Tällä sivulla
1. TE-uudistus: työvoimapalvelujen nk. korjaussarja
TE-palvelut on tarkoitus siirtää kunnille vuoden 2025 alusta ja pysyvää järjestämisvastuun siirtoa koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Uudistusta on edeltänyt työllisyyden kuntakokeilu. TE-uudistusta ja erityisesti sen rahoitusmallia koskevat kysymykset ovat esillä myös pääkaupunkiseudun yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa.
Kuuden suurimman kaupungin työllisyysjohto on valmistellut myös yksityiskohtaisempaa ns. korjaussarjaa, joka sisältää pykälätason tarkkuudella ehdotukset uudistusta koskevan lainsäädännön/hallituksen esityksen muuttamiseksi seuraavaa hallituskautta ajatellen.
Ehdotus: Keskustellaan kehittämispäällikkö Johannes Hirvelän alustuksen pohjalta työ-voimapalveluja koskevan lainsäädännön muutostarpeista seuraavalla hallituskaudella. Merkitään käyty keskustelu tiedoksi.
Liite 1: Työvoimapalveluiden korjaussarjaluonnos (pdf)
2. Pääkaupunkiseudun yhteiset hallitusohjelmatavoitteet ja seuraavan hallituskauden metropolipolitiikka
Pääkaupunkiseudun yhteiset hallitusohjelmatavoitteet julkaistiin marraskuussa 2022. Tavoitteet ja niiden pohjalta vaikuttamisen tueksi tehty diaesityssarja löytyvät oheisen linkin takaa: www.hel.fi/hallitusohjelmatavoitteet
Tavoitteet sisältävät ehdotuksen metropolipolitiikan jatkamisesta seuraavalla hallituskaudella. Kuluvalla hallituskaudella metropolipolitiikkaa on toteutettu erityisesti työllisyyden ja osaamisen, sosiaalisen kestävyyden sekä hiilineutraaliuden teemoissa. Työtä on ohjannut ministereistä ja kaupunginjohtajista koostuva metropolipolitiikan yhteistyöryhmä, jonka viimeinen kokous pidetään 10.2.2023.
Seuraavan kauden tavoitteena on, että metropolipolitiikka olisi aiempaa tavoitteellisempaa ja myös yhteistyön rakenteet aidosti vaikuttavampia. Metropolipolitiikan keskeisinä painopisteinä tulisi, pks-kaupunkien hallitusohjelmatavoitteiden mukaisesti, olla maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymykset, osaavan työvoiman saatavuus sekä alueen kasvun rahoittaminen.
Ehdotus: Keskustellaan pääkaupunkiseudun hallitusohjelmavaikuttamisen tilanteesta, erityisesti metropolipolitiikasta tulevalla hallituskaudella. Käydään lähetekeskustelu siitä, miten työtä voitaisiin tehdä aiempaa tavoitteellisemmin ja millaiset yhteistyörakenteet voisivat olla nykyistä vaikuttavampia. Merkitään käyty keskustelu tiedoksi.
3. Ennallistamisasetus
Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi eli luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. Asetusehdotuksella tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja se sisältää keinoja EU:n yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen koskien ekosysteemien tilan parantamista ja ilmastonmuutokseen hillintää ja sopeutumista. Asetuksen keskeiset substanssiartiklat ovat Artikla 4 ja 5 maa-, rannikko- ja makean veden ekosysteemien sekä meriekosysteemien ennallistamisesta, Artikla 6 kaupunkiympäristöistä, Artikla 7 jokien luonnollisten yhteyksien ja niihin liittyvien tulvatasanteiden luonnollisten toimintojen ennallistamisesta, Artikla 8 pölyttäjäkantojen ennallistamisesta sekä Artikla 9 ja 10 maatalousympäristöistä ja metsäluonnosta.
Suuri valiokunta antoi 30.11.2022 lausuntonsa valtioneuvoston kirjelmään asetusehdotuksesta. Valiokunta ei hyväksynyt ennallistamisasetusta komission esittämässä muodossa, vaan edellytti ehdotukseen merkittäviä muutoksia.
Asetuksella olisi ehdotetussa muodossaan merkittäviä vaikutuksia myös Suomen kuntiin ja kaupunkeihin. Se mm. vaikuttaisi kuntiin niiden kaavoitus-, viranomais- ja maanomistajaroolissa. Sillä olisi vaikutuksia myös rakentamista ja infrastruktuuria edellyttäviin kuntien palveluihin ja niiden kustannuksiin. Kuntien ja kaupunkien näkökulmasta keskeinen on Artikla 6.
Asiaa on käsitelty kaupunginjohtajien kokouksessa 23.11.2022, jossa sovittiin, että toimialajohtajien johdolla kootaan pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiset näkemykset ja kannat asetukseen ja todettiin, että pyritään vaikuttamaan asiaan kansallisella ja EU-tasolla suurimman kaupungin viranhaltijoiden ja poliittisen johdon toimesta.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen valmistelun tuloksena syntyi Helsingin, Espoon, Vantaan sekä Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liittojen yhteinen kannanotto koskien erityisesti asetuksen 6.artiklaa (ks. liitteet 2 ja 3).
Ehdotus: Keskustellaan yleiskaavapäällikkö Pasi Rajalan alustuksen pohjalta asiasta ja merkitään käyty keskustelu tiedoksi.
Liite 2. Kaupunkien ja liittojen yhteinen kannanotto
Liite 3. Liitemateriaali kaupunkien ja liittojen yhteiseen kannanottoon
4. Muut asiat
Ehdotus: Merkitään tiedoksi muut esille tulleet ajankohtaiset asiat.
5. Seuraavat kokoukset
Ehdotus: Seuraava kokous pidetään 9.6.2023, ellei tässä kokouksessa muuta sovita.