaupungin järjestämään kaksikieliseen tai englanninkieliseen perusopetukseen, tutustu hakuohjeisiin sivulta Hakuajat ja hakuohjeet englanninkieliseen ja kaksikieliseen perusopetukseen. Lisätietoa kaksikielisen sekä kielirikasteisen esiopetuksen järjestämisen eri vaihtoehdoista löytyy Esiopetusta eri kielillä -verkkosivuilta. Lisätietoa eri kielillä järjestettävästä perusopetuksesta ja kielipoluista löytyy Perusopetusta eri kielillä -verkkosivuita sekä peruskoulujen omilta verkkosivuilta.

Alla olevat yksityiset päiväkodit tarjoavat kokonaan englanninkielistä varhaiskasvatusta Helsingissä. Tutustu vaihtoehtoihin linkeistä.

Alla olevat yksityiset päiväkodit tarjoavat kaksikielistä varhaiskasvatusta, jossa käytetään sekä suomea että englantia. Tutustu vaihtoehtoihin linkeistä.

Laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus (yli 25 % englantia)

Kielirikasteinen varhaiskasvatus (10–25 % englantia)

Varhaiskasvatusta muilla kielillä

Suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatuksen lisäksi Helsingissä on tarjolla paljon erikielisiä yksityisiä varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja. Helsingin kaupunki ei järjestä erikielistä varhaiskasvatusta kunnallisena palveluna. Yksityisissä päiväkodeissa annetaan opetusta esimerkiksi espanjaksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi ja viroksi. Yksityiset päiväkodit järjestävät varhaiskasvatusta kokonaan näillä kielillä sekä erilaisina kaksikielisinä vaihtoehtoina, joissa kielten osuudet vaihtelevat. Tutustu eri vaihtoehtoihin päiväkotien omilla sivuilla. Yksityisiin päiväkoteihin haetaan ottamalla yhteyttä suoraan päiväkotiin. Helsingin kaupunki ei järjestä englanninkielistä varhaiskasvatusta kunnallisena palveluna.

Huomaathan, että kaksikielinen tai englanninkielinen opinpolku ei automaattisesti jatku varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen jälkeen perusopetuksessa. Jos haluat hakea lapselle paikkaa kaupungin järjestämään kaksikieliseen tai englanninkieliseen perusopetukseen, tutustu hakuohjeisiin sivulta Hakuajat ja hakuohjeet englanninkieliseen ja kaksikieliseen perusopetukseen. Lisätietoa kaksikielisen sekä kielirikasteisen esiopetuksen järjestämisen eri vaihtoehdoista löytyy Esiopetusta eri kielillä -verkkosivuilta. Lisätietoa eri kielillä järjestettävästä perusopetuksesta ja kielipoluista löytyy Perusopetusta eri kielillä -verkkosivuilta sekä peruskoulujen omilta verkkosivuilta.

Vaihtoehdot yksityisissä kielipäiväkodeissa palvelukartalla

Varhaiskasvatusta viittomakielellä

Kuulovammaisille lapsille ja viittomakieltä kotikielenään käyttäville lapsille voidaan myöntää paikka päiväkoti Taneliin elokuusta 2024 alkaen. Viittomakielisen varhaiskasvatuksen keskittämisellä päiväkoti Taneliin pystytään turvaamaan lapsen oikeus vahvistaa viittomakielen taitoaan ja perheen yhteistä kieltä.

Päiväkoti Tanelista varataan tietty määrä paikkoja kuulovammaisille ja viittomakieltä kotikielenään käyttäville lapsille. Mikäli hakijoita on enemmän kuin varattuja paikkoja, etusijalla ovat lapset, joilla on kuulovamma.

Viittomakieliseen varhaiskasvatukseen haetaan paperisella lomakkeella. Viittomakielisen varhaiskasvatuksen hakemukset käsitellään kaksi kertaa vuodessa. Syksyn toimintakausi alkaa heinä-elokuun vaihteessa ja kevään toimintakausi alkaa tammikuun alussa. Viittomakieliseen varhaiskasvatukseen haetaan viimeistään neljä kuukautta ennen toivottua aloitusajankohtaa. 

Toistaiseksi päiväkotiin otetaan vain helsinkiläisiä lapsia. Tilannetta tarkastellaan uudelleen toiminnan käynnistyessä.