Tällä sivulla
1. Porvoon, Lohjan ja Siuntion liittyminen Helsingin seudun yhteistyökokoukseen, päätös
Porvoon ja Lohjan kaupungit toimittivat kesäkuussa 2020 ja Siuntion kunta syyskuussa Helsingin seudun yhteistyökokoukselle esityksensä tulla kutsutuiksi mukaan Helsingin seudun yhteistyökokouksen toimintaan.
Asiaa käsiteltiin HSYK:n kokouksessa 13.8.2020, jossa päätettiin toteuttaa ko. kuntien liittymisestä selvitys. Selvitystä käsiteltiin HSYK:n kokouksessa 15.12.2020, jolloin asian käsittelyä päätettiin jatkaa seuraavassa kokouksessa keväällä 2021.
Helsingin seudun kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat HSYK:in joulukuun 2020 kokouksen jälkeen käsitelleet asiaa kokouksessaan 19.2.2021 ja päättäneet ehdottaa yksimielisesti yhteistyökokoukselle, että Porvoo, Lohja ja Siuntio hyväksyttäisiin yhteistyökokoukseen mukaan ns. kumppanuusjäseninä.
Edellä mainittu tarkoittaisi, että yhteistyötä koskevaan sopimukseen sisällytettäisiin uusi jäsenyysmuoto, joka oikeuttaisi ko. kuntien osallistumisen Helsingin seudun yhteistyökokouksen kokouksiin sekä seudun kunnan- ja kaupunginjohtajien valmistelukunnan kokouksiin. Kumppanuuskunnat osallistuisivat HSYK:in toimintaan (kokouksiin) kuten sopimuskunnat, mutta eivät osallistuisi valmisteluun tai päätöksentekoon maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta, sopimuksessa mainittuun MAL-suunnitelman laadintaan, eivätkä valtion kanssa laadittavaan MAL-sopimukseen (poikkeuksena liikenteen osalta Siuntion kunta, joka on HSL:n jäsenkunta). Asianomaiset kunnat eivät myöskään tulisi jäseniksi valtioneuvoston hallituskaudeksi 2019-2023 asettamaan metropolipolitiikan yhteistyöryhmään.
Edellä mainittu tarkoittaisi, että HSYK:in uusi kokoonpano ja kokoonpanon muutoksista johtuvat seikat kirjattaisiin Helsingin seudun yhteistyösopimukseen ja sopimukseen sisällytettäisiin kumppanuusjäsenyyden määrittely. Yhteistyökokoukseen osallistuisivat jatkossa sekä sopimuskuntien että kumppanuuskuntien kunnan/kaupunginvaltuustojen ja –hallituksen 1.puheenjohtajat. Tämän johdosta kokoonpano laajenisi 28 luottamushenkilöstä 34 luottamushenkilöön. Yhteistyökokous voisi jatkossakin päättää, että valtuustokaudeksi kokoukseen valitaan 4-6 lisäjäsentä. Ehdotuksena on, että lisäjäsenet edustaisivat jatkossakin sopimuskuntia: 2-4 pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja 2 KUUMA-seutua.
Päätösehdotus: Keskustellaan Helsingin seudun kunnan- ja kaupunginjohtajien ehdotuksesta ja päätetään hyväksyä Porvoon ja Lohjan kaupungit sekä Siuntion kunta mukaan Helsingin seudun yhteistyökokoukseen kumppanuusjäseninä kunnan- ja kaupunginjohtajien ehdotuksen mukaisesti.
2. Päivitetty Helsingin seudun yhteistyösopimus, sopimuksen hyväksyminen
HSYK:in 13.8.2020 kokouksessa käsiteltiin teknisesti ja rakenteeltaan uudistettua Helsingin seudun kuntien välistä yhteistyösopimusta. Kuntien yhteistyö perustuu vuonna 2005 hyväksyttyyn yhteistyösopimukseen, jossa on sovittu mm. yhteistyön tavoitteista, organisoinnista, periaatteista ja menettelytavoista. Sopimuksen osalta 13.8.2020 kokouksessa todettiin siihen tehdyt muutokset tarkoituksenmukaisiksi. Sopimus päätettiin kuitenkin hyväksyä yhteistyökokouksessa vasta sen jälkeen, kun yhteistyökokous on päättänyt kantansa Porvoon ja Lohjan esitykseen.
Helsingin seudun kunnan- ja kaupunginjohtajat ehdottavat, että 13.8.2020 kokouksessa käsiteltyjen teknisten ja rakenteellisten muutosten lisäksi sopimukseen sisällytetään Porvoon, Lohjan ja Siuntion kumppanuusjäsenyydestä johtuvat, tarvittavat muutokset. Nämä muutokset on esitetty liitteessä 1.
Päätösehdotus: Mikäli yhteistyökokous on edellä kohdassa 1 päättänyt hyväksyä Porvoon ja Lohjan kaupungit ja Siuntion kunnan Helsingin seudun yhteistyökokouksen kumppanuusjäseniksi, yhteistyökokous hyväksyy osaltaan päivitetyn yhteistyösopimuksen. Tämän jälkeen yhteistyösopimus hyväksytään kaikissa seudun kunnissa, jonka jälkeen se tulee voimaan. Sopimus on voimassa toistaiseksi.
Liite 1: Helsingin seudun päivitetty yhteistyösopimus
3. Lähijunaliikenteen varikoiden tarve ja asiassa eteneminen, tiedoksi
Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-sopimusta koskevan neuvottelutuloksen (2.6.2020) mukaan kuntien ja HSL:n tulee yhteistyössä Väyläviraston kanssa ratkaista tarvittavien lähijunaliikenteen uusien varikoiden sijoittuminen Rantaradan, Kehäradan ja Pääradan suunnissa ja laatia tarvittaville selvityksille ja toteuttamiselle uusien junien hankintatarpeen huomioon ottava aikataulu. Kuntien tulee yhteistyössä Väyläviraston kanssa laatia tarpeelliset suunnitelmat varikoiden toteuttamiseksi sekä ratkaista varikoiden toteuttajan, suunnittelijan, rakentajan ja omistuksellisen rakenteen. Sijaintikunnat laativat varikoiden vaatimat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat. Tämä on neuvottelutuloksen mukaan edellytys sopimuksen muissa kohdissa sovituille valtion panostuksille.
Neuvottelutuloksen toteuttamiseksi kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat valmistelleet suunnitelman asiassa etenemiseksi.
Suunnitelman mukaan pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen varikoiden toteuttajatahona toimii Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, sillä sen yhtiöjärjestyksessä mainittuun tehtävään kuuluu myös omistamansa junakaluston varikkotoiminnat. Yhtiö voi omistaa myös kiinteistöjä. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n toiminnan laajentaminen kattamaan MAL-sopimuksessa mainittu varikkojen toteuttajan, suunnittelijan ja rakentajan tehtävät voidaan käsitellä Junakalusto Oy:n yhtiökokouksessa keväällä 2021.
Kokonaiskuvan muodostamiseksi toteutettavien rantaradan, kehäradan ja pääradan varikoiden nykyisestä ja tulevasta käytöstä, laajuudesta ja muista toiminnallisista vaatimuksista laaditaan Junakalustoyhtiön toimesta yleissuunnitelma, joka käsitellään ja hyväksytään yhdessä Väyläviraston, HSL:n ja seudun kuntien kesken.
Lähijunaliikenteen varikoita tarvitaan lopputilanteessa kolme. Nykyisistä ja tulevista varikoista ja niiden toiminnallisista vaatimuksista ja mitoituksesta laaditaan tarkempi arvio ja selvitys. Tämän tekee Junakalustoyhtiö yhteistyössä HSL:n ja Väyläviraston sekä tarvittavilta osin mahdollisten varikoiden sijaintikuntien kanssa.
Edellä mainitut yleissuunnitelma sekä arvio ja selvitys varikoiden toiminnallisista vaatimuksista ja mitoituksesta laaditaan vuoden 2021 aikana. Suunnitelmien hyväksymisen jälkeen suunnitelman mukaiset sijaintikunnat laativat varikoiden vaatimat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat.
Tarvittavan varikon ratkaisua kiirehditään ja kaavoitusta edistetään laadittavan selvityksen pohjalta Rantaradan suunnan kunnissa. Hankkeen YVA käynnistetään mahdollisimman nopeasti. Vantaalla on puolestaan valmius tarkastella Petaksen varikkoaluetta osana alueelle laadittavaa osayleiskaavaa. Näiden lisäksi tulee edistää myös Keravan Jäspilän siirtymistä osaksi lähiliikenteen varikkoverkostoa sekä varikkoverkostoon liittyviä muita ratkaisuja.
Valtion osuudesta ja osallistumisesta varikkoratkaisuun ja sen kustannuksiin neuvotellaan ottaen huomioon hankkeen tuomat hyödyt valtakunnan junaliikenteelle ja varikkotoiminnalle Ilmalassa ”hyötyjä maksaa”-periaatteen mukaisesti.
Tarkoituksena on rahoittaa varikoiden kustannukset HSL-junaliikenteen korvausten kautta ja osin (30%) valtion avustuksella. Sijaintikunnilta ei odoteta rahoitusta, mutta valmistelun lähtökohtana on ollut, että kaikki varikoiden sijaintikunnat ovat osakkaina Pääkaupunkiseudun Junakalustoyhtiössä PKS-kaupunkien ohella. Asian valmisteluvastuu siirtyisi HSYK:in käsittelyn jälkeen junakalustoyhtiölle.
Päätösehdotus: Keskustellaan ehdotuksesta ja merkitään asian valmistelu ja suunnitelma etenemisestä tiedoksi.
4. Muut asiat
Päätösehdotus: Merkitään tiedoksi mahdolliset muut asiat.
5. Seuraavat kokoukset
Päätösehdotus: Keväälle 2021 ei ole sovittuna kokousaikoja. Syksyn 2021 kokousajat sovitaan ja ilmoitetaan kuntavaaleista johtuen myöhemmin.
Lisätietoja antaa yhteistyökokouksen sihteeri Inga Nyholm (Helsinki), puh. 040 760 5524