Tällä sivulla
1. Helsingin seudun yhteistyökokouksen järjestäytyminen
Helsingin seudun päivitetty yhteistyösopimus on hyväksytty kaikkien seudun kuntien luottamuselinten toimesta. Sopimuksen keskeisenä päämääränä seudun kuntien yhteistyön kehittäminen ja sitoutuminen poliittisen- ja viranhaltijajohdon vapaaehtoiseen, säännölliseen yhteistyöhön.
Uuden sopimuksen myötä yhteistyö laajenee kolmeen uuteen kuntaan. Aiemman 14 kunnan ohella Porvoo, Lohja ja Siuntio on päätetty ottaa kumppanuusjäseninä mukaan sopimusperusteiseen yhteistyöhön. Yhteistyösopimukseen on sisällytetty uusi jäsenyysmuoto, joka oikeuttaa kumppanuuskunnat osallistumaan Helsingin seudun yhteistyökokouksen kokouksiin sekä seudun kunnan- ja kaupunginjohtajien valmistelukunnan kokouksiin. Ko. kunnat eivät kuitenkaan osallistu sopimuksessa mainittuun MAL-suunnitelman laadintaan eivätkä valtion kanssa laadittavaan MAL-sopimukseen tai em. asioita koskevaan päätöksentekoon, ellei asiasta erikseen toisin sovita. Poikkeuksena liikennejärjestelmäsuunnittelun osalta Siuntio, joka on HSL:n jäsenkunta. Myös kuntien mukana olosta esimerkiksi metropolipolitiikkaan liittyvässä valmistelussa tai muista, vastaavista asioista sovitaan erikseen.
Helsingin seudun yhteistyökokous on sopimus- ja kumppanuuskuntien johtavien luottamushenkilöiden säännöllisesti kokoontuva yhteistoimintaelin, jossa käsitellään seudullisesti merkittäviä asioita. Yhteistyökokoukseen osallistuvat sopimus- ja kumppanuuskuntien kunnanvaltuustojen ja -hallitusten I. puheenjohtajat. Yhteistyökokous voi päättää, että kokoukseen valitaan valtuustokaudeksi lisäksi 4-6 lisäjäsentä, joista 2-4 edustaa pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja kaksi KUUMA-seutua. Lisäjäsenistä on neuvoteltu kuntavaalien 2021 jälkeen Uudenmaan liiton vaalien valmistelutoimikunnassa, jossa puolueiden piirijärjestöjen toiminnanjohtajat ovat sopineet, että lisäpaikat jakaantuisivat vihreille, perussuomalaisille ja vasemmistoliitolle. Lisäjäsenet olisivat Vantaalta (3 henkilöä), Helsingistä (1 henkilö), Tuusulasta (1 henkilö) sekä Kirkkonummelta (1 henkilö). Varsinaisesti kokoonpano lisäjäsenineen päätetään HSYKin kauden ensimmäisessä kokouksessa 1.12.2021.
HSYKin ensimmäisessä kokouksessa tulee valita myös puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä tarvittaessa tekninen työvaliokunta. HSYKin tulisi myös nimetä MAL-neuvottelukunta (maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukunta), johon kuuluu kunkin sopimuskunnan siihen nimeämä johtava maankäyttö- ja asuntotoimen viranhaltija.
Päätösehdotus:
1. Yhteistyökokous nimeää valtuustokaudeksi 2021-2025 keskuudestaan puheenjohtajan sekä kaksi varapuheenjohtajaa ja päättää, että puheenjohtajisto muodostaa teknisen työvaliokunnan, joka kokoontuu tarvittaessa.
2. Yhteistyökokous päättää, että valtuustokaudeksi 2021-2025 nimetään seuraavat lisäjäsenet: Funda Demiri, Vantaa Erika Veltheim, Vantaa Ari Koponen, Tuusula Reetta Hyvärinen, Kirkkonummi Vaula Norrena, Vantaa Laura Korpinen, Helsinki
3. Yhteistyökokous nimeää MAL-neuvottelukunnan liitteen 2 mukaisesti.
4. Yhteistyökokous päättää, että MAL-asiat sijoitetaan yhteistyökokouksen loppuun, jolloin kumppanuuskuntien (Porvoo, Lohja, Siuntio) edustajat voivat osallistua yhteistyökokouksen kokouksiin MAL-asioiden käsittelyyn saakka.
Liite 1. Helsingin seudun yhteistyösopimus 2021 (pdf)
Liite 2. MAL-neuvottelukunnan kokoonpano (pdf)
2. Helsingin seudun yhteistyön tausta ja lähetekeskustelu yhteistyö- ja edunvalvonta-asioista valtuustokaudella 2021 - 2025
Helsingin seudun yhteistyön tavoitteena on pitkään ollut laajan metropolialueen kehittäminen ja seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen sekä erityisesti maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät kysymykset, tarpeen mukaan myös muut seudulliset palvelut. Yhteistyö tiivistyi 2000-luvun alkupuolella ja ensimmäinen seudun yhteistyösopimus laadittiin vuonna 2005. Uuden, vuonna 2021 hyväksytyn yhteistyösopimuksen mukaan sopimus- ja kumppanuuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kuntien yhteistyön kehittäminen ja edunvalvonta. Yhteistyö perustuu yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen.
Alkaneella valtuustokaudella keskeisiä seudun yhteistyöasioita ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymykset. Niihin liittyen valmisteilla on MAL 2023-suunnitelma, jonka pohjalta valmistaudutaan voimassa olevan MAL-sopimuksen toisen nelivuotiskauden toimenpiteiden laadintaan. Yhteisiä edunvalvontakysymyksiä liittyy myös mm. sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, kaupunkien toimintaan ja talouteen sote-uudistuksen jälkeen sekä TE-palvelujen siirtoon kunnille.
Päätösehdotus: Kuullaan kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän alustus seudun yhteistyön taustasta ja historiasta ja käydään lähetekeskustelu uuden valtuustokauden keskeisistä yhteistyö- ja edunvalvontakysymyksistä.
3. Muut asiat
Päätösehdotus: Merkitään tiedoksi mahdolliset muut asiat.
4. Seuraavat kokoukset
Päätösehdotus: Seuraava kokous pidetään keväällä 2022 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
5. MAL 2023 vision, tavoitteiden, arviointikokonaisuuksien ja tavoitetasojen hyväksyminen
Tiivistelmä
MAL 2023 suunnitelman visio, tavoitteet, arviointikokonaisuudet ja tavoitetasot ovat seuraavat:
Visio 2040: Euroopan kestävimmin kasvava ja ihmisläheisin metropolialue
Tavoitteet: Hiilineutraali, menestyvä, hyvinvoiva
Arviointikokonaisuudet:
Hiilineutraali: Liikenteen ja asumisen CO2- päästöt
Menestyvä: Yhdyskuntataloudellinen tehokkuus
Hyvinvoiva: Alueiden tasapainoinen kehitys
Tavoitetasot:
Liikenteen ja asumisen CO2- päästöt
Liikenteen CO2-päästöt ovat lähellä nollaa vuoteen 2040 mennessä. Kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikenteen yhteensovittamisessa pyritään siihen, että seudun henkilöautoliikenteen suorite ei kasva vuoteen 2040 mennessä. Asumisen kokonaisenergiankulutus laskee vuoteen 2040 mennessä kuntien omien hiilineutraaliustavoitteiden mukaisesti.
Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus
Mittari kuvaa saavutettavuuden parantumisesta koituvaa hyödyn muutosta ja järjestelmätason kustannustehokkuutta: ylittävätkö hyödyt kustannukset. Suunnitelman toimenpiteiden ja maankäytön tehokkuuden tuottamien hyötyjen ja järjestelmätason kustannuksien suhde on yli 1.
Alueiden tasapainoinen kehitys
Arviointikokonaisuus kuvaa elinympäristön laadullisen kehittämisen vaikutusta alueiden tasapainoiseen kehitykseen. Tavoitteena suunnitelman kannustava vaikutus (neliportaisen luokittelun 3. taso). Perustuu keskeisten toimenpiteiden tarkasteluun yhdessä väestöä kuvaavan sosioekonomisen yhdistelmäindikaattorin kanssa.
Visio, tavoitteet, arviointikokonaisuudet ja tavoitetasot vastaavat MAL-suunnittelun keskeisiä osa-alueita sekä valtakunnallisia ja seudun kuntien tavoitteita. Valitulla tavoiteasetannalla ja sen ohjaamalla suunnittelulla ja toimenpiteillä päästään vuoteen 2040 asetettuun visioon.
Visio
Helsingin seudun visioksi vuodelle 2040 on määritetty Euroopan kestävimmin kasvava ja ihmisläheisin metropolialue. Visiota on haluttu seutua tarkasteltavan kansainvälisestä perspektiivistä, ja siinä on korostettu tavoitteellisuutta seudun kasvuun kestävä kehitys ja asukkaiden tarpeet huomioiden. Helsingin seutu kilpailee kansainvälisesti muiden metropolialueiden kanssa osaavasta työvoimasta, investoinneista ja yritystoiminnasta. Helsingin seutu tulee parantamaan kilpailukykyään suhteessa muihin metropolialueisiin tarjoamalla toimivaa arkea ja ihmisläheistä elinympäristöä, houkuttelevia yritysmahdollisuuksia sekä vastaamalla ilmastonmuutoksen haasteisiin. Helsingin seutu saavuttaa vision vuoteen 2040 vastaamalla asetettuihin tavoitteisiin (hiilineutraali, menestyvä, hyvinvoiva). Visiossa tavoitellaan edelläkävijyyttä ja johtavaa asemaa kestävyyteen liittyvissä kysymyksissä, samalla kun pyritään säilyttämään saavutettu vahva asema ihmisläheisen ympäristön osalta ja kehittämään sitä entisestään.
Tavoitteet
MAL 2023 -suunnitelmalle on määritetty kolme päätavoitetta; hiilineutraali, menestyvä ja hyvinvoiva ja näille arviointikokonaisuudet ja tavoitetasot. Päätavoitteet muodostavat ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kokonaisuuden. Suunnitelman toimenpiteitä valittaessa arvioidaan vaikutuksia suhteessa kaikkiin kolmeen tavoitteeseen.
Hiilineutraaliustavoite vastaa yhteiskunnan kannalta keskeisiin ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. MAL-suunnitelman kannalta tärkeää on, että seutu tekee päästövähennystoimia maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta, kasvaa kestävästi olemassa olevan rakenteen sisään luontoa säilyttäen sekä valitsee rohkeita toimenpiteitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Hiilineutraalius on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi myös valtion tason ohjelmissa sekä kuntien omissa tavoitteissa.
Menestyvän Helsingin seudun osalta pyritään vastaamaan seudun kilpailukykyhaasteeseen parantamalla seudun houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta. Menestyvän tavoitteeseen päästään mm. toteuttamalla kestävää, kustannustehokasta ja toimivaa liikennejärjestelmää, joka takaa hyvän saavutettavuuden niin yrityksille kuin työntekijöillekin. Tavoitteena on luoda työvoimaa ja yrityksiä houkutteleva laadukas ja toimiva elin- ja toimintaympäristö sekä monipuoliset asumisen ratkaisut.
Hyvinvoiva Helsingin seutu pyrkii siihen, että seudun asukkailla on mahdollisuus elää terveellisessä ja turvallisessa elinympäristössä, valita laadukasta ja tarpeita vastaavaa asumista monipuolisista asumisvaihtoehdoista sekä saavuttaa työpaikat, palvelut ja luonto kestävästi ja kohtuullisesti. Tavoitteena on, että Helsingin seudulla eläminen on helppoa ja onnellista.
Periaatteet MAL-tavoitteiden yhteensovittamiseen
Tavoitteet hiilineutraali, menestyvä, hyvinvoiva muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Tavoitteita yhdistämään ja suunnittelun toimintatapaa kuvaamaan on määritetty yhteensovittavat periaatteet resurssiviisaus, sopeutumiskyky ja seudun monimuotoisuus.
Helsingin seutu toimii resurssiviisaasti, jolloin hiilineutraalius ja menestys voidaan saavuttaa maa-alan, olemassa olevan infrastruktuurin ja taloudellisten resurssien tehokkaalla ja oikea-aikaisella käytöllä. Sopeutumiskykyinen Helsingin seutu saavuttaa hiilineutraalius- ja hyvinvointitavoitteet vastaamalla ja valmistautumalla joustavasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin sekä sopeutumalla ilmastonmuutokseen. Helsingin seudun hyvinvointi ja menestys saavutetaan huomioimalla seudun monimuotoisuus kaikessa MAL-suunnittelussa ja käyttämällä sitä voimavarana. Tavoitteena on hyödyntää seudun eri osien erilaisia vahvuuksia.
Arviointikokonaisuudet ja tavoitetasot
Jotta MAL-suunnitelmalle asettuja tavoitteita ja niiden toteutumista suunnitelman toimenpitein voidaan arvioida, tulee tavoitteille asettaa mittarit ja tavoitetasot. Mittareiden tulee olla tavoitteisiin osuvia, ymmärrettäviä ja toistettavia. Niitä hyödynnetään MAL-suunnitelman valmistelussa ja suunnitelman vaikutusten arvioinnissa. Mittareiden tulee vastata sitä, mihin MAL-suunnitelmalla on mahdollista vaikuttaa. MAL 2023 -suunnitelmalle on määritetty tavoitteita vastaavat arviointikokonaisuudet, jotka pitävät sisällään joukon mittareita.
Hiilineutraali Helsingin seutu: liikenteen ja asumisen CO2 -päästöt
Hiilineutraaliudelle asetetaan arviointikokonaisuus, joka koostuu liikenteen ja asumisen CO2-päästöistä. CO2-päästöjen osalta tavoitetasoiksi on asetettu, että liikenteen CO2- päästöt ovat lähellä nollaa vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikenteen yhteensovittamisessa pyritään siihen, että seudun henkilöautoliikenteen suorite ei kasva vuoteen 2040 mennessä. Asumisen CO2 -päästöjen osalta tavoitetasona on, että kokonaisenergiankulutus laskee vuoteen 2040 mennessä kuntien omien hiilineutraaliustavoitteiden mukaisesti.
Hiilineutraaliustavoite on johdettu niin valtakunnallisista tavoitteista kuin myös kuntien omien tavoitteiden pohjalta. Marinin hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Liikenteen osalta vuoteen 2045 mennessä tavoitellaan täysin fossiilitonta liikennettä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä (Fossiilittoman liikenteen tiekartta) on linjattu tavoitteeksi, että henkilöautojen ajoneuvokilometrit eivät enää vuosina 2020–2045 kasva verrattuna vuoteen 2019. MAL 2023 -suunnitelman hiilineutraaliustavoitteen mittarit liikenteen CO2-päästöjä ja henkilöautoliikenteen suoritetta koskien vastaavatkin valtakunnallisia liikenne- ja ilmastopolitiikan tavoitteita.
Liikenteen CO2-päästöjen osalta tavoitetasoksi on asetettu, että liikenteen CO2- päästöt ovat lähellä nollaa vuoteen 2040 mennessä. Asetettu tavoitetaso vastaa kansallista tavoitetta, jonka mukaan täysin fossiilitonta liikennettä tavoitellaan vuotena 2045. Liikenteen CO2-päästötavoite ei pidä sisällään kompensaatiota, ja täysin hiilettömän liikenteen saavuttaminen vuoteen 2040 on arvioitu haasteelliseksi, minkä vuoksi tavoitetasoksi on asetettu, että CO2- päästöt ovat lähellä nollaa.
Asumisen osalta hallitusohjelman tavoitteena on asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen. Tavoitteen saavuttamista tukee siirtyminen päästöttömään lämmöntuotantoon ja rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, jolle on asetettu kunnianhimoinen tavoite Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa. Strategian tavoitteena on vähentää rakennusten C2O päästöjä 90 % vuoteen 2050 mennessä.
Uudis- ja korjausrakentamisen osalta lainsäädännössä asetetaan velvoite lähes nolla-energiarakentamiseen (HE1151/2016). Velvoite tähtää rakennusten käytönaikaisen energiakulutuksen tehokkaaseen vähentämiseen. Tavoitteena on kuitenkin kehittää säädösohjausta, joka huomioisi käytönaikaisen energiakulutuksen sijaan rakennusten päästöt niiden koko elinkaaren ajalta. Parhaillaan valmisteilla olevassa lainsäädännössä (Kaavoitus- ja rakentamislaki) on esitetty velvoite rakennusten vähähiilisyydestä ja rakennusten elinkaaripäästöjen laskemisesta. Käytännössä rakentamislupaa haettaessa tulisi esittää ilmastoselvitys, jossa laskelmalla arvioidaan rakennuksen hiilijalanjälki ja kädenjälki (asetus vähähiilisyyden arviointimenetelmästä valmisteilla). Lisäksi valtioneuvoston asetuksella tullaan määrittämään enimmäisrajat rakennusten hiilijalanjäljelle.
MAL 2023 -suunnitelman hiilineutraaliustavoitteen mittari asumisen käytön aikaisen kokonaisenergiankulutuksen vähentämisestä on linjassa nykyisen lainsäädännön kanssa. Mittarin valinnassa on huomioitu, että säädösohjaus, joka painottaa rakennuksen koko elinkaaren päästöjä, on vasta kehitteillä. Näin ollen ei ole esimerkiksi vielä tiedossa, millaisia hiilijalanjäljen raja-arvoja rakennusten eri käyttötarkoitusluokille tullaan asettamaan. Tähän liittyen myös hiilijalanjäljen seurantatiedot ovat vielä toistaiseksi rajallisia. Rakentamisen elinkaaren aikaisia päästöjä ei toistaiseksi pystytä MAL-suunnittelussa asettamaan tavoitteeksi, sillä aiheen säädösohjauskin on vielä kehityksen alla.
Monet seudun kunnat ovat myös osaltaan asettaneet hiilineutraaliustavoitteitaan vuoteen 2030 ja 2035, joten MAL-suunnitelman tavoite ja arviointikokonaisuus vastaavat myös kuntien päästövähennystavoitteita. Esimerkiksi asumisen kokonaisenergiankulutuksen vähentämisen osalta tarkoituksena on mahdollistaa kuntien omien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen.
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi syyskuussa 2021 uuden ennusteen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman uuden ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä noin 40 prosenttia vuosina 2005-2030. Kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan laskevan aiemmin arvioitua nopeammin. Merkittävin muutokseen vaikuttava tekijä on, että liikenteen ennustetaan sähköistyvän aiemmin arvioitua nopeammin. Vaikka päästöt näyttäisivät vähenevän ennakoitua nopeammin, ei päästöjen väheneminen ole riittävän nopeaa vuoteen 2040 mennessä.
MAL 2023 -suunnitelman valmistelun yhteydessä on laadittu vertailupohja vuoden 2040 tilanteeseen, mikä osoittaa, että jo päätetyillä toimilla ja uusimmalla päästöennusteella tieliikenteen CO2 –päästöjen kehityksen suunta vuoteen 2040 on oikea, mutta ei riittävä. Tieliikenteen päästöjen vähenemiseen vaikuttaa erityisesti liikenteen sähköistyminen. Vertailupohjan 2040 mukaisesti henkilöautoliikenteen suorite kasvaa Helsingin seudulla 8,1 miljoonaa ajoneuvokilometriä arkivuorokaudessa vuodesta 2018 vuoteen 2040. Pelkkä autokannan uudistuminen ei riitä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen, koska on arvioitu, että autoteollisuus ja sähkötuotanto eivät ehdi uudistua siihen vaadittavassa tahdissa. Näin ollen kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikenteen yhteensovittamisessa pyritään siihen, että seudun henkilöautoliikenteen suorite ei kasva vuoteen 2040 mennessä.
MAL-suunnittelulla pystytään parhaiten vaikuttamaan liikenteen päästöihin liikenteen suoritteisiin vaikuttamalla, tiiviin yhdyskuntarakenteen ja kestävän liikennejärjestelmän kehittämisen kautta. Sen sijaan MAL-suunnittelulla on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi autokannan muutoksiin tai henkilöautoliikenteen käyttövoimiin ja sitä kautta henkilöautoliikenteen päästöihin. Autokannan sähköistyminen etenee monilta osin ilman MAL-suunnitelman ratkaisuja, joten ajoneuvojen CO2 -päästöt ovat suurelta osin riippumattomia MAL-suunnitelmasta.
Henkilöautoliikenteen suorite vaikuttaa hiilineutraaliustavoitteen lisäksi merkittäviltä osin seudun liikennejärjestelmän toimivuuteen ja sujuvuuteen. Kaupunkiseudun ruuhkien ja liikennejärjestelmän häiriöiden maltillisuus vastaa hiilineutraaliuden ohella menestyvän seudun tavoitteeseen. Henkilöautoliikenteen suorite kuvaa liikenteen CO2-päästöjen lisäksi liikennejärjestelmän terveys- ja turvallisuusvaikutuksia. Näin ollen, ulkoisvaikutusten väheneminen ja aktiivisen liikkumisen terveyshyötyjen lisääntyminen vastaavat myös hyvinvoivan seudun tavoitteeseen. Tavoitteena on ohjata liikenteen kasvu kestäviin kulkumuotoihin.
Henkilöautoliikenteen suoritteisiin pyritään MAL-suunnitelmalla vaikuttamaan monipuolisella keinovalikoimalla, johon liittyy mm. kestävämpien kulkumuotojen, kuten joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja niiden houkuttelevuuden lisääminen. Toimenpiteissä tullaan huomioimaan seudun erilaisille ja monimuotoisille alueille soveltuvat keinot. Lisäksi suunnitelman toimenpitein on tärkeää edistää olemassa olevaan rakenteeseen ja kestävään liikennejärjestelmään tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta. Tiiviissä ja toimivassa yhdyskuntarakenteessa on helppo saavuttaa palvelut, työpaikat ja muut arjen tarpeet kestävin kulkutavoin.
Asumisen hiilineutraaliuden osalta tavoitteeksi on asetettu asumisen kokonaisenergiankulutuksen lasku. Asumisen päästöihin vaikuttavat energiantuotannon päästöt, asumisen energiantehokkuus ja lämmitysjärjestelmät sekä rakennusmateriaalit. Energiantuotannon päästöihin vaikuttaminen rajautuu MAL-suunnittelun ulkopuolelle. MAL-suunnittelulla voidaan vaikuttaa asumisen energiatehokkuuteen ja rakennusmateriaaleihin, jotka edistävät rakennuksen kokonaisvaltaista vähähiilisyyttä. Tavoitteeksi asetettu asumisen energiankulutuksen lasku kuvastaa asumisen energiatehokkuuden parantumista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nykyisen asuntokannan energiatehokkuuden merkittävää parantumista ja energiatehokasta uudistuotantoa. Tavoitteen osalta on huomattavaa, että sen saavuttamiseen vaikuttavat MAL-suunnittelun lisäksi monet muut asiat, kuten säädösohjaus ja kuntien omat tavoitteet. Tämän takia on tunnistettu, että arviointikokonaisuuden kehittäminen vaatii MAL-työn aikana jatkokehittämistä, jonka avulla voidaan tunnistaa selkeämmin MAL-työn vaikutukset tavoitteen saavuttamiseen.
Toisekseen tavoitteen osalta on huomattava, että vaikka huomiota on alettu kiinnittää enenevässä määrin rakennusten kokonaisvaltaiseen vähähiilisyyteen, kansalliset säädökset sen ohjaamiseksi ovat vasta valmisteilla. Täten MAL-suunnitelman tavoitetasoa ei ole liitetty rakennusten koko elinkaaren vähähiilisyyteen.
Menestyvä Helsingin seutu: yhteiskuntataloudellinen tehokkuus
Menestyvä -tavoitteen päämittariksi asetetaan yhteiskuntataloudellinen tehokkuus. Yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden tavoitetaso on, että suunnitelman toimenpiteiden ja maankäytön tehokkuuden tuottamien hyötyjen ja järjestelmätason kustannuksien suhde on vähintään yli 1.
MAL 2023 -suunnitelmalla pystytään vaikuttamaan resurssien käytön tehokkuuden kautta seudun menestykseen. Näin ollen vaikutusten arvioinnin kannalta keskeistä on arvioida, miten rajalliset resurssit pystytään kohdistamaan siten, että niistä saadaan paras mahdollinen hyöty seudulle ja vaikuttamaan kustannustehokkuuden kautta seudun menestykseen. Menestyvän ja taloudellisesti kestävän seudun keskiössä on toimiva ja tehokas liikennejärjestelmä, mikä johtaa saavutettavuuden ja sujuvuuteen parantumiseen niin asukkaiden kuin elinkeinoelämän näkökulmasta.
Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus -mittarin avulla kuvataan saavutettavuuden parantumisesta koituvaa hyödyn muutoksia ja kustannustehokkuutta. Toisin sanoen, mitä paremmin valituilla toimenpiteillä, olemassa olevan liikennejärjestelmän tehostamisella ja tehokkaalla maankäytöllä parannetaan saavutettavuutta suhteessa käytettyyn rahoitukseen, sitä korkeampi on MAL 2023 –suunnitelman yhteiskuntataloudellinen tehokkuus. On huomioitava, että mm. yhdyskuntarakenteen tiiveys ja toimintojen sekoittuminen heijastuvat positiivisesti yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen.
Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus -mittari perustuu hanketason vaihtoehtovertailussa laajasti käytettyyn menetelmään, jota on kehitetty palvelemaan paremmin järjestelmätason toimenpiteiden valintaa. Samoin kuin hanketasolla myös järjestelmätasolla hyöty-kustannussuhteen laskennassa arvioidaan investointikustannusten ja hankkeiden toteuttamisesta seuraavien rahamääräisten nettohyötyjen muutosta. Laskelmassa otetaan huomioon mm. vaikutukset matka-aikaan, turvallisuuteen, onnettomuuksiin, meluun, päästöihin sekä käyttökustannukset.
Yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden arvioinnin menetelmässä on rajoitteita, mitkä pitää tunnistaa toimenpiteitä valitessa. On esimerkiksi huomattava, että alle yhden jäävän hyöty-kustannusluku (HK-suhde) ei välttämättä tarkoita, että hanke olisi kannattamaton, koska HK-suhde ei ota huomioon kaikkia hankkeen vaikutuksia. Voi myös olla, että hanke, jonka HK-suhde on yli yksi, ei välttämättä ole kannattava, sillä laskentatapa ei pysty huomioimaan kaikkia laskelman ulkopuolisia haittoja. Esimerkiksi pienillä ja kustannustehokkailla toimenpiteillä, jotka kohdistuvat kestäviin kulkumuotoihin, edesautetaan suunnitelman muiden tavoitteiden toteutumista, mutta vaikutus yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen voi olla marginaalinen. Monista pienistä hankkeista ei myöskään ole käytössä hyöty-kustannuslaskelmia.
Rajoitteistaan huolimatta kustannus-hyötyanalyysi on tällä hetkellä paras käytettävissä oleva menetelmä hankkeiden ja järjestelmätason vertailuun. Laskentamenetelmiä kehitetään jatkuvasti, jotta ne voisivat parhaalla mahdollisella tavalla kuvata hankkeiden vaikutuksia monipuolisesti. Vaikutusten arvioinnin muilla menetelmillä ja mittareilla voidaan kuitenkin täydentää em. rajoitteista johtuvia puutteita esimerkiksi sekä laajempien taloudellisten vaikutusten (mm. työvoiman saavutettavuus ja työpaikkojen kasautuminen) että terveysvaikutusten arviointien avulla.
Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus on tunnistettu myös valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Liikenne 12), jonka yhtenä tavoitteena on, että liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee. Valtakunnallisessa suunnitelmassa on kuvattu myös, että yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden tavoitteleminen liikennejärjestelmässä tarkoittaa, että rajalliset resurssit pyritään kohdistamaan siten, että niistä saadaan paras mahdollinen hyöty.
Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus oli myös yksi MAL 2019 -suunnitelman päämittareista. MAL 2019 -suunnitelman yhteiskuntataloudellinen tehokkuus oli 1,5.
Hyvinvoiva Helsingin seutu: alueiden tasapainoinen kehitys
Hyvinvoiva -tavoitteelle ei ole määritettävissä yhtä yksiselitteistä mittaria, joten tavoitteelle on määritetty alueiden tasapainoisen kehityksen arviointikokonaisuus. Arviointikokonaisuus perustuu asumisen, saavutettavuuden ja muiden keskeisten paikkatietoaineistojen tarkasteluun yhdessä väestöä kuvaavan sosioekonomisen yhdistelmäindikaattorin kanssa. Tavoitetasoksi on määritetty neliportaisen luokittelun 3. taso ”kannustava” (luokat: ”vähäinen vaikutus, mahdollistava, kannustava, vahva vaikutus”).
MAL 2023 –suunnitelmalla mahdollistetaan elinympäristön laadullinen kehittäminen, joka toimii vastapainona alueiden eriarvoistumiskehitykselle ja väestön alueelliselle eriytymiselle. Alueiden tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeimmät MAL-työkalut liittyvät asuntokannan monipuolisuuteen ja hyvään saavutettavuuteen sekä alueiden vetovoimaisuuden parantamiseen. Alueiden vetovoiman tekijöitä ovat lähiympäristön laatu, terveellisyys ja turvallisuus sekä asukkaan kannalta keskeiset (lähi-)palvelut. MAL-suunnitelmalla voidaan vaikuttaa mm. liikenteen melu- ja lähipäästöihin, joiden vaikutuksia voidaan arvioida paremmin, kuin aiemmin tehdyn menetelmäkehittämisen johdosta. Merkittävillä vetovoimaa parantavilla (palvelu-)hankkeilla voidaan myös nostaa alueiden profiilia, parantaa niiden tunnettuutta ja vahvistaa niiden yhteyttä muuhun kaupunkiseutuun.
Alueiden tasapainoista kehitystä tullaan arvioimaan arviointimatriisin avulla, jossa huomioidaan useampia tekijöitä esimerkiksi asuntotuotannon monipuolisuus ja sen sijoittuminen, asuinalueiden saavutettavuus, lähiympäristön laatu, terveys ja turvallisuus, tärkeät ja vetovoimaan vaikuttavat palvelut.
Tavoitteen toteutumista on mahdollista edistää MAL-suunnittelussa arvioimalla MAL-suunnitelman toimenpiteiden vaikutuksia kokonaisuutena alueellisen eriytymisen ja eriarvoistumisen näkökulmista (asiantuntija-arviointi). Lisäksi hyödynnetään MAL-suunnitelman ohjaavaa ja kannustavaa vaikutusta, vaikka varsinaiset toteuttamiskeinot liittyvät pääosin kunnalliseen suunnitteluun tai valtion politiikkatoimenpiteisiin.
2. tason mittarit
Suunnitelman tavoitteiden toteutumista ei pystytä kokonaisvaltaisesti arvioimaan ainoastaan päämittareilla ja määritetyillä arviointikokonaisuuksilla, minkä johdosta arvioinnin tueksi on tunnistettu 2. tason mittareita, joilla laajennetaan suunnitelman tavoitteiden toteutumisen tarkastelua. 2. tason mittareita ei päätetä erikseen ja niiden valmistelua jatketaan. Suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin tukena käytetään muitakin mittareita ja arviointimenetelmiä.
Tässä valmisteluvaiheessa 2. tason mittareiksi on tunnistettu kestävien kulkutapojen osuus, palvelut yhdyskuntarakenteessa, maankäytön vaikutukset hiilinieluihin ja -varastoihin, uuden maankäytön sijoittuminen keskuksiin ja raideliikenteen piiriin, työvoiman saavutettavuus sekä terveys ja turvallisuus (arviointikokonaisuus).
Tausta ja valmisteluprosessi
MAL 2023 visio, tavoitteet, arviointikokonaisuudet ja tavoitetasot on valmisteltu MAL-projektiryhmän, HLJ-toimikunnan, MAL neuvottelukunnan sekä maankäytön ja asumisen -ryhmien kokouksissa ja työpajoissa sekä luottamushenkilöille järjestetyissä vuorovaikutustilaisuuksissa kevään ja syksyn 2021 aikana. Työn pohjana on toiminut MAL 2019 -suunnitelma, MAL-sopimus vuosille 2020-2031, MAL2023 -puiteohjelma, MAL-työn selvitykset sekä valtakunnalliset ohjelmat kuten Liikenne 12 -suunnitelma, Fossiilittoman liikenteen tiekartta ja pääministerin Marinin hallituksen ohjelma.
Vision, tavoitteiden, arviointikokonaisuuksien ja tavoitetasojen valmistelun pohjana on käytetty MAL 2023 -suunnitelman vertailupohjassa käytettyä vahvan keskittyvän kasvun skenaarion kokonaiskasvua, jonka mukaan Helsingin seudulla on 1,88 miljoonaa asukasta vuonna 2040 (2,16 miljoonaa vuonna 2060) ja 937 000 työpaikkaa vuonna 2040 (994 000 vuonna 2060).
MAL 2019 -suunnitelman tavoitteita olivat vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvinvoiva. Tavoitteet eivät ole merkittävästi muuttuneet edellisestä suunnittelukierroksesta neljän vuoden takaa, mutta niitä on päivitetty mm. MAL-puiteohjelmassa tunnistettujen teemojen mukaisesti.
Päätösehdotus: Kuullaan maankäyttöjohtaja Rikhard Mannisen esittely asiasta ja merkitään se tiedoksi. Yhteistyökokous hyväksyy osaltaan MAL 2023 –suunnitelman vision, tavoitteet, arviointikokonaisuudet ja tavoitetasot liitteen 3 mukaisesti. Kuntien lopullinen sitoutuminen tapahtuu MAL 2023 –suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kevään 2023 aikana. Lisäksi yhteistyökokous merkitsee tiedoksi MAL 2023-vaikutusten arviointiohjelman.
Liitteet
Liite 3. Esitys MAL 2023 -suunnitelman visioksi, tavoitteiksi, arviointikokonaisuuksiksi ja tavoitetasoiksi (pdf).
Liite 4. Perusteluosa visiolle, tavoitteille, arviointikokonaisuuksille ja tavoitetasoille.
Liite 5. MAL 2023 -suunnitelman vaikutusten arviointiohjelma
Liite 6. Yhteenveto Helsingin seudun MAL 2023-arviointiohjelmaluonnoksesta annetuista lausunnoista ja kannanotoista
Lisätietoja antaa yhteistyökokouksen sihteeri Inga Nyholm (Helsinki), puh. 040 760 5524