Tällä sivulla
1. Mal 2023-puiteohjelma, hyväksyminen
Asian tausta
Seudullisen MAL-suunnittelun juuret ovat 1990-luvulla alkaneessa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa. 2010-luvulla suunnittelu kehittyi kattamaan maankäyttöä ja asumista. Ensimmäinen valtion ja Helsingin seudun välinen MAL-aiesopimus tehtiin vuosille 2012-2015. Yhtäaikaisesti valmistellut Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma MASU 2050, Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 ja Helsingin seudun asuntostrategia 2025 toimivat lähtökohtina MAL-sopimukselle 2016-2019. Ensimmäistä kertaa maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteet koottiin yhteen suunnitelmakokonaisuuteen MAL 2019 -suunnitelmassa.
MAL 2019 -suunnitelma toimi yhtenä lähtökohtana Helsingin seudun kuntien ja valtion väliselle MAL-sopimukselle 2020-2031. Siinä sovittiin, että kunnat ja HSL yhdessä valtion viranomaisten kanssa päivittävät MAL-suunnitelman sopimuskautta 2024-2035 varten. Osapuolet sitoutuivat sopimuksessa myös varaamaan suunnitelman laatimiseen tarvittavat henkilö- ja muut resurssit.
Puiteohjelman sisältö
MAL 2023 –suunnitelman laadinnan tueksi on valmisteltu puiteohjelma seudullisen MAL-projektiryhmän toimesta. Virkamiesvalmistelua ohjanneet MAL-neuvottelukunta ja HLJ-toimikunta hyväksyivät puiteohjelman päätöksentekoa varten yhteiskokouksessaan 18.11.2020.
Puiteohjelma toimii työsuunnitelmana MAL 2023 -työlle eli siinä määritellään:
- Mihin suunnitelmiin, ohjelmiin ja muihin lähtökohtiin se pohjautuu
- Mitä MAL-suunnitelman tuloksena syntyy ja mikä on sen aikajänne
- Millaisia ajankohtaisia näkökulmia työhön kohdistetaan
- Mitä keskeisiä teemoja suunnittelukierroksella tarkastellaan
- Miten suunnitteluprosessi ja sen vaiheet (ml. päätöksenteko) etenevät
- Miten valmistelukokoonpanot muodostuvat ja kuinka työ resursoidaan
- Mitkä ovat työn vuorovaikutuksen tavoitteet ja periaatteet
MAL 2023 -suunnittelussa hyödynnetään MAL 2019 -suunnitteluvaiheen tarkasteluja sekä ajankohtaisia valtion, maakunnan, seudun ja kuntien ohjelmia, strategioita ja suunnitelmia. Siinä huomioidaan myös merkittävät käynnissä olevat prosessit (mm. valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne12 ja asuntopoliittinen kehittämisohjelma). Lopputuloksena muodostuu seudullinen ja strateginen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma, joka sisältää ainakin seuraavat keskeiset tulokset:
- Suunnitelma seudun maankäytön kehityksestä (asuminen ja aiempaa tarkemmin työpaikat), jossa määritetty suunnittelun painopisteet ja ensisijaiset alueet
- Seudun asuntotuotantotavoitteet ja muut asuntopoliittiset toimenpiteet sekä
- Seudun lakisääteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältäen kaikki liikennemuodot
MAL 2023 –suunnitelmakokonaisuus sisältää lakisääteisen ja HSL:n perussopimuksen mukaisen tehtävän eli Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen 15 kunnan alueelle. Puiteohjelmassa on lisäksi kuvattu esimerkein, mitä MAL-suunnittelu on ja mitkä asiat rajautuvat sen ulkopuolelle. Suunnittelualue kattaa Helsingin seudun sekä Siuntion.
MAL 2023 -suunnitelmassa on pitkä (2060) ja keskipitkä aikajänne (2040). Vuoden 2040 iteroituva suunnitelmakokonaisuus priorisoidaan ja aikataulutetaan lopuksi 12 vuoden aikajaksolle (asuntotuotanto- ja kerrosalatavoitteet sekä liikenneinvestoinnit).
Puiteohjelmassa on tunnistettu näkökulmia, joita MAL2023 -suunnittelussa tällä kierroksella erityisesti tarkastellaan. Näkökulmat eivät ole suunnitelman tavoitteita, vaan suunnitelman visio ja tavoitteet työstetään vuoden 2021 aikana ja hyväksytään vasta sen jälkeen. Näkökulmien ydin on ”kestävä kaupungistuminen”. Tämän lisäksi perehdytään kolmeen kärkeen: ”yhteiskunta murroksessa”, ”sosiaalinen oikeudenmukaisuus” ja ”Helsingin seutu osana maailmaa”. ”Ytimen ja kärkien” alle jäsennetyt tarkemmat näkökulmat on kuvattu puiteohjelmassa.
MAL 2023 -suunnitelmaprosessin vaiheet ovat puiteohjelman mukaan seuraavat (aikataulu ohjeellinen):
- Nykytila ja kehityssuunnat (MAL-tilannekuva), 8/2020-2/2021
- Visio, tavoitteet ja mittarit, 1/2021-11/2021
- Luonnosten laatiminen, vaikutusten arviointi ja iterointi, 11/2021-10/2022
- Suunnitelma lausunnoille, 10/2022-2/2023
- Päätös, 2-4/2023
- MAL-sopimus
- Jälkiarviointi ja seuranta
MAL 2023 perustuu vaikutusten arviointiin, jonka avulla suunnitelmaa voidaan iteroiden kehittää vastaamaan tavoitteita. Vaikutukset arvioidaan ja suunnitelmaluonnosta iteroidaan 2-3 kertaa. Vaikutusten arviointi pohjautuu lakiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki 200/2005). Vaikutusten arvioinnin työkaluja ja mittareita kehitetään työn ohella.
MAL-suunnittelun koordinointi ja valmistelu tehdään MAL-projektiryhmän koordinoimana. Työtä valmistelevat Maankäytön ryhmä, Asumisen ryhmä ja HSL:n liikennejärjestelmäryhmä. Valmistelua ohjaavat MAL-neuvottelukunta ja HLJ-toimikunta. Pääosa valmistelijoista on kuntien edustajia. Valtion osapuolet ovat mukana HLJ-toimikunnassa ja MAL-projektiryhmässä. Työn aikana pyritään sopimaan käytännöt, joilla varmistetaan keskusteluyhteys valtion organisaatioiden ylimmän johdon kanssa keskeisissä päätöskohdissa.
Suunnitelman vuorovaikutuksen ja viestinnän tavoitteena ovat sitoutuneet ja hyvin informoidut osalliset sekä Helsingin seutua ja kaikkia osapuolia hyödyttävä lopputulos. Seudun poliittiset päätöksentekijät (Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK, HSL:n hallitus, KUUMA-johtokunta, kunnat) osallistuvat valmistelutyöhön eri tilaisuuksissa, seminaareissa ja työpajoissa. Elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa käydään aiempaa aktiivisempaa vuoropuhelua. Seudun asukkaiden näkemyksiä kootaan 2021 alussa seudullisella MAL-barometrilla. Lisäksi luodaan mahdollisuuksia osallistua muilla työkaluilla ja menetelmillä.
Päätöksenteko
Puiteohjelma hyväksytään Helsingin seudun yhteistyökokouksessa HSYK:issä, HSL:n hallituksessa ja KUUMA-johtokunnassa. Hyväksymispäätöksellä sitoudutaan erityisesti suunnittelun vaiheistukseen, työn organisoitumiseen, suunnittelun aikajänteisiin (2040 ja 2060) sekä nimettyihin kärkiin ja ytimeen.
Päätösehdotus: Käydään toimialajohtaja Mikko Ahon esityksen pohjalta keskustelu puiteohjelmasta ja sen sisällöstä. Helsingin seudun yhteistyökokous päättää hyväksyä suunnitelman omalta osaltaan.
Liite: MAL 2023-puiteohjelma liitteineen (pdf)
2. Porvoon, Lohjan ja Siuntion mahdollinen liittyminen Helsingin seudun yhteistyökokoukseen, selvitysluonnoksen käsittely ja lähetekeskustelu
Porvoon ja Lohjan kaupungit toimittivat kesäkuussa 2020 ja Siuntion kunta syyskuussa Helsingin seudun yhteistyökokoukselle esityksensä tulla kutsutuiksi mukaan Helsingin seudun yhteistyökokouksen toimintaan.
Asiaa käsiteltiin HSYK:in kokouksessa 13.8.2020. Kokouksessa päätettiin laatia syksyn 2020 aikana selvitys, jossa arvioidaan mitkä olisivat Porvoon ja Lohjan liittymisen tarkemmat vaikutukset mm. yhteistyön, sen tavoitteiden, organisoitumisen ja muiden esiin nousevien asioiden osalta. Selvitys päätettiin toteuttaa seudun yhteistyökokouksen sihteeristön toimesta siten, että sitä ehditään käsitellä seudun kunnissa. Valmistumisen jälkeen se päätettiin tuoda HSYK:iin käsiteltäväksi.
Yhteistyökokouksen sihteeristön, HSL:n sekä seudun MAL-maankäyttöryhmän ja asumisen ryhmän asiantuntijoiden laatima liitteenä oleva selvitysluonnos valmistui marraskuussa 2020. Siinä on käsitelty Porvoon, Lohjan ja Siuntion mukaan tuloa HSYK:in toimintaan laaja-alaisesti eri näkökulmista. Selvitykseen ei sisälly varsinaista päätösehdotusta Porvoon, Lohjan ja Siuntion kutsumisesta, sillä kyseessä on kolme hyvin erilaista kuntaa, joiden mukaan tulossa yhteistyökokouksen toimintaan yhdessä ja erikseen voidaan tunnistaa sekä hyötyjä että haasteita.
HSYK:in 13.8.2020 kokouksessa käsiteltiin myös teknisesti ja rakenteeltaan uudistettua Helsingin seudun kuntien välistä yhteistyösopimusta. Kuntien yhteistyö perustuu vuonna 2005 hyväksyttyyn yhteistyösopimukseen, jossa on sovittu mm. yhteistyön tavoitteista, organisoinnista, periaatteista ja menettelytavoista. Sopimuksen osalta 13.8.2020 kokouksessa todettiin siihen tehdyt muutokset tarkoituksenmukaisiksi. Sopimus päätettiin kuitenkin hyväksyä yhteistyökokouksessa vasta sen jälkeen, kun yhteistyökokous on päättänyt kantansa Porvoon ja Lohjan esitykseen.
Päätösehdotus: Käydään edunvalvonta-asiantuntija Sanni Pietilän alustuksen pohjalta läpi laadittu selvitysluonnos ja todetaan selvitystyö loppuun saatetuksi. Käydään selvitystyön pohjalta lähetekeskustelu Porvoon, Lohjan ja Siuntion liittymisestä Helsingin seudun yhteistyökokoukseen. Päätetään, että liittymisestä tehdään päätös seuraavassa kokouksessa 11.3.2021. Uudistettu yhteistyösopimus hyväksytään tämän jälkeen.
Liitteet
Liite 2: Lohjan, Porvoon ja Siuntion liittymisestä Helsingin seudun yhteistyökokouksen toimintaan (pdf)
Liite 3: Porvoon ja Lohjan kaupunkien esitys (pdf)
Liite 4: Siuntion kunnan esitys (pdf)
3. Metropolipolitiikan käynnistyminen, tiedoksi
Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat toimittivat 17.9.2019 hallitukselle ehdotuksensa metropolipolitiikan käynnistämiseksi ja sitä koskevan yhteistyöryhmän perustamiseksi. Valtioneuvosto asetti yhteistyöryhmän 5.11.2020. Työryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeri Krista Mikkonen ja varapuheenjohtajana Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ohella myös KUUMA-kunnilla on edustus ryhmässä. Yhteistyöryhmän ensimmäinen kokous pidetään 15.12.2020.
Päätösehdotus: Merkitään tiedoksi metropolipolitiikan käynnistyminen sekä asetettu metropolipolitiikan yhteistyöryhmä.
Liitteet
Liite 5: Valtioneuvoston päätös metropolipolitiikan yhteistyöryhmän asettamiseksi (pdf)
Liite 6: Taustamuistio, metropolipolitiikan yhteistyöryhmä (pdf)
4. Muut ajankohtaiset asiat
Päätösehdotus: Yhteistyökokous päättää merkitä tiedoksi esille tulleet muut ajankohtaiset asiat.
5. Seuraava kokous
Päätösehdotus: Seuraava kokous pidetään 11.3.2021 klo 17.00 – 19.00, ellei tässä kokouksessa muuta sovita.